Nuoret leijonat painavat rinta rottingilla työelämän viidakossa ja saalista tulee. Mutta osaavatko vetäytyä savannin rauhaan kumppaninsa kanssa? Yhä useammin seksologin apua tarvitsevat nuoret aikuiset, joiden seksuaaliset halut ovat tukahtuneet loputtoman suorittamisen alle.

Nuoret leijonat ovat vastanneet haasteisiin ja hukanneet itsensä.

– Työelämä ja markkinavoimat vahvistavat uskoamme siihen, että työ on pyhää ja sen edessä on myönnyttävä mihin tahansa, oululainen seksologi, psykoterapeutti Päivi Minkkinen pohtii.

Parisuhteessa elävät nuoret suorittajat eivät kaipaa seksiniksejä vaan tilaa ja mahdollisuutta tulla nähdyiksi ja hyväksytyiksi sellaisina kuin he ovat.

– Alkujaan hyvin rakastunut pari on saattanut sinnitellä suoristuselämän paineissa ja läheisyyden puutteessa vuosikymmenen ajan ennen kuin uskaltautuu hakemaan apua.

Ongelma on usein nimetty haluttomuudeksi ja sille on etsitty ensin lääketieteellistä selitystä gynekologilta tai urologilta. Terapeutti on tavallisesti viimeinen oljenkorsi, johon turvaudutaan äärimmäisessä hädässä.
Kun haluttomuudelle löytyy konkreettisia syitä arkielämästä, kuten uuvuttava työtaakka, päästään eteenpäin – ei seksiniksien vaan vuorovaikutuksen avulla.

Haluttomuus on oire

Terapeutin kohtaamat parit elävät niin monien haasteiden keskellä, että elämän rikkaus on muuttunut kaaokseksi: On opiskeltu unelma-ammattiin. Työt ovat palkitsevia mutta vievät kaiken ajan ja energian. Ja se mitä jää kulutetaan harrastuksiin.

– He ovat samaistuneet menestyviin nuoriin aikuisiin ja tunteneet pystyvänsä mihin tahansa. Haluttomuus on alkanut hyvin usein perheen perustamisesta ja ensimmäisen lapsen syntymästä, jolloin koti- ja työelämän vaatimusten yhteensovittaminen ei olekaan onnistunutk.

Ihmiset kysyvät usein, miksi elämän huonot puolet näkyvät ensimmäisenä seksissä.

– Vertaan seksuaalisuutta syvään lampeen, jonka pinnassa heijastuvat kaikki elämäntapahtumat: yli kulkevat pilvet ja ympäröivät puut. Kun elämässä ei mene hyvin, lammenpinta jäätyy ja ihminen menettää kosketuksen sisimpäänsä. Seksuaalisuus on poikkileikkaus ihmisen elämästä, se on kietoutunut kaikkiin elämänalueisiin, Minkkinen pohtii.

Se, mitä ihmiset nimittävät haluttomuudeksi, näyttäytyy terapeutille aina elämän epäkohtina. Seksuaalinen haluttomuus on selkeä teema, josta terapiassa on luontevaa lähteä liikkeelle. Pian alkaa hahmottua syitä siihen, miksi menestyvän parin elämän käsikirjoitus ei tunnu heidän omaltaan.

Mieskään ei halua aina

Päivi Minkkinen painottaa, että haluttomuus on hänen vastaanotolleen hakeutuvilla naisilla ja miehillä yhtä yleinen ongelma. Miehet vain verhoavat sen usein erektiohäiriö-nimikkeen taakse.

Miehen maailmassa näyttää olevan vierasta myöntää olevansa haluton. Naiselle haluttomuus sallitaan ainakin jossain määrin, esimerkiksi kuukautisten takia, mutta vastaavassa tilanteessa kolmekymppinen mies hakee herkästi erektiolääkereseptin.

– Mainokset ja monet nettisivustot pönkittävät uskomusta, jonka mukaan kunnon mies haluaa aina. Mies on kokonaisuus aivan samalla lailla kuin nainenkin. En edes halua tietää, mitä mieskunnolla tarkoitetaan, seksologi parahtaa.

Kun mies uskaltaa irrottautua suorituskeskeisestä seksimyytistä, todellinen vuorovaikutus voi viritä.

Työ hautaa oman tahdon

Etenkin kolmekymppisten rakastavaisten lammenpinta jäätyy usein työelämän paineista. Työ hautaa alleen varsinkin kiltin ja tunnollisen persoonan. Hän menestyy urallaan mutta ajautuu yhä kauemmaksi itsestään. Oman yksityisyyden rajat hämärtyvät.

– Ihmiset alistuvat työssä heille esitettyihin vaatimuksiin aivan eri tavalla kuin muilla elämänaloilla. Minulla nousee hiki pintaan, kun kuulen, kuinka perheelliset miehet joutuvat lentämään tämän tästä lyhyellä varoituksella kahdeksi viikoksi Kaukoitään.

– Naiset taas kohtaavat seksistisesti värittynyttä aliarvostusta. Esimerkiksi terveydenhoitoalalla joutuu nielemään vaikka mitä vain siksi, että on nuori, nätti ja vastavalmistunut nainen, Minkkinen kertoo.

Seksologi sanoo huomanneensa, että varsinkin monet naiset noudattavat elämässään käsikirjoitusta, joka on jonkun muun kuin heidän itsensä sanelema. Ammatinvalintaa ovat ohjanneet vanhempien toiveet tai perinteiset rooliodotukset.

– Ihmisyyteen kuuluu vapaus valita ja miettiä vaihtoehtoja. Samasta syystä seksuaaliterapia ei saa olla ohjeiden antamista vaan ajatusten selkiyttämistä. Se auttaa ihmistä näkemään, mikä on omaa ja mikä lähtöisin toisesta.

Valtapeliä ja uskottomuutta

Kun ongelmat astuvat makuuhuoneeseen, siellä on jo vallinnut vallankäytön epätasapaino. Toisen nautinto on noussut aikaa sitten tärkeämmäksi kuin toisen. Jos suhteessa on fyysistä väkivaltaa tai henkistä alistamista, seksistä on mahdotonta edes puhua terapian alussa.

Sama pätee uskottomuuteen. Se on Päivi Minkkisen mielestä niin suuri hätätila, että aluksi on haettava ensiapua perheneuvottelukeskuksesta, niin kuin useimmat tekevätkin.

Ennen terapiaan tuloa perheessä eletään vaarallisia aikoja: ihmisen tuntosarvet kasvavat ja hän alkaa etsiä ulkopuolista ymmärtäjää, vaikka ei haluaisi pettää kumppaniaan.

Toisinaan Minkkinen on aavistanut, että parin toisella puoliskolla on jo väkevä elämä toisaalla. Jos sivusuhde on ehtinyt syntyä ja uskoton osapuoli salaa sen, terapia ajautuu nopeasti umpikujaan.

– Seksuaaliterapiasta ei ole hyötyä, jos lähtee käsittelemään vain jotain kapeaa siivua elämässään. Kun uskottomuudesta uskaltaa puhua rehellisesti, parisuhdetta on mahdollista parantaa. On vain muistettava, että loukatuksi tulleen asema on heikko vielä kauan uskottomuuden jälkeen. Vapaan, luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen vie aikaa.

Luopuja löytää mielihyvän

Vaikka seksuaaliterapia vahvistaisikin parin vuorovaikutusta ja itsetuntemusta, työelämän vaativuus pysyy. Jos suhteen tyhjiin puristaneesta suorittamisesta haluaa irti, onko ainoa vaihtoehto tyytyä alhaisempaan elintasoon?

Päivi Minkkinen vastaa osittain myöntävästi.

– Ihmisen on opittava arvostamaan itseään, asettamaan rajoja muiden vaateille. Jos hän ei kerta kaikkiaan mahdu työympäristöönsä, siitä on syytä lähteä pois. Seksuaalisuus vaatii yksityisyyttä, oman pyhän alueensa. Vaikka omia rajoja rikkova työ ei veisikään seksuaalista kyvykkyyttä, se vie usein halun ja kyvyn tuntea mielihyvää.

Elämäntyylin muuttamisessa vaikeinta on usein se, että vtaloudellisen hyvinvoinnin merkitys on ylikorostunut. Itsearvostuksen ja vuorovaikutuksen palaaminen kuitenkin herättävät unelmoimaan uudella tavalla. Se saattaa johtaa onnistuneisiin muutoksiin myös työssä.

Voisiko matkan nautinnollisempaan seksuaalisuuteen taittaa rivakammin vaikka tiedon avulla? Päivi Minkkinen pitää ihmisen anatomiaa sen verran ihmeellisenä, että sitä on hyvä kerrata silloin tällöin.

– Seksuaaliterapiaan hakeutuvat parit ovat usein valistaneet itseään seksitutkimuksilla ja saaneet niistä aavistuksia seksuaalisen nautinnon ydinasioista, mutta sittenkään he eivät ole kokeneet teosten kertovan heistä itsestään.

Siksi terapeutti neuvoo täsmätiedon hakemisen sijaan olemaan avoin elämän rikkaudelle: luonnolle, taiteelle, musiikille ja filosofialle. Nautinnot ruokkivat toisiaan, eikä seksi ei ole vain seksiä.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.