Miten olla edukseen työpaikkahaastattelussa? Lue työpsykologin vinkit ennen h-hetkeä.

1. Sparraa itseäsi

Listaa mielessäsi seikat, missä olet aidosti vahvimmillasi. Mieti valmiiksi perustelut myös hyville puolillesi, koska ne esittämällä voit saada haluamasi työpaikan. Pohdi huolella motivaatiotasi ja selkeytä tavoitteesi itsellesi konkreettisiksi lauseiksi: miksi minä haluan juuri tämän työpaikan? Kun se on selvillä, olet valmis kertomaan siitä myös haastattelijalle.

2. Valmistaudu hyvin

Ota ennalta selvää, millaiseen työhön ja työpaikkaan olet hakemassa. Soita lisätietoja antavalle työnantajan edustajalle, jos sinulla on jotakin kysyttävää. Käy työpaikan nettisivuilla. Mieti sen jälkeen, mitä lisäarvoa sinä toisit työtehtävään ja ole haastattelussa valmis korostamaan tätä.

3. paljasta vahvuutesi

Älä latele minkäänlaisia valheita itsestäsi tai aiemmista työkokemuksistasi äläkä sorru ympäripyöreyksiin, kuten lauseeseen ”tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa”. Konkretisoi väittämäsi. Jos olet saanut hyvää palautetta esimiehiltäsi tai asiakkailtasi palvelutaidoistasi, sano se ääneen. Jos taas olet tarkka ja järjestelmällinen, kerro miten se on aiemmissa työtehtävissäsi tullut ilmi.

4. Keskity hetkeen

Pröystäily ei kannata, mutta ei liika vaatimattomuuskaan. Koeta olla oma itsesi, kuuntele mitä kysytään, keskity, äläkä jaarittele turhia. Vältä adjektiiviluetteloita itsestäsi ja ominaisuuksistasi. Pukeudu haastatteluun tilanteen vaatimalla tavalla, siististi ja puhtaisiin vaatteisiin.

5. Näytä kiinnostus

Haastattelu ei ole jutustelutilaisuus, vaan työnantajan järjestämä kohtaaminen, jossa hän ja sinä arvioitte molemmat sopivuuttasi tehtävään. Osoita siis olevasi kiinnostunut tarjotusta työtehtävästä ja yrityksestä ja hyödynnä firman verkkosivuilta tai tuttavilta saatuja tietoja. Jos itsellesi on tullut ideoita siitä,
miten voisit vaikka parantaa avoimena olevan työtehtävän sisältöä, esitä mielipiteesi lyhyesti.

Kysy, jos on kysyttävää — sekin on näyte halustasi saada työpaikka. Ja varaudu ennakolta siihen, että työnantaja kysyy lopuksi, onko sinulla kysymyksiä.  

6. Jännitä rauhassa

Älä turhaan mieti kehonkieltä tai koeta olla suhteettoman rento. On ihan luonnollista, että työhaastattelussa vähän jännittää. Jos kätesi esimerkiksi tärisevät, voit kertoa haastattelijalle aluksi jännittäväsi mutta jännityksesi menevän kyllä ohitse. Rehellisyys on valttia heikkojenkin puolien tunnustamisessa.

7. Pysy totuudessa

Entäpä, jos työkokemuksesi tai alan koulutuksesi ei riitä, mutta haluat ehdottomasti kyseisen työn? Kerro, että juuri näin on. Kokemattomuutta ei kannata väistellä saati peitellä. Kerro sen sijaan, millaista työkokemusta
sinulla on, missä olet erityisesti onnistunut ja miten soveltaisit taitojasi uudessa työtehtävässäsi.

Voit tässä tilanteessa painottaa onnistumisiasi ja muiden kiittelemiä taitoja. Mutta muista: liiallisuudet ja itsekehu aiheuttavat yleensä vain hallaa.

8. Perustele arvosi

Työnantajien klassiseen kysymykseen siitä, ”miksi juuri sinä olisit etsimämme työntekijä” voit vastata edellä mainituilla taito- ja motivaatiopointeilla: kertaa ääneen se, missä olet hyvä, miksi haluat työtehtävän ja mitä uutta ja hyödyllistä toisit työtehtävään ja työpaikkaan.

Asiantuntijana Timo Kaukonen johtava konsultti, psykologi Psycon Oy:stä

Lue lisää Potkut - kunka selvitä?

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Asennesiivous tekee elämästä kukoistavampaa, neuvoo valmentaja ja improvisaattori Tuomas Mikkonen.

1. Leiki ja innostu

Tee tänään ainakin vartin ajan sitä, mikä innostaa ja missä olet parhaimmillasi. Ihanteellisia olosuhteita ei ehkä tule koskaan: puuttuu sopiva hetki tai rahaa, tai joku ilmestyy muistuttamaan aiemmista epäonnistumisista. Ole kuin historiaa tai ankeuttajia ei olisi. Jos pystyt kaikesta huolimatta nauttimaan puuhasta, sinulla menee hyvin. Anna kukoistuksen tuntua huomennakin.

2. Helli ja auta

Vältä kohtaamisia, jotka tekevät sinut huolista sairaaksi, jopa voimattomaksi. Kun maailman epäreiluus ja sosiaalisen median ahdistuneisuus vyöryvät päälle, vetäydy tynnyriin. Keskity sitten hellimään ja huolehtimaan heikommista. Voisitko auttaa jotakuta lastenhoidossa tai lähiseudun vanhuksia? Hyvän tekeminen lisää kukoistamista. Pessimismi sen sijaan passivoi.

3. Toimi ja rauhoitu

Sopiva määrä intohimoa innostaa kohti tavoitetta, mutta pakkotahtisuus stressaa. Luovu ajatuksesta, että olet korvaamaton. Myös liian leppoisa elämä ahdistaa, jos tuntuu, ettei omalla työllä tai olemassaololla ole merkitystä. Näiden välitilassa voi tavoittaa kukoistuksen, tunteen rauhasta, voimasta ja onnesta. Tärkeää on tasapaino tekemisen ja tekemättömyyden välillä.

Tuomas Mikkosen ajatuksista enemmän hänen kirjassaan 100 tapaa uudistua ja kukoistaa, Docendo 2018.

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun puoliso sairastuu tai vammautuu, kyseessä on iso kriisi. Arki muuttuu, sairastunut oireilee ja talous temppuilee. Kaikki pyörii sairauden ympärillä.

Miten ihmeessä terve puoliso jaksaa?

Se on kysymys, jota juuri kukaan ei muista kysyä. Olettamus on, että hän jaksaa, mutta kuinka kauan?

– Alkuun terve puoliso jaksaakin tsempata. Mutta jos tilanne jatkuu pitkään tai uusiutuu,  voimat vähenevät. Moni pari jää liian yksin, toteaa Liisa Välilä, Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja ja psykoterapeutti.

Liisa Välilä tietää, mistä puhuu, sillä hän on pitkään taistellut puolisonsa Juhan erilaisten sairauksien keskellä.

– Kunpa joku kysyisi, miten terve puoliso jaksaa, Liisa Välilä summaa sekä omaa että kanssasiskojen kokemusta.

– Aina kysytään sairaan vointia, mutta terveen voimia harvoin tiedustellaan.

– Suomessa sairaus kyllä hoidetaan, mutta henkinen puoli jää valitettavasti usein huoltamatta, Välilä toteaa.

Tämän vuoksi Parisuhdekeskus Kataja on käynnistänyt laajan yhteistyön eri potilasjärjestöjen kanssa. Heillä on meneillään hanke Kun puoliso sairastuu, jossa koulutetaan ja kannustetaan terveydenhuollon ammattilaisia huomaamaan parisuhde ja perhe.

– Teetimme aiheesta myös kyselyn. Tuloksen voi  summata juuri tuohon toiveeseen: ”Kunpa joku kysyisi, miten siellä kotona menee!” Välilä jatkaa.

Miten suhteessa on puhuttu?

Liisa Välilä ymmärtää hyvin, että akuutin sairauden tullen voimat menevät arjesta selviämiseen. Silti puhuminen ja omien tunteiden tunnistaminen olisi paras lääke yhteyden säilyttämiseen.

– Sairastumistilanteessa korostuu, millainen on ollut pariskunnan puhumisen kulttuuri. Kaikille puhuminen ei ole yhtä luontevaa. Jos puhuminen on vaikeaa, asiantuntijan avusta olisi hyötyä.

– Lääkäreidenkin olisi hyvä kysyä, mikä on henkinen vointi ja mikä kannattelee.

Eri sairaudet tuovat erilaiset tunteet pintaan. Monissa tilanteissa sairastuneen toimintakyky saattaa muuttua, seksuaalisuus vähentyä ja mieliala vaihtelee. Voimat menevät sairauden kanssa kamppailuun.

– Täysin ymmärrettävää on, ettei sairastunut ihminen näe itseään realistisesti. Harva hoksaa olevansa hankala tai kiukkuinen kumppani, josta on vaivaa. Tästäkin olisi hyvä avoimesti puhua, Välilä sanoo.

Terve parisuhde perustuu vastavuoroisuuteen. Oleellista on edelleen muistaa kysyä, mikä antaa toisella kokemuksen rakastetuksi tulemisesta.

– Sitoutuminen ja rakkaus kantavat toivottavasti  vaikeassakin tilanteessa. Kannattaakin miettiä, mitä vielä voimme tehdä yhdessä  näillä mahdollisuuksi Ja kannattaa myös  etsiä ammattiapua suhteen tueksi.

Hyödyksi olisi myös sen keskusteleminen, onko pariskunta naimisissa sairauden kanssa vai toistensa kanssa. Eletäänkö elämää vain sairauden ehdoilla? Vaatiiko sairas osapuoli, että toinenkin luopuu elämästään?

– Paljon riippuu siitä, millaista perinnettä itse kantaa. Ääriesimerkki ovat huolenkantajat, ehkä useimmiten naiset, jotka kokevat, että sairastuneelle on omistauduttava ja luovuttava kaikesta muusta.

Muista hoitaa myös itseäsi

Joskus käy myös niin, että sairastunut osapuoli tulee hyvin mustasukkaiseksi. Kun hän ei pääse minnekään, toinenkaan ei saa nauttia elämästä.

– Tai saattaahan sairastunut ihminen joskus vaipua itsesääliin ja kokea olevansa uhri, jonka elämä on ohi.

Liisa Väliä muistuttaa, että harva on alun perin mennyt naimisiin sairauden kanssa. Koska kyseessä on uusi tilanne, myös pelisäännöt on syytä päivittää.

Jos terve osapuoli luopuu oman itsensä hoitamisesta, vaarana on uupuminen. Tuolloin ollaan tilanteessa, että raikasta happea ja uutta virtaa suhteeseen ei tule mistään.

– Terveen puolison kannattaa miettiä, miten hän tankkaa itseään. Liian usein käy niin, että pariskunta sinnittelee äärirajoille asti. Avuntarve uskalletaan tuoda esiin vasta romahtamispisteessä.

Siksi hyvässä vaiheessa ja terveenä ollessa kannattaisi keskustella tulevista haasteista: Jos jompikumpi sairastuu, mitä toiselta toivotaan?  Saako puoliso viedä intervallishoitoon, vaikka hän vastustelisi? Mitä toiselta toivoo sairauden tullen. Hoitotahtokin selkeyttää tilannetta.

Asiantuntijana toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Liisa Välilä Parisuhdekeskus Kataja ry:stä. Lisätietoa hankkeesta Kun puoliso sairastuu.

Lue lisää Hyvä terveys 5/18, jossa on muotoilija Päivi Rintaniemen ja insinööri Markku Rintaniemen tarina, kun Markku sairastui vaikeahoitoiseen glaukoomaan. Tilaajana voit lukea koko lehden maksutta digilehdet.fi-palvelusta.