Meidät voidaan jakaa viiteen persoonallisuustyyppiin, joista jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Kun tunnistaa oman luonteensa, sitä voi kehittää. Lue miten!

Oman persoonallisuustyypin löytäminen ei ole aivan helppoa. Sillä vaikka tietyt ominaisuudet liittyvät usein tiettyihin persoonallisuustyyppeihin, luonto ottaa myös taiteellisia vapauksia. Niinpä joukossamme on mielenkiintoisia persoonallisuussekoituksia.

Neurootikko on herkkä panikoija

Jos haluat tietää, onko joku ystävistäsi neuroottinen, lähde hänen kanssaan matkalle, ja katso, miten hän pakkaa. Neurootikko nimittäin varautuu kaikkeen. Hän odottaa aina pahinta ja koettaa pitää itsensä suojassa. Kun ventovieras yrittää päästä sisälle, neurootikko miettii kahdesti ennen kuin avaa oven. Tämä kertoo myös, miksi neuroottisuus on ollut hyödyllinen ominaisuus: ventovieraat eivät aina tule hyvin aikein.

Neuroottisuudessa on hyvät ja huonot puolensa.

Lapset, joilla on neuroottisia piirteitä, eivät yleensä hölmöile henkensä uhalla. Kääntöpuolena on se, etteivät he ole kovin onnellisia. Neuroottinen huolehtii ja märehtii. Jos tämä puoli saa vallan, seurauksena voi olla ahdistusta ja masennusta.

Neuroottiset kärsivätkin monenlaisista ahdistukseen liittyvistä mielenterveysongelmista. Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä mantelitumakkeen pirinä tuntuu oireina muussa kehossa. Paniikkihäiriötä voisi puolestaan verrata siihen, että kaikki yleistyneen ahdistu­neisuus­häiriön oireet lyövät samanaikaisesti päälle.

Koska neuroottiset ovat keskimäärin tietoisempia toisten ihmisten ”katseesta”, he koettavat mukautua ympäristön odotuksiin. He kiinnittävät paljon huomiota toisten sanomisiin ja osaavat lukea myös rivien välistä, mitä joku sanomisellaan oikeasti tarkoitti. He ovat siis sosiaalisesti herkkiä.

Sovinnollinen on tiimipelaaja

Voit testata ystäväsi sovinnollisuutta menemällä hänen kanssaan shoppailemaan. Kun kysyt ystävältäsi, mennäänkö kauppaan vai syömään, sovinnollinen vastaa  ”miten haluat”. Kun sovitat vaatteita, sovinnollisen ystäväsi mielestä ne näyttävät ”tosi hyvältä”. Vähemmän sovinnollinen sen sijaan sanoo suoraan, että vatsamakkara näkyy.

Persoonallisuuspiirteenä sovinnollisuus on jatkumo: On olemassa ihmisiä, joilla ei ole lainkaan sovinnollisia piirteitä. He ovat psykopaatteja, jotka eivät tunne myötätuntoa toisia kohtaan. On olemassa erakkoja ja omantienkulkijoita, jotka eivät etsi hyväksyntää eikä toisten kärsimys hetkauta heitä. Sitten on esimerkiksi Äiti Teresa. Suurin osa sijoittuu psykopaatin ja Äiti Teresan välimaastoon.

Myötätuntoinen suhtautuu asioihin tunteella. Hän on hyvä kuuntelija, ja kun sinulla on vaikeaa, hänelläkin on vaikeaa.

Vastaavasti ihminen, jolla on vähän myötätuntoa, elää suojassa maailman kärsimyksiltä. Hyvä esimerkki on poliitikko, joka arvostelee eläintensuojelijoita sanomalla, että ”asioihin ei pitäisi suhtautua tunteenomaisesti”.

Epäitsekkyys eli altruismi on ominaisuuksistamme mielenkiintoisimpia. Biologisesti ei ole järkevää, että uhrautuisimme kenenkään puolesta, joka ei ole meille sukua. Silti epäitsekäs teko saa meidät tuntemaan mielihyvää. Aivotutkimus on paljastanut, että mielihyväkeskuksemme aktivoituu voimakkaammin silloin, kun annamme jotakin, kuin silloin, kun saamme jotakin.

Jos altruismi aktivoi mielihyväkeskuksen, miksi emme kaikki ole uhrautujia? Siksi että epäitsekkyys voi olla meille oikeasti vahingollista ja aivojen tietoisella osalla on vahva ote altruistisista impulsseistamme. Tutkimuksissa ihmisten altruistisiin päätöksiin vaikuttaa se, tekevätkö he päätöksen yksin vai katsooko joku, kun he tekevät sen.

Ekstrovertti on iloinen sählä

Ulospäin suuntautunut eli ekstrovertti on neuroottisen vastakohta. Hän huomaa väkijoukosta iloiset kasvot eikä kiinnitä huomiota vihaisiin. Ekstrovertin mielihyvää ja motivaatiota säätelevä dopamiinijärjestelmä on hieman yliaktiivinen, minkä vuoksi hän näkee mahdollisuuksia siellä, missä muut eivät niitä näe ja yrittää mahdottomiakin asioita. Ekstrovertti ei siis ole realisti.

Suurin osa ekstroverteista on impulsiivisia; eli puhuu ensin ja ajattelee sitten, ostaa nyt ja katuu myöhemmin.

Tylsät rutiinit ovat hänelle yhtä houkuttelevia kuin paksusuolen tähystys. Impulsiivisuudessa on myös hyvät puolensa. Impulsiivinen huomaa kaiken, mitä ympäristössä tapahtuu. Jos miehesi huomaa uuden kampauksesi, hän on todennäköisesti impulsiivinen.

Tarkkaavaisuushäiriöt (ADHD ja ADD) eivät itse asiassa ole sairauksia vaan impulsiivisen persoonallisuuden äärimmäisiä ilmentymiä. Näiden ihmisten ongelmana ei ole se, etteivät he olisi tarkkaavaisia. Päinvastoin, he ovat niin tarkkaavaisia, että he huomaavat kaiken, joten heidän on vaikea keskittyä.

Aktiiviset ekstrovertit etsivät jännitystä ja ottavat riskejä. Tämän vuoksi he ovat hauskoja ja jännittäviä, mutta kolikon kääntöpuolella on se, että he ajautuvat herkästi myös monenlaisiin ongelmiin. Heillä voi olla ongelmia uhkapelaamisen kanssa tai avioliitossa, sillä riskinottoon ja salailuun liittyvä jännitys on heille vastustamatonta.

Vaikka tästä ominaisuudesta koituu nykyisin monenlaista haittaa, siitä on voinut olla hyötyä historiassamme. On ajateltu, että ilman luonteenlaatua, joka viehättyy jännityksestä, lajimme ei olisi koskaan vaeltanut pois Afrikasta, vaan olisimme jääneet kököttämään paikallemme. Elämäniloinen ekstrovertti on ollut se henkilö, joka on johdattanut heimonsa tai perheensä läpi vaikeiden aikojen.

Tänä päivänä, kun elämäniloinen ekstrovertti joutuu irtisanotuksi paperitehtaalta, hän löytää uutta työtä pian, koska hän on ensimmäisenä sitä etsimässä. Vaikka hänet käännytetään pois monelta ovelta, hän tietää, ettei siinä ole mitään henkilökohtaista. Ja vaikka olisi, hän ei myöhemmin muista sitä.

Tunnollinen hoitaa hommat

Tunnollinen säästää rahaa pienestä asti ja ostaa ensiasunnon heti aikuistuttuaan. Kolmekymppisenä hänellä on kaksi lasta, kallis auto ja omakotitalo, jonka hän on itse rakentanut. Tunnollinen ihminen on hyvä vastustamaan kiusauksia. Hän ottaa velvollisuudet vakavasti ja hoitaa ne heti tieltä pois.

Tunnollinen on harvinaisen ongelmaton, koska mitä tahansa harmeja hänen tielleen tulee, hän tarttuu niihin päättäväisesti.

Vähemmän tunnolliselle saattaa sen sijaan tulla roppakaupalla ongelmia, kun nopeat palkinnot maistuvat liian hyvä­ltä. Mitä vähemmän tunnollinen ihminen on, sitä suurempi riski hänellä on tulla riippuvaiseksi päihteistä ja muista mielihyvän tuottajista.

Järjestelmällisyys liittyy usein tunnollisuuteen. Matto ei saa olla vinossa eikä asiat rempallaan. Järjestelmällisen ihmisen vastakohta on kaoottinen. Hän jättää tavarat lojumaan ja laskut maksamatta. Jos järjestelmällisyys menee äärimmäisyyksiin, se voi tehdä elämän vaikeaksi, jopa sairastuttaa. Silloin ei voi istua pöytään, ellei sitä ole katettu symmetrisesti. Kaapin ovet pitää sulkea yhä uudelleen, kunnes ne sulkeutuvat symmetrisesti. Jos rituaalit vievät tuntikausia, puhutaan pakko-oireisesta häiriöstä.

Yleisesti ottaen järjestelmällisestä luonteesta on paljon hyötyä. Järjestelmälliselle ihmiselle ei riitä pelkästään se, että kerätään polttopuita. Hän menee vielä pidemmälle, ja kokoaa ne sateensuojaan niin siistiksi pinoksi, että se miellyttää silmää.

Avoin kutsuu maailman sisään

Avoin ihminen innostuu uusista ideoista silloinkin, kun ne ovat ristiriidassa hänen vanhojen käsitystensä kanssa. Muutokset eivät häntä haittaa. Avoin muistuttaa ekstroverttiä, mutta heissä on yksi tärkeä ero.

Siinä missä ekstrovertti avaa kaikki ovet ja kulkee niistä itse, avoin kutsuu maailman sisään.

Älykkyys liittyy usein avoimuuteen. Samalla tavalla kuin jotkut nauttivat siitä, että he saavat käyttää lihaksiaan, älyllisesti suuntautuneet nauttivat siitä, että he saavat käyttää aivojaan. Älykkyys on yhteiskunnassamme haluttu ominaisuus, mutta näin ei välttämättä ole ollut aina. Eläimillä älykkyys on pitkälti sama asia kuin uteliaisuus, ja uteliaisuus on tappanut monta kissaa.

Mielikuvitusta voi pitää tapana järjestää informaatiota. Aistimme ottavat informaatiota vastaan erittelemättä, mutta aivomme koettavat järjestää sen sellaiseksi, että se on johdonmukainen maailmankuvamme ja kokemuksiemme kanssa. Ilman tällaista järjestelyä kaikki informaatio olisi samanarvoista, emmekä osaisi panna sitä tärkeysjärjestykseen.

Ihmiset kuitenkin poikkeavat toisistaan suuresti siinä, miten he tämän aineiston järjestelevät. Osa näkee kaavoja, kuvioita ja merkityksiä sielläkin, missä niitä ainakaan muiden mielestä ei ole. Yhdelle pilvi on pilvi, toinen näkee siinä kasvot, ja kolmannelle ne muodostavat viestejä toisesta todellisuudesta.

 

Kauan sitten ajattelin, että persoonallisuuteni on kuin Kuu — täynnä kraatereita, jotka ulkoiset törmäykset ovat minuun pommittaneet. Kokemukset, solvaukset ja kehut ovat osuneet ja muovanneet minusta ihmisen, joka olen.

Sitten erehdyin metsään hollantilaisen lintututkijan kanssa. Hän väitti, että persoonallisuus on biologisesti määräytynyt ominaisuus. Hän pyydysti päivän aikana useita sinitiaisia ja laittoi ne yksitellen lintuhäkkiin, jonka keskelle oli ripustettu pinkki kylpylelu.  

Miten erilaisia sinitiaiset olivat! Arat linnut vetäytyivät nopeasti häkin nurkkaan ja tyytyivät lähinnä tarkkailemaan tilannetta. Rohkeat sen sijaan nokkivat kylpylelua raivopäisinä.

Tutkijan mukaan linnuilla arka ja rohkea vastaavat ihmisten neurootikkoa ja ekstro­verttia. Linnutkin syntyvät näiden persoonallisuuksien kanssa, ne pysyvät koko elämän ja periytyvät jälkeläisille.

Eläimet paljastavat myös sen, miksi on erilaisia persoonallisuuksia. Jos ympäristössä on paljon vihollisia, alueella elää enemmän arkoja lintuja. Ei siksi, että linnut olisivat muuttuneet vaarallisessa ympäristössä aroiksi, vaan siksi, että vain arat linnut ovat selviytyneet. Vastaavasti ympäristössä, jossa ruokaa on niukalti, rohkeat yksilöt selviytyvät paremmin. Ne tutkivat ympäristöä, löytävät ravintoa ja muuttavat uusille elinalueille. Persoonallisuudet ovat siis olleet selviytymistrategioita.

Ihmisten persoonallisuuksissa on kysymys samasta asiasta. Matka alkukodistamme savannilta on ollut pitkä, ja siihen on mahtunut ympäristönvaihdoksia, jääkausia ja vihollisuuksia. Olemme selvinneet, koska meitä on ollut moneksi — varovaisia, seikkailunhaluisia, sovinnollisia ja omantunnontarkkoja. Jokainen piirre on vahvuus tietyissä tilanteissa ja heikkous toisissa. Siksi menestyneet yhteisöt ovat tarvinneet niitä kokonaisen sikermän.