Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Miksi yksi masentuu ja toinen selviää elämän kriiseistä luhistumatta?

Kaikki kohtaavat vastoinkäymisiä, mutta voiko kuka tahansa masentua? Psykiatrian professori Jyrki Korkeilan mukaan ei. Masennus on joillekin ominaisempaa, tapa reagoida vaikeuksiin. Siinä missä yhden mieli särkyy, toiselle tulee päihdeongelma, psykoosi tai jokin ruumiillinen sairaus. Joku taas selviää haavoittumatta.

— Se, miksi joku masentuu, on aina monen tekijän summa. Esimerkiksi persoonallisuus, elinympäristö ja perintötekijät vaikuttavat, Korkeila sanoo.

Jos suhtautuu elämään joustavasti eikä yritä kontrolloida asioita liikaa, masennusriski pienenee. Vaikeuksia kohdatessa ei murru niin herkästi vaan pysyy toimintakykyisenä ja säilyttää optimistisuutensa. Huono stressinsietokyky ja murehtiminen puolestaan lisäävät riskiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

— Jos reagoi herkästi aina, kun jotain kielteistä tapahtuu, voi olla altis masentumaan. Ulospäinsuuntautunut porskuttaa vastoinkäymisistä huolimatta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hyvä läheisten verkosto, johon voi vaikeuksissa uskoutua, on tärkeä suoja. Lähipiirin ei tarvitse olla suuri, kontaktien laatu korvaa määrän. Myös sosioekonominen asema vaikuttaa.

— Mitä parempi koulutus ja tulotaso, sitä aikaisemmin lähdetään lääkäriin. Koulutetuilla on usein enemmän kykyä ajatella, että mun ei tartte jaksaa kaikkea yksin.

Perintötekijöitäkään ei pidä unohtaa: jos suvussa on masennusta, riski sairastua on kuusinkertainen. Riski ei toki vielä tarkoita, että masentuu. Usein vaaditaan jokin laukaiseva tekijä, kuten lapsena koettu suuri kriisi.

— Se voi kymmenkertaistaa masennusriskin ja heikentää ihmisen kykyä suojella itseään myöhemmiltä pettymyksiltä.

Mies masentuu eri tavalla

Masennusdiagnoosin saaneista enemmistö on naisia. Tämä voi selittyä sillä, että miehet oireilevat eri tavalla kuin naiset. Siinä missä nainen väsyy ja muuttuu alakuloiseksi, mies ärtyy, alkaa käyttäytyä epäsosiaalisesti ja kokee tarvetta purkaa kiukkuaan erilaisiin aktiviteetteihin.

– Tutkimusten mukaan miesten masennus olisi yhtä yleistä. Sitä ei vain tunnisteta riittävän hyvin, Jyrki Korkeila sanoo.

Sittenkin katse peiliin?

Masennus näyttäisi nykytiedon mukaan olevan ennen kaikkea urbanisoituneiden yhteiskuntien murhe. Vuoteen 2030 mennessä masennuksen on ennakoitu olevan HIV:n jälkeen toiseksi eniten toimintakyvyttömyyttä aiheuttava sairaus maailmassa. Masennuksen osuuden kasvu on liitetty keihtysmaiden yhteiskunnallisiin muutoksiin.

Tälläkin hetkellä masennusta on kaikkialla maailmassa. On kuitenkin totta, että traditionaalisissa yhteiskunnissa, joissa suvun merkitys on suuri ja sosiaalisia tukiverkostoja paljon, masennus on harvinaisempaa. Esimerkiksi Nigeriassa masennusta tavataan selvästi vähemmän kuin Euroopassa.

Asiantuntija: Jyrki Korkeila, professori, Turun Yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla