D-vitamiinia syödään enemmän kuin uudet ravitsemussuositukset sanovat. Hyvän terveyden kyselyyn vastanneista valtaosa ottaa purkista vähintään 20 mikrogrammaa päivässä, moni reippaasti enemmän.

Selvästi suurin osa Hyvän terveyden kyselyyn vastanneista käyttää D-vitamiinilisää enemmän kuin pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa sanotaan. Suosituin pillerin pitoisuus oli 20-40 mikrogrammaa. Sen verran kertoo käyttävänsä 46 prosenttia vastaajista.

Paljon on myös niitä, jotka uskovat saavuttavansa täyden hyödyn D-vitamiinista vasta, kun sitä ottaa vähintään 50 mikrogrammaa päivässä. Heitä oli vastaajissa 43 prosenttia.

Kyselyn perusteella tieto D-vitamiini hyödyistä on hyvin tiedossa. Vain 1 prosentti vastaajista ei ota lainkaan D-vitamiinilisää.

Tutkimukset vakuuttavat

Perusteluita valitsemalleen määrälle on liki yhtä monta kuin vastaajia. Ylivoimaisesti eniten D-vitamiinin syöjät kertovat kuitenkin lukeneensa runsaasti aiheeseen liittyvää tutkimusta ja valinneet sen pohjalta vitamiinilisän pitoisuuden.

"Olen lukenut aika paljon juttuja D-vitamiinin tärkeydestä ja koen asian läheiseksi myös itselleni", kertoi vastaaja, jonka mielipide tuntui olevan yleisemminkin vallalla.

Tutkimuksiin vetosivat sekä ne, jotka ottivat purkista ravitsemussuositusten mukaisen määrän että ne, jotka ylittivät suositukset. Myös pohjoismaisia suosituksia suurempiin yhdysvaltalaissuosituksiin ja EU:n turvallisen päiväsaannin rajoihin on tutustuttu.

”EU:n turvaraja on 100 mikrogrammaa. Kun otan 50 mikrogrammaa ja ruoasta tulee jonkin verran, niin olen järkeillyt että vielä ollaan turvallisilla vesillä”, eräs vastaaja perusteli päätöstään.

Suomen pimeä talvi on suurin syy sille, että ihmiset ylittävät suositusmäärät. Moni kertoi myös olevansa kesällä ilman ravintolisää mutta kaivavansa purkin esiin syksyllä. Viimeistään influenssakaudella moni tuplaa D-vitamiiniannoksensa.

Mittauksista lisävarmistusta

Osalle vastaajista oli suositeltu D-vitamiinimäärän kasvattamista luuntiheysmittauksen jälkeen. Myös D-vitamiinitason mittauksessa saatu lukema on saanut tarkistamaan pillerin pitoisuudet.

”Pari vuotta sitten olin todella väsynyt. Ainoa vika, joka löytyi, oli paljon viiterajojen alapuolella oleva D-vitamiiniarvo. Vitamiinilisäys auttoi ja olen koko ajan energinen”, eräs vastaaja kertoi.

D-vitamiinin lisäystä oli suositeltu myös Parkinsonin tautia sairastavalle ja aknen hoitoon.

Luomumaitotuotteiden käyttäjät tietävät, että heidän tarvitsee käyttää suosituksia enemmän D-vitamiinivalmisteita. Myös rankalla voimailu- tai liikuntaharrastuksella perusteltiin suuria D-vitamiinimääriä.

Lue lisää

Syötkö suositusten mukaan?

Näin suositellaan

  • D-vitamiinin saantisuositusta on nostettu 7,5:sta 10 mikrogrammaan. Yli 75-vuotiaille suositus on 20 mikrogrammaa.
  • D-vitamiinilisää tarvitsevat alle 18-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat sekä ne, jotka eivät käytä vitaminoituja maitotuotteita.
  • D:tä saa vitaminoiduista maitotuotteista, luomumaitoihin sitä ei ole lisätty. Myös kala, sienet ja rasvalevitteet sisältävät runsaasti D-vitamiinia.
  • D-vitamiinitason voi tarkistaa verikokeella.
Vierailija

D-vitamiinin voimaan uskotaan

Suomalaisilla lapsilla esiintyy eniten maailmassa tyypin 1 diabetesta. Tauti yleistyi suuresti vuoden 1964 jälkeen, jolloin D-vitamiinin saantisuositus puolitettiin arkkiatri Arvo Ylpön suosittelemasta 100 mikrogrammasta päivää kohti. Saantisuositus puolitettiin uudelleen vuonna 1975 (25 µg:aan) ja taas uudelleen 1992 (10 µg:aan). Joka kerta lasten diabetes lisääntyi jyrkästi (katso kuva alla). Ravitsemustieteilijät, professori Christel Lamberg-Allardt etunenässä, ovat toitottaneet...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Magnesium on keskeinen tekijä sadoissa aineenvaihdunnan tapahtumissa. Puutostilasta kärsivät vain harvat, sillä magnesiumia saa vaikka mistä.

Hivenaine magnesiumin tärkeyttä ei pidä väheksyä. Se osallistuu solujen perusaineenvaihdunnan säätelyyn, aivojen välittäjäaineiden toimintaan, perintötekijöiden rakentumiseen sekä hermojen ja lihasten yhteispelin sujumiseen.

Magnesiumin saantisuositus on miehillä 350 milligrammaa ja naisilla 280 mg päivässä. Puutostila on harvinainen ja johtuu yleensä runsaasta virtsanerityksestä, joka voi liittyä munuaissairauteen, diabetekseen, pitkäaikaiseen nesteenpoistolääkkeiden käyttöön tai alkoholismiin. Ajan kanssa lieväkin puutos voi kuitenkin johtaa ongelmiin. Oireita ovat väsymys, oksentelu, vapina ja lihasten nykiminen.

Magnesiumlisien tehoa suonenvedon estämiseen ei ole todistettu pätevillä tutkimuksilla, mutta niitä voi hyvin käyttää, jos ne tuntuvat auttavan.

Asiantuntija: sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

 

NÄISTÄ SAAT MAGNESIUMIA

Vehnälese 822 mg/100 g

Siemenet 447 mg

Pähkinät 208 mg

Tumma suklaa 130 mg

Banaani 31 mg

Tyrnimarja 30 mg

Kala 30 mg

Kaurapuuro 30 mg

Avokado 29 mg

Jauheliha 25 mg

Vadelma 25 mg

Lähde: Fineli.fi

Kuva Shutterstock

Pitääkö superfoodeista pitää taukoa? Käytän macaa, spirulinaa ja chiaa. Voiko superfoodeja ja kanelia käyttää, jos maksa -arvot ovat kohonneet?

Maca eli andienkrassi eli perun ginseng (Lepidium meyenii) on Andeilta peräisin oleva juurikasvi, jota on käytetty jo inkakulttuurissa. Suomessa sitä käytetään kuivattuna, jauhettuna juurena. Juuri sisältää aminohappoja, hiilihydraatteja, hieman rasvaa ja kivennäisistä mm. kalsiumia, kaliumia ja jodia. Macan väitetään lisäävän vireyttä, seksuaalista halua, hedelmällisyyttä ja helpottavan vaihdevuosioireita. Vaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä.

Haittoja ei ole systemaattisesti tutkittu, mutta ei ole toisaalta tietoa siitäkään, että maca aiheuttaisi maksahaittoja.

Spirulina on siniviherlevää, jota käytetään kuivattuna jauheena ja kapseleina. Se sisältää proteiinia, hiilihydraattia, rasvoja, vitamiineja ja mineraaleja. Käyttömäärien pitäisi kuitenkin olla runsaita, jotta spirulinan sisältämillä ravintoaineilla olisi merkitystä ruokavaliossa. Spirulinan on väitetty auttavan mm. pitkittyneeseen väsymykseen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja tehostavan vastustuskykyä, mutta tieteellistä näyttöä näistä vaikutuksista ei ole. On julkaistu potilastapaus, jossa spirulinan epäiltiin aiheuttaneen maksavaurion. Siniviherlevien sisältämiä myrkkyjä voi olla mukana myös spirulinatuotteissa. Muina haittoina voi esiintyä suolisto-oireita, kuten vatsan turvotusta, ripulia ja ilmavaivoja. Jos maksa-arvot ovat koholla, spirulinavalmiste pitää lopettaa ja kääntyä lääkärin puoleen. Maksa-arvot on tarkistettava muutaman viikon kuluttua valmisteen lopettamisesta. Jos maksa-arvot korjaantuvat spirulinan käytön loputtua, maksahaitta saattaa olla spirulinan aiheuttama. Muut syyt maksa-arvojen koholla oloon on tietysti myös selvitettävä.

Chia (Salvia hispanica L.) on mintulle sukua oleva viljelykasvi, jonka siemeniä ja niistä puristettua öljyä käytetään ravintona. Chia on nyt suosittua FODMAP-ruokavaliossa, koska sen ajatellaan tasapainottavan vatsan toimintaa. Ravintosisältö on tyypillinen siemenille, eli chia sisältää kuitua, pehmeää rasvaa ja proteiineja. Tutkimustietoa chian terveysvaikutuksista tai haitoista on rajallisesti, eikä sen mahdollisista maksavaikutuksista ole mitään tietoa.

Lue lisää FODMAP-ruokavaliosta

Jauhettu kanelipuun kuori, mausteena käytetty kaneli, on tavanomaisina määrinä turvallista. Tavallisemman eli kassiakanelin runsasta käyttöä on syytä välttää sen sisältämän haitallisen kumariinin vuoksi. Ceyloninkanelissa kumariinipitoisuus on huomattavasti pienempi. Kaneliöljy ja kanelipuun kuoriuutteet sisältävät kanelijauheeseen verrattuna moninkertaisia määriä kasvin ainesosia, ja ne ovatkin aiheuttaneet haittavaikutuksia. Paikallisesti käytettynä kaneliöljy voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja ihottumaa. Suun kautta nautittu kaneliöljy voi suurina annoksina lamata keskushermostoa.

Kaneliöljyä ja kaneliuutteita on vältettävä, jos sairastaa maksasairautta, koska kanelin sisältämä kinnamaldehydi on maksalle haitallista. Mausteena kanelia voi silti käyttää ruoassa.

Kasveista valmistettuja ravintolisiä olisi parasta käyttää vain kuuriluonteisesti, koska niiden pitkäaikaiskäytön turvallisuutta ei ole yleensä varmistettu.

Mainituista "superfoodeista" ainakin spirulina ja kaneliuutteet voivat aiheuttaa maksavaurion, joten ne on jätettävä kokonaan pois käytöstä, jos maksa-arvot ovat koholla.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

 

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

 

 

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Spiruliinan syöjä

Voiko superfoodeista olla harmia?

Vierailija kirjoitti: Astronautit syö spiruliinaa eikä heillä ole maksavaurioita. Spiruliina on kasvatettua levää eli ruokaa. Liika hiilari rasvoittaa maksa ja siten saa rasvamaksan. Artikkelissa ei sanota että Spiruliina AIHEUTTAA maksavaurion vaan että VOI aiheuttaa maksavaurion, aivan kuten liika hiilarikin VOI. Kiinalaiset ovat kovia riisinsyöjiä, onko heillä kaikilla rasvamaksa?
Lue kommentti