Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Eläkkeellä oleva äitini kävi D-vitamiinimittauksessa ja arvot olivat hyvät. Lääkäri sanoi, ettei tarvitse syödä D-vitamiinilisää! Eikö vanhoja suositella syömään D-vitamiinia vuoden ympäri? Äidilläni on nivelrikko, hän tupakoi eikä käytä maitotuotteita muuta kun pari siivua juustoa päivittäin. Rasvaista kalaa hän kyllä syö joka viikko.

Käyn vastauksessani ensiksi läpi D-vitamiinin saantisuosituksen ja D-vitamiinivalmisteen käyttösuosituksen, sillä asiasta näyttää olevan varsin paljon epätietoisuutta. Suositukset löytyvät Valtion ravitsemusneuvottelukunnan internet-sivuilta.

D-vitamiinin saantisuositus on 10 mikrogrammaa päivässä alle 75-vuotiaille ja 20 mikrogrammaa päivässä 75 vuotta täyttäneille. D-vitamiinin riittävän saannin turvaamiseksi D-vitamiinivalmisteen käyttöä suositellaan ympäri vuoden alle 18-vuotiaille, 75 vuotta täyttäneille, raskaana oleville ja imettäville.

Muille (siis 18–74-vuotiaille, jotka eivät ole raskaana tai imetä) valmisteen käyttöä suositellaan, mikäli ruokavaliosta ei saa riittävästi D-vitamiinia. Toisaalta jos ruokavaliossa on runsaasti D-vitamiinia, voi terveydenhuollon ammattilainen katsoa aiheelliseksi ohjeistaa olla toistaiseksi käyttämättä D-vitamiinivalmistetta.

75 vuotta täyttäneille suositellaan D-vitamiinia valmisteesta 10 tai 20 mikrogrammaa päivässä ruokavalion D-vitamiinipitoisuudesta riippuen. Syy sille, miksi 75 vuotta täyttäneille suositellaan rutiinisti valmisteen käyttöä, mutta nuoremmille aikuisille ei, johtuu siitä, että ikääntyneen iholla D-vitamiinia muodostuu auringon valon vaikutuksesta vähemmän kuin nuoremman iholla. 75-vuotiaat ovat siis riippuvaisempia ravinnosta saadusta D-vitamiinista.

D-vitamiinin saanti on Suomessa uusimpien tutkimusten mukaan keskimäärin hyvällä tasolla. 60 vuotta täyttäneet saavat ruokavaliostaan keskimäärin jopa enemmän D-vitamiinia kuin nuoremmat. D-vitamiinin lähteitä ovat vitaminoidut maitovalmisteet ja margariinit. Lisäksi hyvä D-vitamiinin lähde on kala. Kuriositeettina mainittakoon, että myös suppilovahvero ja kantarelli ovat hyviä D-vitamiinin lähteitä.

Maidossa ja piimässä on D-vitamiinia 1–2 mikrogrammaa 100 grammassa. Useissa muissakin nestemäisissä maitovalmisteissa on lisättyä D-vitamiinia. Markkinoilla on myös joitakin juustoja, joihin on lisätty D-vitamiinia. Tieto vitaminoinnista löytyy myyntipakkauksesta. Luomumaitoa ei D-vitaminoida. Tutuimmissa margariinimerkeissä on D-vitamiinia 20 mikrogrammaa 100 grammassa, mutta joissakin margariineissa D-vitamiinia on vain 7-5 mikrogrammaa 100 grammassa. Voin ja kasviöljyn seoksissa on yleensä vähemmän D-vitamiinia kuin tavallisimmissa margariineissa, joissakin ei lainkaan.

Jos juo päivässä 5–6 dl D-vitaminoitua maitoa, saa vähintään 5–6 mikrogrammaa D-vitamiinia. Viidestä teelusikallisesta runsaammin D-vitaminoitua margariinia saa 5 mikrogramma D-vitamiinia. Jo näillä määrillä alle 75-vuotias saa siis päivän D-vitamiinisuosituksen – 10 mikrogrammaa – täyteen.

Kalan D-vitamiinipitoisuus riippuu kalalajista, mutta ei sen rasvapitoisuudesta. Esimerkiksi 100 gramman annoksessa kirjolohi­fileetä on 8 mikrogrammaa D-vitamiinia ja samassa määrässä kuhafileetä 25 mikrogrammaa. Eri ruoka-aineiden D-vitamiinipitoisuuksia voi tarkastella ravintosisältötietokanta Finelissä.

D-vitamiinivalmistetta ei kannata 18–74-vuotiaan käyttää, jos ruokavaliosta saa riittävästi D-vitamiinia, sillä rasvaliukoisena vitamiinina se kertyy elimistöön. Liiallinen saanti ei ole minkään ravintoaineen kohdalla pitkän päälle eduksi. Jos sen sijaan ruokavalio on puutteellinen, suositeltava valmisteen määrä on 10 mikrogrammaa päivässä. Suositeltava D-vitamiinivalmisteen määrä on sama 10 mikrogrammaa raskaana oleville, imettäville ja alle 2-vuotiaille. 2–18-vuotiaille suositeltava valmisteen vahvuus on 7,5 mikrogrammaa päivässä. Muista ikäryhmistä poiketen 18–74-vuotiaille valmisteen käyttöä suositellaan vain talvikuukausina. Kesäkuukausina valmistetta ei suosituksen mukaan tähän ikäryhmään kuuluvien tarvitse käyttää.

Äitinne ruokavalio vaikuttaa puutteelliselta D-vitamiinin saannin suhteen. Kysymyksen perusteella hänen tulisi ottaa D-vitamiinivalmiste käyttöön – 10 mikrogrammaa päivässä, mikäli hän on alle 75-vuotias, ja 20 mikrogrammaa, mikäli hän on täyttänyt 75 vuotta. Jos D-vitamiinimääritys on tehty kesäaikaan, voi tulos olla hyvä, vaikka ruokavalio olisikin D-vitamiinin osalta puutteellinen. Syksyn tullessa D-vitamiinipitoisuus kuitenkin nopeasti pienenee, jos saanti ei ole riittävää. Kysymyksen perusteella vaikuttaa myös siltä, että äitinne kalsiumin saanti on puutteellista. Mikäli paikkakunnallanne on ravitsemusterapeutti, voisitte kehottaa äitiänne hakeutumaan terveys­keskuslääkärin lähetteellä ravitsemusterapeutin vastaanotolle, jossa ravintoaineiden saanti voidaan arvioida ja miettiä lisien tarve.

Muistutan vielä lopuksi, että ravitsemussuositukset on laadittu terveille, kohtalaisesti liikkuville ihmisille. Tiettyjen sairauksien ja lääkehoitojen yhteydessä esimerkiksi luuston aineenvaihdunta on erityisellä koetuksella ja siksi tällaisissa tilanteissa (mm. osteoporoosi, kortisonihoito) D-vitamiinia tulee saada ravitsemussuosituksia suurempia määriä. Lääkäri antaa ohjeet tällaisissa tilanteissa.
 

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

 

Marketta

Eikö vanhakaan tarvitse D-vitamiinilisää?

Miksi aina kysytään Ursulalta? Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Ravitsemusneuvottelukunnan matalat (10µg/päivä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneelle sekä kissoille sekä pienille koirille. D-vitamiinia tarvitaan 50–100 µg päivässä tason 100 nmol/l ylläpitämiseksi. Pienikokoisille, lapsille ja hoikille riittää yleensä pienempi annos; suurikokoiset ja lihavat tarvitsevat yleensä...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Magnesium on keskeinen tekijä sadoissa aineenvaihdunnan tapahtumissa. Puutostilasta kärsivät vain harvat, sillä magnesiumia saa vaikka mistä.

Hivenaine magnesiumin tärkeyttä ei pidä väheksyä. Se osallistuu solujen perusaineenvaihdunnan säätelyyn, aivojen välittäjäaineiden toimintaan, perintötekijöiden rakentumiseen sekä hermojen ja lihasten yhteispelin sujumiseen.

Magnesiumin saantisuositus on miehillä 350 milligrammaa ja naisilla 280 mg päivässä. Puutostila on harvinainen ja johtuu yleensä runsaasta virtsanerityksestä, joka voi liittyä munuaissairauteen, diabetekseen, pitkäaikaiseen nesteenpoistolääkkeiden käyttöön tai alkoholismiin. Ajan kanssa lieväkin puutos voi kuitenkin johtaa ongelmiin. Oireita ovat väsymys, oksentelu, vapina ja lihasten nykiminen.

Magnesiumlisien tehoa suonenvedon estämiseen ei ole todistettu pätevillä tutkimuksilla, mutta niitä voi hyvin käyttää, jos ne tuntuvat auttavan.

Asiantuntija: sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

 

NÄISTÄ SAAT MAGNESIUMIA

Vehnälese 822 mg/100 g

Siemenet 447 mg

Pähkinät 208 mg

Tumma suklaa 130 mg

Banaani 31 mg

Tyrnimarja 30 mg

Kala 30 mg

Kaurapuuro 30 mg

Avokado 29 mg

Jauheliha 25 mg

Vadelma 25 mg

Lähde: Fineli.fi

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Pitääkö superfoodeista pitää taukoa? Käytän macaa, spirulinaa ja chiaa. Voiko superfoodeja ja kanelia käyttää, jos maksa -arvot ovat kohonneet?

Maca eli andienkrassi eli perun ginseng (Lepidium meyenii) on Andeilta peräisin oleva juurikasvi, jota on käytetty jo inkakulttuurissa. Suomessa sitä käytetään kuivattuna, jauhettuna juurena. Juuri sisältää aminohappoja, hiilihydraatteja, hieman rasvaa ja kivennäisistä mm. kalsiumia, kaliumia ja jodia. Macan väitetään lisäävän vireyttä, seksuaalista halua, hedelmällisyyttä ja helpottavan vaihdevuosioireita. Vaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä.

Haittoja ei ole systemaattisesti tutkittu, mutta ei ole toisaalta tietoa siitäkään, että maca aiheuttaisi maksahaittoja.

Spirulina on siniviherlevää, jota käytetään kuivattuna jauheena ja kapseleina. Se sisältää proteiinia, hiilihydraattia, rasvoja, vitamiineja ja mineraaleja. Käyttömäärien pitäisi kuitenkin olla runsaita, jotta spirulinan sisältämillä ravintoaineilla olisi merkitystä ruokavaliossa. Spirulinan on väitetty auttavan mm. pitkittyneeseen väsymykseen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja tehostavan vastustuskykyä, mutta tieteellistä näyttöä näistä vaikutuksista ei ole. On julkaistu potilastapaus, jossa spirulinan epäiltiin aiheuttaneen maksavaurion. Siniviherlevien sisältämiä myrkkyjä voi olla mukana myös spirulinatuotteissa. Muina haittoina voi esiintyä suolisto-oireita, kuten vatsan turvotusta, ripulia ja ilmavaivoja. Jos maksa-arvot ovat koholla, spirulinavalmiste pitää lopettaa ja kääntyä lääkärin puoleen. Maksa-arvot on tarkistettava muutaman viikon kuluttua valmisteen lopettamisesta. Jos maksa-arvot korjaantuvat spirulinan käytön loputtua, maksahaitta saattaa olla spirulinan aiheuttama. Muut syyt maksa-arvojen koholla oloon on tietysti myös selvitettävä.

Chia (Salvia hispanica L.) on mintulle sukua oleva viljelykasvi, jonka siemeniä ja niistä puristettua öljyä käytetään ravintona. Chia on nyt suosittua FODMAP-ruokavaliossa, koska sen ajatellaan tasapainottavan vatsan toimintaa. Ravintosisältö on tyypillinen siemenille, eli chia sisältää kuitua, pehmeää rasvaa ja proteiineja. Tutkimustietoa chian terveysvaikutuksista tai haitoista on rajallisesti, eikä sen mahdollisista maksavaikutuksista ole mitään tietoa.

Lue lisää FODMAP-ruokavaliosta

Jauhettu kanelipuun kuori, mausteena käytetty kaneli, on tavanomaisina määrinä turvallista. Tavallisemman eli kassiakanelin runsasta käyttöä on syytä välttää sen sisältämän haitallisen kumariinin vuoksi. Ceyloninkanelissa kumariinipitoisuus on huomattavasti pienempi. Kaneliöljy ja kanelipuun kuoriuutteet sisältävät kanelijauheeseen verrattuna moninkertaisia määriä kasvin ainesosia, ja ne ovatkin aiheuttaneet haittavaikutuksia. Paikallisesti käytettynä kaneliöljy voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja ihottumaa. Suun kautta nautittu kaneliöljy voi suurina annoksina lamata keskushermostoa.

Kaneliöljyä ja kaneliuutteita on vältettävä, jos sairastaa maksasairautta, koska kanelin sisältämä kinnamaldehydi on maksalle haitallista. Mausteena kanelia voi silti käyttää ruoassa.

Kasveista valmistettuja ravintolisiä olisi parasta käyttää vain kuuriluonteisesti, koska niiden pitkäaikaiskäytön turvallisuutta ei ole yleensä varmistettu.

Mainituista "superfoodeista" ainakin spirulina ja kaneliuutteet voivat aiheuttaa maksavaurion, joten ne on jätettävä kokonaan pois käytöstä, jos maksa-arvot ovat koholla.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

 

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

 

 

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Spiruliinan syöjä

Voiko superfoodeista olla harmia?

Vierailija kirjoitti: Astronautit syö spiruliinaa eikä heillä ole maksavaurioita. Spiruliina on kasvatettua levää eli ruokaa. Liika hiilari rasvoittaa maksa ja siten saa rasvamaksan. Artikkelissa ei sanota että Spiruliina AIHEUTTAA maksavaurion vaan että VOI aiheuttaa maksavaurion, aivan kuten liika hiilarikin VOI. Kiinalaiset ovat kovia riisinsyöjiä, onko heillä kaikilla rasvamaksa?
Lue kommentti