Kasvatettua vai Itämeren lohta?

Kumpi on parempi valinta, kasvatettu norjalainen vai Itämeren lohi? Onko kasvatetussa lohessa tallella EPA- ja DHA-rasvahapot, vaikka ilmeisesti niitä ruokitaan kasviperäisillä rehuilla? Ovatko rypsiöljyn omega-3-rasvahapot yhtä laadukkaita terveyden kannalta kuin kalan? Voiko niillä korvata kalan? Suosittelisitko päivittäiskäyttöön camelina- vai rypsiöljyä?

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee kalaa 2–3 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Näin sen vuoksi, että kalassa on terveydelle edullisia ravintoaineita, mutta myös joitakin haitta-aineita. Kun kalalajeja käytetään vaihdellen, saamme kalan edulliset ravintoaineet, mutta haitta-aineiden saanti jää sen verran pieneksi, ettei niistä tule terveyshaittoja.

Edullisia ravintoaineita kalassa ovat mm. hyvälaatuinen proteiini, pehmeä rasva ja D-vitamiini. Haitta-aineita sen sijaan ovat mm. Itämeren kalojen dioksiini ja sisävesien petokalojen elohopea.

Kalan, kuten muidenkin eläinten, ravinto vaikuttaa siihen, millainen rasvakoostumus niissä on. Asiaa on tutkittu Suomessakin. Sitä en osaa kommentoida, onko tutkimustuloksia siirretty käytäntöön eli onko tuloksilla ollut vaikutusta kalan rehun koostumukseen tai kalojen ruokintaan muuten. Sen sijaan tutkimuksissa, joissa tutkittavat ovat lisänneet kalan käyttöään, verimäärityksissä on nähty selvästi kalan rasvahappojen eli juuri kalalle tyypillisten omega-3-rasvahappojen, EPAn ja DHAn, osuuden lisääntyminen. Tutkittavat ovat saaneet tietyin rajoituksin valita syömänsä kala­lajit. Rasvaista kalaa syövät ovat yleensä valinneet kirjolohta ja lohta, jotka ovat pääosin kasvatettuja. Nämä tulokset ovat yksi osoitus sitä, että näitä rasvahappoja on myös kasvatetussa kalassa ja edelleen elimistön hyödynnettävissä.  

Osassa kasviöljyistä on kasvikunnan omega-3-rasvahappoja, joista tavallisin on alfalinoleenihappo (ALA). Näitä öljyjä ovat mm. pellavansiemenöljy, camelinaöljy, hampunsiemenöljy, rypsiöljy, soijaöljy ja saksanpähkinäöljy. Pellavansiemenöljyssä ALA:a on noin 50 %, camelinaöljyssä 30 %, hampunsiemenöljyssä 20%, rypsiöljyssä 10 % ja soija- ja saksanpähkinäöljyissä 8 %. ALA muuttuu elimistössä EPA:ksi ja edelleen DHA:ksi. Se, kuinka tehokasta tämä muuntuminen on, riippuu mm. sukupuolesta, iästä, elimistön rasvahappotilanteesta ja ruoka­valion rasvahapoista.

On hyvä muistaa, että mitään tutkimusnäyttöä ei ole siitä, että kalaa syömättömillä olisi ongelmaa elimistönsä rasvahappotilan suhteen. Tämä tarkoittaa käytännössä, että kasvikunnan omega-3-rasvahapot paikkaavat kalan omega-3-rasvahappoja niillä, jotka eivät syö kalaa.

Kalaa siis kannattaa syödä ravitsemussuositusten mukaisesti, mutta jos ei syö kalaa, kasvikunnan omega-3-rasvahappojen saantiin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota. Niitä sisältävän kasviöljyn voi valita yllämainituista vaihtoehdoista. Meille suomalaisille rypsiöljy lienee tutuin, edullinen ja pienestäkin lähikaupasta saatavilla. Kalliimpia erikoisöljyjä ei tarvitse käyttää, mikäli haluaa pitää ruokalaskunsa kohtuullisena.