Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Kumpi on parempi valinta, kasvatettu norjalainen vai Itämeren lohi? Onko kasvatetussa lohessa tallella EPA- ja DHA-rasvahapot, vaikka ilmeisesti niitä ruokitaan kasviperäisillä rehuilla? Ovatko rypsiöljyn omega-3-rasvahapot yhtä laadukkaita terveyden kannalta kuin kalan? Voiko niillä korvata kalan? Suosittelisitko päivittäiskäyttöön camelina- vai rypsiöljyä?

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee kalaa 2–3 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Näin sen vuoksi, että kalassa on terveydelle edullisia ravintoaineita, mutta myös joitakin haitta-aineita. Kun kalalajeja käytetään vaihdellen, saamme kalan edulliset ravintoaineet, mutta haitta-aineiden saanti jää sen verran pieneksi, ettei niistä tule terveyshaittoja.

Edullisia ravintoaineita kalassa ovat mm. hyvälaatuinen proteiini, pehmeä rasva ja D-vitamiini. Haitta-aineita sen sijaan ovat mm. Itämeren kalojen dioksiini ja sisävesien petokalojen elohopea.

Kalan, kuten muidenkin eläinten, ravinto vaikuttaa siihen, millainen rasvakoostumus niissä on. Asiaa on tutkittu Suomessakin. Sitä en osaa kommentoida, onko tutkimustuloksia siirretty käytäntöön eli onko tuloksilla ollut vaikutusta kalan rehun koostumukseen tai kalojen ruokintaan muuten. Sen sijaan tutkimuksissa, joissa tutkittavat ovat lisänneet kalan käyttöään, verimäärityksissä on nähty selvästi kalan rasvahappojen eli juuri kalalle tyypillisten omega-3-rasvahappojen, EPAn ja DHAn, osuuden lisääntyminen. Tutkittavat ovat saaneet tietyin rajoituksin valita syömänsä kala­lajit. Rasvaista kalaa syövät ovat yleensä valinneet kirjolohta ja lohta, jotka ovat pääosin kasvatettuja. Nämä tulokset ovat yksi osoitus sitä, että näitä rasvahappoja on myös kasvatetussa kalassa ja edelleen elimistön hyödynnettävissä.  

Osassa kasviöljyistä on kasvikunnan omega-3-rasvahappoja, joista tavallisin on alfalinoleenihappo (ALA). Näitä öljyjä ovat mm. pellavansiemenöljy, camelinaöljy, hampunsiemenöljy, rypsiöljy, soijaöljy ja saksanpähkinäöljy. Pellavansiemenöljyssä ALA:a on noin 50 %, camelinaöljyssä 30 %, hampunsiemenöljyssä 20%, rypsiöljyssä 10 % ja soija- ja saksanpähkinäöljyissä 8 %. ALA muuttuu elimistössä EPA:ksi ja edelleen DHA:ksi. Se, kuinka tehokasta tämä muuntuminen on, riippuu mm. sukupuolesta, iästä, elimistön rasvahappotilanteesta ja ruoka­valion rasvahapoista.

On hyvä muistaa, että mitään tutkimusnäyttöä ei ole siitä, että kalaa syömättömillä olisi ongelmaa elimistönsä rasvahappotilan suhteen. Tämä tarkoittaa käytännössä, että kasvikunnan omega-3-rasvahapot paikkaavat kalan omega-3-rasvahappoja niillä, jotka eivät syö kalaa.

Kalaa siis kannattaa syödä ravitsemussuositusten mukaisesti, mutta jos ei syö kalaa, kasvikunnan omega-3-rasvahappojen saantiin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota. Niitä sisältävän kasviöljyn voi valita yllämainituista vaihtoehdoista. Meille suomalaisille rypsiöljy lienee tutuin, edullinen ja pienestäkin lähikaupasta saatavilla. Kalliimpia erikoisöljyjä ei tarvitse käyttää, mikäli haluaa pitää ruokalaskunsa kohtuullisena.

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Kasvatettua vai Itämeren lohta?

Kumpi on parempi valinta, kasvatettu norjalainen vai Itämeren lohi? Itämeren lohen kalastus on kielletty jo aikaa sitten eli et todellakaan saa mistään kaupasta Itämeren lohta. Lohi (norjalainen tai suomalainen kirjolohi) on aina kasvatettua. Onko kasvatetussa lohessa tallella EPA- ja DHA-rasvahapot, vaikka ilmeisesti niitä ruokitaan kasviperäisillä rehuilla? On, mutta paljon vähemmän kuin olisi villissä kalassa. Mutta kalojen kannat ovat hupenemassa ja siksi niiden kalsatusta on rajoitettu. D-...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Magnesium on keskeinen tekijä sadoissa aineenvaihdunnan tapahtumissa. Puutostilasta kärsivät vain harvat, sillä magnesiumia saa vaikka mistä.

Hivenaine magnesiumin tärkeyttä ei pidä väheksyä. Se osallistuu solujen perusaineenvaihdunnan säätelyyn, aivojen välittäjäaineiden toimintaan, perintötekijöiden rakentumiseen sekä hermojen ja lihasten yhteispelin sujumiseen.

Magnesiumin saantisuositus on miehillä 350 milligrammaa ja naisilla 280 mg päivässä. Puutostila on harvinainen ja johtuu yleensä runsaasta virtsanerityksestä, joka voi liittyä munuaissairauteen, diabetekseen, pitkäaikaiseen nesteenpoistolääkkeiden käyttöön tai alkoholismiin. Ajan kanssa lieväkin puutos voi kuitenkin johtaa ongelmiin. Oireita ovat väsymys, oksentelu, vapina ja lihasten nykiminen.

Magnesiumlisien tehoa suonenvedon estämiseen ei ole todistettu pätevillä tutkimuksilla, mutta niitä voi hyvin käyttää, jos ne tuntuvat auttavan.

Asiantuntija: sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

 

NÄISTÄ SAAT MAGNESIUMIA

Vehnälese 822 mg/100 g

Siemenet 447 mg

Pähkinät 208 mg

Tumma suklaa 130 mg

Banaani 31 mg

Tyrnimarja 30 mg

Kala 30 mg

Kaurapuuro 30 mg

Avokado 29 mg

Jauheliha 25 mg

Vadelma 25 mg

Lähde: Fineli.fi

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Pitääkö superfoodeista pitää taukoa? Käytän macaa, spirulinaa ja chiaa. Voiko superfoodeja ja kanelia käyttää, jos maksa -arvot ovat kohonneet?

Maca eli andienkrassi eli perun ginseng (Lepidium meyenii) on Andeilta peräisin oleva juurikasvi, jota on käytetty jo inkakulttuurissa. Suomessa sitä käytetään kuivattuna, jauhettuna juurena. Juuri sisältää aminohappoja, hiilihydraatteja, hieman rasvaa ja kivennäisistä mm. kalsiumia, kaliumia ja jodia. Macan väitetään lisäävän vireyttä, seksuaalista halua, hedelmällisyyttä ja helpottavan vaihdevuosioireita. Vaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä.

Haittoja ei ole systemaattisesti tutkittu, mutta ei ole toisaalta tietoa siitäkään, että maca aiheuttaisi maksahaittoja.

Spirulina on siniviherlevää, jota käytetään kuivattuna jauheena ja kapseleina. Se sisältää proteiinia, hiilihydraattia, rasvoja, vitamiineja ja mineraaleja. Käyttömäärien pitäisi kuitenkin olla runsaita, jotta spirulinan sisältämillä ravintoaineilla olisi merkitystä ruokavaliossa. Spirulinan on väitetty auttavan mm. pitkittyneeseen väsymykseen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja tehostavan vastustuskykyä, mutta tieteellistä näyttöä näistä vaikutuksista ei ole. On julkaistu potilastapaus, jossa spirulinan epäiltiin aiheuttaneen maksavaurion. Siniviherlevien sisältämiä myrkkyjä voi olla mukana myös spirulinatuotteissa. Muina haittoina voi esiintyä suolisto-oireita, kuten vatsan turvotusta, ripulia ja ilmavaivoja. Jos maksa-arvot ovat koholla, spirulinavalmiste pitää lopettaa ja kääntyä lääkärin puoleen. Maksa-arvot on tarkistettava muutaman viikon kuluttua valmisteen lopettamisesta. Jos maksa-arvot korjaantuvat spirulinan käytön loputtua, maksahaitta saattaa olla spirulinan aiheuttama. Muut syyt maksa-arvojen koholla oloon on tietysti myös selvitettävä.

Chia (Salvia hispanica L.) on mintulle sukua oleva viljelykasvi, jonka siemeniä ja niistä puristettua öljyä käytetään ravintona. Chia on nyt suosittua FODMAP-ruokavaliossa, koska sen ajatellaan tasapainottavan vatsan toimintaa. Ravintosisältö on tyypillinen siemenille, eli chia sisältää kuitua, pehmeää rasvaa ja proteiineja. Tutkimustietoa chian terveysvaikutuksista tai haitoista on rajallisesti, eikä sen mahdollisista maksavaikutuksista ole mitään tietoa.

Lue lisää FODMAP-ruokavaliosta

Jauhettu kanelipuun kuori, mausteena käytetty kaneli, on tavanomaisina määrinä turvallista. Tavallisemman eli kassiakanelin runsasta käyttöä on syytä välttää sen sisältämän haitallisen kumariinin vuoksi. Ceyloninkanelissa kumariinipitoisuus on huomattavasti pienempi. Kaneliöljy ja kanelipuun kuoriuutteet sisältävät kanelijauheeseen verrattuna moninkertaisia määriä kasvin ainesosia, ja ne ovatkin aiheuttaneet haittavaikutuksia. Paikallisesti käytettynä kaneliöljy voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja ihottumaa. Suun kautta nautittu kaneliöljy voi suurina annoksina lamata keskushermostoa.

Kaneliöljyä ja kaneliuutteita on vältettävä, jos sairastaa maksasairautta, koska kanelin sisältämä kinnamaldehydi on maksalle haitallista. Mausteena kanelia voi silti käyttää ruoassa.

Kasveista valmistettuja ravintolisiä olisi parasta käyttää vain kuuriluonteisesti, koska niiden pitkäaikaiskäytön turvallisuutta ei ole yleensä varmistettu.

Mainituista "superfoodeista" ainakin spirulina ja kaneliuutteet voivat aiheuttaa maksavaurion, joten ne on jätettävä kokonaan pois käytöstä, jos maksa-arvot ovat koholla.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

 

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

 

 

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Spiruliinan syöjä

Voiko superfoodeista olla harmia?

Vierailija kirjoitti: Astronautit syö spiruliinaa eikä heillä ole maksavaurioita. Spiruliina on kasvatettua levää eli ruokaa. Liika hiilari rasvoittaa maksa ja siten saa rasvamaksan. Artikkelissa ei sanota että Spiruliina AIHEUTTAA maksavaurion vaan että VOI aiheuttaa maksavaurion, aivan kuten liika hiilarikin VOI. Kiinalaiset ovat kovia riisinsyöjiä, onko heillä kaikilla rasvamaksa?
Lue kommentti