Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Kumpi on parempi valinta, kasvatettu norjalainen vai Itämeren lohi? Onko kasvatetussa lohessa tallella EPA- ja DHA-rasvahapot, vaikka ilmeisesti niitä ruokitaan kasviperäisillä rehuilla? Ovatko rypsiöljyn omega-3-rasvahapot yhtä laadukkaita terveyden kannalta kuin kalan? Voiko niillä korvata kalan? Suosittelisitko päivittäiskäyttöön camelina- vai rypsiöljyä?

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee kalaa 2–3 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Näin sen vuoksi, että kalassa on terveydelle edullisia ravintoaineita, mutta myös joitakin haitta-aineita. Kun kalalajeja käytetään vaihdellen, saamme kalan edulliset ravintoaineet, mutta haitta-aineiden saanti jää sen verran pieneksi, ettei niistä tule terveyshaittoja.

Edullisia ravintoaineita kalassa ovat mm. hyvälaatuinen proteiini, pehmeä rasva ja D-vitamiini. Haitta-aineita sen sijaan ovat mm. Itämeren kalojen dioksiini ja sisävesien petokalojen elohopea.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kalan, kuten muidenkin eläinten, ravinto vaikuttaa siihen, millainen rasvakoostumus niissä on. Asiaa on tutkittu Suomessakin. Sitä en osaa kommentoida, onko tutkimustuloksia siirretty käytäntöön eli onko tuloksilla ollut vaikutusta kalan rehun koostumukseen tai kalojen ruokintaan muuten. Sen sijaan tutkimuksissa, joissa tutkittavat ovat lisänneet kalan käyttöään, verimäärityksissä on nähty selvästi kalan rasvahappojen eli juuri kalalle tyypillisten omega-3-rasvahappojen, EPAn ja DHAn, osuuden lisääntyminen. Tutkittavat ovat saaneet tietyin rajoituksin valita syömänsä kala­lajit. Rasvaista kalaa syövät ovat yleensä valinneet kirjolohta ja lohta, jotka ovat pääosin kasvatettuja. Nämä tulokset ovat yksi osoitus sitä, että näitä rasvahappoja on myös kasvatetussa kalassa ja edelleen elimistön hyödynnettävissä.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Osassa kasviöljyistä on kasvikunnan omega-3-rasvahappoja, joista tavallisin on alfalinoleenihappo (ALA). Näitä öljyjä ovat mm. pellavansiemenöljy, camelinaöljy, hampunsiemenöljy, rypsiöljy, soijaöljy ja saksanpähkinäöljy. Pellavansiemenöljyssä ALA:a on noin 50 %, camelinaöljyssä 30 %, hampunsiemenöljyssä 20%, rypsiöljyssä 10 % ja soija- ja saksanpähkinäöljyissä 8 %. ALA muuttuu elimistössä EPA:ksi ja edelleen DHA:ksi. Se, kuinka tehokasta tämä muuntuminen on, riippuu mm. sukupuolesta, iästä, elimistön rasvahappotilanteesta ja ruoka­valion rasvahapoista.

On hyvä muistaa, että mitään tutkimusnäyttöä ei ole siitä, että kalaa syömättömillä olisi ongelmaa elimistönsä rasvahappotilan suhteen. Tämä tarkoittaa käytännössä, että kasvikunnan omega-3-rasvahapot paikkaavat kalan omega-3-rasvahappoja niillä, jotka eivät syö kalaa.

Kalaa siis kannattaa syödä ravitsemussuositusten mukaisesti, mutta jos ei syö kalaa, kasvikunnan omega-3-rasvahappojen saantiin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota. Niitä sisältävän kasviöljyn voi valita yllämainituista vaihtoehdoista. Meille suomalaisille rypsiöljy lienee tutuin, edullinen ja pienestäkin lähikaupasta saatavilla. Kalliimpia erikoisöljyjä ei tarvitse käyttää, mikäli haluaa pitää ruokalaskunsa kohtuullisena.

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Kumpi on parempi valinta, kasvatettu norjalainen vai Itämeren lohi?
Itämeren lohen kalastus on kielletty jo aikaa sitten eli et todellakaan saa mistään kaupasta Itämeren lohta.
Lohi (norjalainen tai suomalainen kirjolohi) on aina kasvatettua.
Onko kasvatetussa lohessa tallella EPA- ja DHA-rasvahapot, vaikka ilmeisesti niitä ruokitaan kasviperäisillä rehuilla?
On, mutta paljon vähemmän kuin olisi villissä kalassa. Mutta kalojen kannat ovat hupenemassa ja siksi niiden kalsatusta on rajoitettu.
D-vitamiinia kasvatetussa kalassa ei juurikaan ole.
Arvioidaan, että vuonna 2050 ei ole enään kalaa, mitä kalastaa, jos nykymeno jatkuu ryöstökalastuksineen.
Ruotsissa on teetetty tutkimus vuonna 2008 kasvatetun lohen sisältämistä omega-3 -rasvahappojen määristä. Pitoisuudet olivat pienemmät mitä Ruotsin elintarvikevirasto ilmoittaa. Vähenemisen syyksi arvellaan muutoksia kasvatetun lohen ruokinnassa. Kirjolohille syötetään kasviksia ja viljaa, joissa on runsaasti omega-6 rasvahappoja. Seurauksena on ollut kalan omega-3:n väheneminen peräti puoleen, kun taas omega-6:n määrä on lisääntynyt.
Ovatko rypsiöljyn omega-3-rasvahapot yhtä laadukkaita terveyden kannalta kuin kalan?
Ei ole. Kasviöljyjä on hyödytöntä käyttää omega-3 lähteenä (vaikka öljyteollisuus mainostaakin öljyjensä omega-3 pitoisuuksia). Tämä johtuu siitä, että ihminen ei pysty käyttämään kasviöljyjen omega-3 rasvahappoja sellaisenaan. Ne pitää ensin muuttaa muotoon, jossa elimistömme voi käyttää niitä. Kaiken lisäksi kasviöljyissä oleva omega-3 (ALA) muuttuu aktiiviseen muotoon ihmisen maksassa erittäin huonolla hyötysuhteella. Ihminen kykenee muuttamaan ALA:sta vain 4-10% tarvittavaan muotoon (EPA, DPA ja DHA). Sen sijaan esim. rasvaisessa kalassa olevat omega-3 rasvahapot ovat jo valmiiksi sellaisessa muodossa, että ihminen voi ne käyttää.
Mielestäni öljyteollisuudelta on epärehellistä ja vastuutonta jättää kertomatta nämä tosiasiat. Tosin eihän heidän päämääränään ole ihmisten terveys, vaan mahdollisimman suurten voittojen tekeminen osakkeenomistajille. Keinoja kaihtamatta.
Rypsiöljyn sisältämän alfalinoleenihapon muuntumisessa EPA:ksi ja DHA:ksi on paljon geneettisistä syistä johtuvia eroja. Alfalinoleenihapon elongaatio DHA:ksi on miehillä hyvin heikkoa. Voi olla pitkään jatkuvana haitallista varsinkin aivoille ja kognitiolle.
http://newsletter.vitalchoice.com/e_article002424959.cfm

Voiko niillä korvata kalan?
Ei voi.
DHA:a saa rasvaisesta kalasta tai siitä valmistetusta kalaöljystä sekä mikro- ja/tai merilevävalmisteesta.
EPA:a saa rasvaisesta kalasta tai siitä valmistetusta kalaöljystä sekä mikro- ja/tai merilevävalmisteesta.

Suosittelisitko päivittäiskäyttöön camelina- vai rypsiöljyä?
Hyviä rasvoja:
Villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut luomu kasviöljyt tummassa lasipullossa, koska ainoastaan kylmäpuristettu kookosöljy kestää valoa, mutta muut ei. Eläinrasvat(luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia).

ÄLÄ SYÖ margariinia (40 %, 60 % tai 80 % rasvaa + loput vettä) tai kevytlevitettä (rasvaa jokin muu määrä kuin 40 %, 60 % tai 80 % + vettä), eikä muitakaan prosessoituja kasviöljyjä ja -rasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, rapsiöljy, camelinaöljy, kovetettu rypsiöljy, kovetettu rapsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva sekä rasvahappojen mono- ja diglyseridit (E471, E472c, E476).

Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.

” On hyvä muistaa, että mitään tutkimusnäyttöä ei ole siitä, että kalaa syömättömillä olisi ongelmaa elimistönsä rasvahappotilan suhteen. ”
No sitten varmaan asia kannattaa viipymättä tutkia. Suomessa elää satojatuhansia ihmisiä, jotka eivät syö koskaan kalaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla