Auttavatko kevyttuotteet painonhallinnassa vai sekoittavatko ne vain tajun siitä, mikä lihottaa ja mikä ei. Väitteisiin vastaa kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.

1. Kevyttuotteita ei kannata käyttää, sillä niitä tulee helposti syötyä puolet enemmän kuin tavallisia.

Tarua. Miksi niitä söisi enemmän? Mahalaukku vetää ruokaa ihan saman verran, oli se kevyttä tai rasvaista. Jos on aina laittanut kaksi siivua juustoa leivälle, miksi kevytjuustoa pitäisi laittaa enemmän. Tietenkin jos ruoan määrää lisää, myös energiamäärä kasvaa, mutta kevyttuotteilla se kasvaa vähemmän.

2. Kevyttuotteissa, esimerkiksi jogurteissa, on enemmän makeutusaineita kuin tavallisissa.

Yleisesti ottaen näin on. Kevytjogurtteja on kahdenlaisia: rasvattomia sokerilla makeutettuja ja rasvattomia makeutusaineilla makeutettuja. Jälkimmäiset ovat kaikkein kevyimpiä, eikä ole mitään syytä karttaa makeutusaineita. Niistä ei ole osoitettu olevan haittaa.

3. Kevyttuotteissa, esimerkiksi makkaroissa ja juustoissa, on enemmän lisäaineita ja suolaa kuin tavallisissa.

Tarua ainakin lisäaineiden osalta. Esimerkiksi nitraatteja lisätään makkaroihin sen takia, etteivät bakteerit kasvaisi, ja bakteerit kasvavat ihan yhtä hyvin rasvaisissa kuin kevytmakkaroissa. Suolan määrä vaihtelee, mutta jos tuotteessa on sydänmerkki, se on parempi vaihtoehto sekä suolan että rasvan suhteen.

4. Jos syö päivittäin 2–3 siivua juustoa, ei tarvitse kevytjuustoja.

Tarua. Jos syö päivässä 2–3 siivua juustoa, sitä tulee syötyä viikossa noin 200 grammaa. Tästä kertyy rasvaa 60 grammaa, puolta vähemmän, jos syö kevytjuustoa. Tavallinen juusto kerryttää vuodessa 1,5 kiloa enemmän rasvaa, josta haitallista kovaa on kilo. Ylimääräisen energian kuluttamiseen tarvitaan paljon liikuntaa, jotta paino ei nousisi.

5. Kevytmargariineja (rasvaa 30–40 %) käyttämällä saa enemmän huonoja kovia rasvoja kuin esimerkiksi täysrasvaisesta öljystä tai voista.

Tarua. Rasvan laatu on ihan yhtä hyvä kasviöljypohjaisessa margariiniissa, olipa sen rasvaprosentti 70 tai 40. Tietenkään öljyn voittanutta ei ole. Öljy muutetaan margariiniksi vain sen takia, että se pysyisi leivän päällä. Voissa taas on niin paljon huonoa kovaa rasvaa, ettei se kuulu ollenkaan arkiruokailuun. Pari kertaa vuodessa siinä voi halutessaan paistaa vaikka muikut.

6. Kevytlimsat ovat vaaraksi lapsen hermostolle ja hampaille.

Tarua hermoston, totta hampaiden osalta. Hermostohaittoja, kuten levottomuutta tai uniongelmia, ei ole pystytty osoittamaan, vaikka asiaa on tutkittu paljon esimerkiksi aspartaami-makeutusaineen osalta. Sen sijaan myös kevytlimsat ovat happamia, ja vaikka niissä ei ole sokeria, happo syövyttää hammaskiillettä. Hampaille tämä eroosio on ihan yhtä paha asia – jos ei pahempikin – kuin sokerin aiheuttama reikiintyminen.

7. Kevyttuotteet ovat olleet markkinoilla niin vähän aikaa, ettei niiden pitkäaikaisvaikutuksista tunneta.

Tarua. Kevyttuotteissa ei ole mitään epäilyttävää. Niiden pitkäaikaisvaikutus on se, että ne auttavat painonhallinnassa. Esimerkiksi, jos vaihtaa kahvikerman kevytmaitoon kahvikupposissaan, kerää 4,9 kiloa vähemmän rasvaa vuodessa. Tai jos vaihtaa päivittäiset 3 lasia kevytmaitoa raasvattomaan, rasvataakka pienenee vuodessa 3 kiloa.

8. Kevyttuotteet jättävät nälän tunteen, joka lähtee vain syömällä jotain tuhdimpaa.

Tarua. Nälän tunteen lähteminen riippuu siitä, mitä syö ja miten. Tutkimusten mukaan ruoka, jota joutuu pureskelemana, tuo kylläisyyden tunteen. Se ei riipu suoraan kaloreista.

9. Ruisleipä on luonnostaan kevyttuote.

Riippuu mihin verrataan. Kevyttuotteen määritelmän mukaan siinä pitää olla vähintään kolmannes vähemmän energiaa kuin vastaavassa tavallisessa. Ruisleipä ei ole kevyempää kuin muutkaan leivät, mutta jos sitä vertaa hampurilaiseen tai lihapasteijaan, se on kevyttuote.

10. Teollisia kevyttuotteita viisaampaa on käyttää luonnon omia kevyttuotteita, kuten kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Tarua. Suosittelen molempia. Kasviksia, marjoja tai hedelmiä on hyvä nauttia joka aterialla, mutta on myös järkevää karsia turha kova rasva pois ravinnostaan käyttämällä kevyttuotteita.

11. Kevyttuote on aina sydämelle parempi valinta kuin vastaava tavallinen.

Ei aina. Liha- ja maitovalmisteissa näin on, kasvirasvoissa ei. Öljyssä, joka on sataprosenttista rasvaa, on eniten hyvää rasvaa. Sydänliitto ei enää suosittele käytettäväksi alle 60-prosenttisia margariineja, koska kevytmargariineista ei kerry tarpeeksi hyvää rasvaa. Meillä on puutetta hyvästä rasvasta, ja pehmeät kasvirasvat hoitavat sydäntä.

12. Elintarviketeollisuus on satsannut paljon kevyttuotteiden kehittämiseen. Esimerkiksi nykyiset kevytjuustot ovat hyviä niin maultaan kuin rakenteeltaan.

Totta. Tämä on helppo perustella: 60–70 prosenttia kaikesta juustosta ostetaan kevyenä. Jos kevytjuustot olisivat huonoja, ei niitä ostettaisi. Kevytjuustot ovat kehittyneet paljon ja valikoima on laajentunut, on mietoa ja voimakasta, koloista ja kiinteää.

Lue lisää tervellisestä ruoasta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Luin amerikkalaistutkimuksen, jonka mukaan fruktoosi on epäterveellistä. Koe oli tehty makeutetuilla juomilla. Entä kaupassa myytävä hedelmäsokeri, jota käytän jälkiruoissa ja leivonnassa? En osta kaupasta herkkuja, limsoja enkä mehuja, sillä niissä on hurjasti piilosokeria. Jos jotain herkkua haluan, leivon itse. Tavakseni on tullut vähentää resepteissä sokeria. Kokonaan ilman makeaa ei pysty tässä elämässä olemaan. Olen huomannut, että fruktoosi on niin makeaa, että sitä riittää pienikin määrä. Voiko fruktoosi olla haitallista silloinkin, kun sitä käyttää näin?

Fruktoosin eli hedelmäsokerin runsaan saannin on todettu vaikuttavan epäedullisesti  maksan aineenvaihduntaan. Kuten kysyjä tuo esille, makeutetut juomat ovat tässä suhteessa ne elintarvikkeet, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Yhdysvalloissa käytetään juomien makeuttamisessa runsasfruktoosis ta maissisiirappia. Tämä on ongelmallista, sillä juomien käyttö voi olla runsasta, jolloin fruktoosin saanti nousee hyvin suureksi. Vastaavia määriä fruktoosia on vaikea saada muualta.

Hedelmiä ja marjoja ei fruktoosin vuoksi tarvitse välttää. Niiden terveysvaikutukset on vakuuttavasti dokumentoitu osana terveyttä edistävää ruokavaliota. Mehuista on juomasuosituksen mukaan syytä suosia täysmehuja ja niitäkin korkeintaan lasillinen päivässä aterian yhteydessä.

Kysyjän sokerin saanti vaikuttaa olevan maltillista, joten nykyisiä sokerinkäyttötottumuksia voi hyvin jatkaa. Kysyjän havainto siitä, että hedelmäsokeri on tavallista sokeria makeampaa, pitää paikkansa, joten sitä tarvitaan saman makeuden saavuttamiseksi tavallista sokeria vähemmän.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Onko fruktoosi pahaa sokeria?

Ainoastaan hiilihydraattien kokonaismäärällä on merkitystä, koska niistä yksikään gramma ei mihinkään häviä. Se, että muuttuuko se hiilihydraatti (ns. hitaat ja nopeat) tunnin päästä glukoosiksi vai 3 tunnin päästä ei ole mitään merkitystä, vaikka näin meille on valehdeltu jo iät ja ajat mm. virallisen tahon puolelta. Tavan kansa kuluttaa hyvin vähän hiilihydraatteja päivässä ( alle 150 grammaa) ja näinollen loppu muuttuu rasvaksi elimistöön ja lopulta rasvoittaa myös maksan. Näin ihminen lihoo...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta