Auttavatko kevyttuotteet painonhallinnassa vai sekoittavatko ne vain tajun siitä, mikä lihottaa ja mikä ei. Väitteisiin vastaa kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.

1. Kevyttuotteita ei kannata käyttää, sillä niitä tulee helposti syötyä puolet enemmän kuin tavallisia.

Tarua. Miksi niitä söisi enemmän? Mahalaukku vetää ruokaa ihan saman verran, oli se kevyttä tai rasvaista. Jos on aina laittanut kaksi siivua juustoa leivälle, miksi kevytjuustoa pitäisi laittaa enemmän. Tietenkin jos ruoan määrää lisää, myös energiamäärä kasvaa, mutta kevyttuotteilla se kasvaa vähemmän.

2. Kevyttuotteissa, esimerkiksi jogurteissa, on enemmän makeutusaineita kuin tavallisissa.

Yleisesti ottaen näin on. Kevytjogurtteja on kahdenlaisia: rasvattomia sokerilla makeutettuja ja rasvattomia makeutusaineilla makeutettuja. Jälkimmäiset ovat kaikkein kevyimpiä, eikä ole mitään syytä karttaa makeutusaineita. Niistä ei ole osoitettu olevan haittaa.

3. Kevyttuotteissa, esimerkiksi makkaroissa ja juustoissa, on enemmän lisäaineita ja suolaa kuin tavallisissa.

Tarua ainakin lisäaineiden osalta. Esimerkiksi nitraatteja lisätään makkaroihin sen takia, etteivät bakteerit kasvaisi, ja bakteerit kasvavat ihan yhtä hyvin rasvaisissa kuin kevytmakkaroissa. Suolan määrä vaihtelee, mutta jos tuotteessa on sydänmerkki, se on parempi vaihtoehto sekä suolan että rasvan suhteen.

4. Jos syö päivittäin 2–3 siivua juustoa, ei tarvitse kevytjuustoja.

Tarua. Jos syö päivässä 2–3 siivua juustoa, sitä tulee syötyä viikossa noin 200 grammaa. Tästä kertyy rasvaa 60 grammaa, puolta vähemmän, jos syö kevytjuustoa. Tavallinen juusto kerryttää vuodessa 1,5 kiloa enemmän rasvaa, josta haitallista kovaa on kilo. Ylimääräisen energian kuluttamiseen tarvitaan paljon liikuntaa, jotta paino ei nousisi.

5. Kevytmargariineja (rasvaa 30–40 %) käyttämällä saa enemmän huonoja kovia rasvoja kuin esimerkiksi täysrasvaisesta öljystä tai voista.

Tarua. Rasvan laatu on ihan yhtä hyvä kasviöljypohjaisessa margariiniissa, olipa sen rasvaprosentti 70 tai 40. Tietenkään öljyn voittanutta ei ole. Öljy muutetaan margariiniksi vain sen takia, että se pysyisi leivän päällä. Voissa taas on niin paljon huonoa kovaa rasvaa, ettei se kuulu ollenkaan arkiruokailuun. Pari kertaa vuodessa siinä voi halutessaan paistaa vaikka muikut.

6. Kevytlimsat ovat vaaraksi lapsen hermostolle ja hampaille.

Tarua hermoston, totta hampaiden osalta. Hermostohaittoja, kuten levottomuutta tai uniongelmia, ei ole pystytty osoittamaan, vaikka asiaa on tutkittu paljon esimerkiksi aspartaami-makeutusaineen osalta. Sen sijaan myös kevytlimsat ovat happamia, ja vaikka niissä ei ole sokeria, happo syövyttää hammaskiillettä. Hampaille tämä eroosio on ihan yhtä paha asia – jos ei pahempikin – kuin sokerin aiheuttama reikiintyminen.

7. Kevyttuotteet ovat olleet markkinoilla niin vähän aikaa, ettei niiden pitkäaikaisvaikutuksista tunneta.

Tarua. Kevyttuotteissa ei ole mitään epäilyttävää. Niiden pitkäaikaisvaikutus on se, että ne auttavat painonhallinnassa. Esimerkiksi, jos vaihtaa kahvikerman kevytmaitoon kahvikupposissaan, kerää 4,9 kiloa vähemmän rasvaa vuodessa. Tai jos vaihtaa päivittäiset 3 lasia kevytmaitoa raasvattomaan, rasvataakka pienenee vuodessa 3 kiloa.

8. Kevyttuotteet jättävät nälän tunteen, joka lähtee vain syömällä jotain tuhdimpaa.

Tarua. Nälän tunteen lähteminen riippuu siitä, mitä syö ja miten. Tutkimusten mukaan ruoka, jota joutuu pureskelemana, tuo kylläisyyden tunteen. Se ei riipu suoraan kaloreista.

9. Ruisleipä on luonnostaan kevyttuote.

Riippuu mihin verrataan. Kevyttuotteen määritelmän mukaan siinä pitää olla vähintään kolmannes vähemmän energiaa kuin vastaavassa tavallisessa. Ruisleipä ei ole kevyempää kuin muutkaan leivät, mutta jos sitä vertaa hampurilaiseen tai lihapasteijaan, se on kevyttuote.

10. Teollisia kevyttuotteita viisaampaa on käyttää luonnon omia kevyttuotteita, kuten kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Tarua. Suosittelen molempia. Kasviksia, marjoja tai hedelmiä on hyvä nauttia joka aterialla, mutta on myös järkevää karsia turha kova rasva pois ravinnostaan käyttämällä kevyttuotteita.

11. Kevyttuote on aina sydämelle parempi valinta kuin vastaava tavallinen.

Ei aina. Liha- ja maitovalmisteissa näin on, kasvirasvoissa ei. Öljyssä, joka on sataprosenttista rasvaa, on eniten hyvää rasvaa. Sydänliitto ei enää suosittele käytettäväksi alle 60-prosenttisia margariineja, koska kevytmargariineista ei kerry tarpeeksi hyvää rasvaa. Meillä on puutetta hyvästä rasvasta, ja pehmeät kasvirasvat hoitavat sydäntä.

12. Elintarviketeollisuus on satsannut paljon kevyttuotteiden kehittämiseen. Esimerkiksi nykyiset kevytjuustot ovat hyviä niin maultaan kuin rakenteeltaan.

Totta. Tämä on helppo perustella: 60–70 prosenttia kaikesta juustosta ostetaan kevyenä. Jos kevytjuustot olisivat huonoja, ei niitä ostettaisi. Kevytjuustot ovat kehittyneet paljon ja valikoima on laajentunut, on mietoa ja voimakasta, koloista ja kiinteää.

Lue lisää tervellisestä ruoasta.