Punainen liha puhuttaa ja yleensä sävy on negatiivinen. Onko lihassa mitään hyvää?

Suositusten mukaan lihaa ja lihavalmisteita ei pitäisi käyttää viikossa puolta kiloa enempää. Määrä on laskettu kypsän lihan painosta. Tuoreen FinRavinto-tutkimuksen mukaan puoli kiloa ylittyy 79 prosentilla miehistä ja 26 prosentilla naisista. Lihansyönnin vaaroista varoittelu ei siis ainakaan vielä ole vaikuttanut varsinkaan miesten ruokavalintoihin.

Saako lihasta luopuva jotain terveydellistä lisähyötyä suositellussa määrässä pysyttelevään verrattuna?

–Mikään yksittäinen ruoka ei pelasta tai tuhoa ruokavaliota. Kokonaisuus ratkaisee aina, ravitsemusterapianprofessori Ursula Schwab.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Broilerin, kalkkunan, kalan ja kasviproteiinin lähteiden tiedetään edistävän terveyttä. Aterian terveellisyys riippuu kuitenkin siitä, mitä muuta lautasella on. Kaikkia proteiinin lähteitä voi uittaa kermassa tai kookosmaidossa tai käristää liikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

–Punainen lihakin on ravitsemuksellisesti ihan hyvää ruokaa, kunhan sen valmistaa terveellisellä tavalla ja käyttää välillä muitakin proteiininlähteitä.

Toisaalta monet jättävät punaisen lihan eettisistä syistä. Silloin eivät kiinnosta lihan ravitsemukselliset ominaisuudet, vaan tuotannon hiilijalanjälki tai eläinten oikeudet. Laajaan tutkimustietoon perustuvien ravitsemussuositusten mukaan lihaa voisi kuitenkin syödä viikossa useammalla aterialla – kuten kalaakin.

–Ravitsemuksessa pitää aina muistaa kohtuus, niin myös lihan syömisessä. Kyse ei ole sen ihmeellisemmästä asiasta, toteaa

Rautaa, proteiiniaja vitamiineja

Punaiseksi lihaksi lasketaan naudan, porsaan ja lampaan liha. Ne kaikki sisältävät raudan hyvin imeytyvää muotoa, hemirautaa. Kasvikset sisältävät rautaa nekin mutta huonommin imeytyvässä muodossa eli nonhemi-rautana.

Lihasta saa myös hyvälaatuista proteiinia, huomattavan määrän vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita. Punaisen lihan ravitsemukselliset ongelmat liittyvätkin itse lihaa enemmän siihen, missä muodossa sen syö ja miten sen valmistaa. Lihavalmisteisiin, kuten makkaroihin ja leikkeleisiin, lisätään suolaa ja ne ovat usein rasvaisia.

–Punaisen lihan rasva ei ole terveyden kannalta riittävän pehmeää. Siksi liha kannattaisi syödä vähärasvaisena, Schwab neuvoo.

Myös liika käristäminen synnyttää terveydelle haitallisia ja syöpää edistäviä karsinogeeneja. Niitä syntyy jo ennen kuin lihan pinta mustuu. Esimerkiksi pihviä olisi hyvä vain käyttää kuumalla pannulla ja kypsentää loppuun uunissa.

Lihan vaikutuksia vaikea tutkia

Syöpäjärjestöt alkoivat jo kymmenen vuotta sitten suositella punaisen lihansyömisen rajoittamista puoleen kiloon viikossa, söipä lihan fileenä tai lihavalmisteina. Tutkimukset osoittivat jo silloin runsaan lihansyönnin nostavan riskiä sairastua suolistosyöpiin.

Ravitsemussuositukset perustuvat laajaan tutkimusnäyttöön, ja väestötasolla tiedetään, että suuret määrät lihaa ja lihavalmisteita altistavat terveysongelmille. Näin laajoissa tutkimuksissa ei kuitenkaan voida keskittyä ainoastaan lihan syömisen seurauksiin, vaan muutkin elintavat vaikuttavat tuloksiin.

–Tutkimusten mukaan paljon lihaa syövät todennäköisemmin myös tupakoivat, liikkuvat vähemmän ja syövät niukemmin kasviksia verrattuna vähän lihaa syöviin, Schwab kuvailee.

Niinpä vaikka tutkimusaineiston perusteella voidaan sanoa, että runsas punaisen lihan syöminen on yhteydessä suolistosyöpään, ei kuitenkaan voida väittää, että se suoranaisesti aiheuttaisi sitä.

–Tieteessä viimeinen sana on yleensä pitkillä kontrolloiduilla tutkimuksilla, joihin tutkittavat valitaan satunnaisesti. Lihan syömisestä sellaisia ei voida enää tehdä. Olisi epäeettistä pyytää ketään syömään runsaasti lihaa vuosien ajan, koska se nykytietämyksen mukaan on haitallista.

Tutkimusnäyttöä liiallisen lihansyömisen haitallisuudesta on saatu paitsi väestötason tutkimuksista myös lyhytaikaisista tutkimuksista.

–On esimerkiksi havaittu, että kahdeksan viikon runsaasti lihaa sisältäneen ruokavalion jälkeen ulosteessa on enemmän aineenvaihduntatuotteita, joiden tiedetään edistävän suolistosyöpiä, Schwab toteaa.

Asiantuntija: Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto.

Vierailija

Liha on terveellistä ruokaa siinä, missä moni muukin ruoka-aine. Kokonaisuus ratkaisee.

http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2013/10/09/punainen-liha-tappaa... 

Vertauksena "sokerin" kulutus.

Suomalainen on syönyt lisättyä sokeria 29,2 kg vuonna 2018, joka tekee viikossa n. 560 grammaa. Eli määrä on järkyttävä, kun ihminen ei tarvitse lisättyä sokeria ja sen terveyshaitat ovat mittavia lihavuuden lisäksi.

Elintarvikkeisiin lisättyjä sokereita ovat mm.

sokeri
glukoosi
fruktoosi
glukoosifruktoosisiirappi
glukoosisiirappi
siirappi
tärkkelys
maltodekstriini
dekstroosi
oligofruktoosi
ohramallasuute

Aivan kaikissa kasvikunnan tuotteissa on hiilihydraatteja (hiilihydraatti = sokeri). Myös maidossa on hiilihydraattia (maitosokeria). Kokonaishiilihydraatin määrän ravinnosta löydät tuoteselosteesta (jos ostat ruokaa, jossa on tuoteseloste), kun katsoo hiilihydraattien määrän. Jos tuoteselostetta ei ole, niin hiilihydraattien määrän löydät finelin tietokannasta.

Vierailija

Punaisen lihan kulutus ei ole kasvanut Suomessa viimeiseen 40 vuoteen, joten miksi sen syöntiä pitäisi vähentää, kun lihan terveyshyödytkin ovat kiistattomat?

Kaikki tutkimukset, joissa muka liha on syypää johonkin sairauteen on tehty kyselytutkimuksella, mitä nyt ehkä tuli syötyä. Näissä tutkimuksissa ihmisten kokonaisravitsemus on ollut huonoa (sokeria, siemenöljyjä, jauhoja ja lisäaineita), jotka tutkitusti aiheuttavat sairauksia ja lihottavat. Mutta syypääksi on laitettu liha, ei kasvisten ja kalan puute.

Ihmisiä on vain 0,01 prosenttia kaikesta elämästä, mutta olemme jo tuhonneet 83 prosenttia luonnon­varaisista nisäkkäistä ja puolet kaikista kasveista.

Väestön räjähdysmäinen kasvu on oikeasti ongelma, joka pitäisi saada pysähtymään.

Suomalainen syö keskimäärin (vuonna 2018) punaista lihaa vuodessa 28 kiloa ja broileria 12 kiloa eli yhteensä lihaa syödään n. 40 kiloa vuodessa. Noin 7 kiloa tästä lihasta on ulkomaista lihaa, jota syödään laitoksissa, ravintoloissa ja eineksissä (mm. Pouttu). Eli viikossa suomalainen syö lihaa 770 grammaa, josta punaisen lihan osuus on 540 grammaa. Osa tästä lihasta päätyy kissojen ja koirien ruuaksi sekä ruokahävikkiin.

Lähteet: Luke ja lihatiedotus

Sisältö jatkuu mainoksen alla