Mustaherukasta apua silmille ja aivoille

Mustia, punaisia, valkoisia ja vihreitä vitamiinipillereitä saattaa kasvaa sinunkin pihallasi. Nyt on aika korjata kotimaisten herukoiden sato.

– Suomalaiset syövät ulkomaisia tuontihedelmiä, vaikka pihojen pensaat notkuvat marjoista. Mustaherukat sisältävät enemmän C-vitamiinia kuin esimerkiksi appelsiini, kertoo elintarviketieteiden lisensiaatti Eeva Voutilainen Helsingin avoimesta yliopistosta.

Etenkin mustaherukka on siis kunnon C-vitamiinipommi. Mutta senhän me jo tiedämme, sillä onhan mustaherukkamehua käytetty flunssan lievittäjänä iät ja ajat.

On aika selvittää, mitä muuta mielenkiintoista herukat salailevat sisällään.

Vanheneminen hidastuu

Herukat sisältävät terveyttä edistäviä bioaktiivisia aineita. Niistä parhaiten tunnetaan antioksidantit, joiden tehtävä on estää hapettumista.

Nykykäsityksen mukaan antioksidantit hidastavat elimistön vanhenemista ja estävät valtimotautien sekä joidenkin syöpätautien syntyä. Herukoiden antioksidantteja ovat C- ja E-vitamiinit sekä flavonoidit.
Runsas flavonoidien saanti näyttää suojaavan sydän- ja verisuonisairauksilta.

Marjojen flavonoideja tutkitaan ahkerasti Kuopion yliopistossa. Tällä hetkellä meneillään on tutkimus mustaherukan vaikutuksista aivojen terveyteen.

– Siinä tutkitaan, olisiko mustaherukasta apua esimerkiksi muistihäiriöiden ehkäisyssä, kertoo erikoistutkija Riitta Törrönen Kuopion yliopiston Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksesta.

Silmille ja aivoille

Erityisen kiinnostuneita tutkijat ovat siitä, voisiko mustaherukan sisältämästä antosyaanista olla apua näyttöpäätetyön rasittamille silmille.

Antosyaanit ovat flavonoideja, jotka antavat marjalle sen tumman värin.

– Antosyaaneilla näyttää olevan yhteyttä silmien, verisuonten ja aivojen terveyteen, vahvistaa Riitta Törrönen.
Mustaherukan siemenöljy sen sijaan voi alentaa veren huonoa LDL-kolesterolia. Markkinoilla on nytkin monia siemenöljystä tehtyjä valmisteita, ja tutkimus edistyy jatkuvasti.

– Siemenöljyssä on välttämättömiä rasvahappoja, mutta kaikista siemenöljyn terveysvaikutuksista ei ole vielä näyttöä, Törrönen sanoo.

Herukkatutkimuksissa vilahtelee sana ”saattaa” tai ”voi”. Törrönen ei kuitenkaan olisi huolissaan epävarmuudesta.

– Flavonoidien vaikutuksesta on vaikea saada näyttöä, koska ihminen syö monia muitakin ruokia kuin marjoja. Suosittelisin silti herukoita kaikille jo pelkän ravintosisällön takia.

Apua painonhallintaan

Herukat auttavat painonhallinnassa, sillä ne sisältävät niukasti energiaa. Marjojen sisältämä vesi ja ravintokuitu yhdessä ylläpitävät kylläisyyden tuntua.

Entä mihinkä muut herukoiden ainesosat sitten vaikuttavat?

C-vitamiini edistää solujen kasvua, E-vitamiini pitää yllä solukalvon rakennetta ja A-vitamiinin esiasteet, karotenoidit,  suojaavat muun muassa ihoa ja limakalvoja.

Kalium edistää suolan eritystä ja alentaa siten verenpainetta. Marjojen orgaaniset hapot taas tehostavat raudan imeytymistä.

Herukoiden kuningas

Valkoherukka on punaherukan muunnos. Valkoherukka on siis kasvitieteellisesti punaherukka, mutta marjasta puuttuu punainen väri. Viherherukka taas on mustaherukan muunnos, jonka marjoista puuttuu musta väri.

Mustaherukka on ravintoarvoiltaan herukoiden kuningas. Se sisältää muita enemmän kaliumia ja flavonoideja.
Riitta Törrönen ei silti väheksy puna-, valko- tai viherherukkaa.

– Kuka tietää, mitä uutta tutkimustieto tuo jatkossa niistäkin. Kaikissa herukoissa on joka tapauksessa erinomaisen hyvä ravintokoostumus

.

Pakkasesta helposti

Herukoiden pääsato korjataan elokuussa, mutta marjoja olisi hyvä syödä säännöllisesti myös talviaikaan. Marjoja kannattaa heittää suuhun pari kourallista päivässä.

Kotimaisia marjoja on hyvä suosia, mutta ravitsemuksen kannalta ei ole väliä, jos silloin tällöin syö ulkomaisiakin marjoja. Niitä voi keittää 2–3 minuuttia ennen käyttöä, mikä tuhoaa mahdollisen vatsatautia aiheuttavan viruksen.

Laiskojen pakastajien iloksi herukoita saa poimittua talvella kaupan pakkasestakin. Pakastaessa ja keittäessä suurin osa ravintoaineista säilyy, mutta vesiliukoisesta C-vitamiinista osa häviää. Esimerkiksi mehustamalla C-vitamiinin määrä puolittuu.

Lehdet käyttöön

Punaherukka on erinomainen marja hyytelöissä, koska se sisältää hyytelöittävää pektiiniä. Etenkin kesäaikaan marjoja kannattaa kuitenkin syödä tuoreina – ja mielellään kokonaisina.

Suurin osa ravintokuiduista nimittäin sijaitsee kuoressa.

Punaherukan lehdissä on runsaasti C-vitamiinia. Jos marjat on kasvatettu ilman torjunta-aineita, lehdet voi kuivata teeksi. Mustaherukan lehdistä saa mahtavat aromit herkkukurkkuihin.