kookosöljy, kova rasva
Kuva Shutterstock

Vanha nyrkkisääntö sanoo, että jos rasva kovettuu jääkaapissa, se on kovaa eli haitallista rasvaa. Kookosöljy ei tee poikkeusta.

 

Jotkut pitävät kookosöljyä kovuudestaan huolimatta terveellisenä siihen liitettyjen väitteiden ja uskomusten vuoksi.

Kookosöljystä 90 prosenttia on tyydyttyneitä rasvahappoja eli kovaa rasvaa. Noin puolet tästä on keskipitkiä rasvahappoja, joiden uskotaan ylläpitävän verensokerin tasaisuutta ja edistävän aineenvaihduntaa. Näitä väitteitä ei ole kuitenkaan todistettu tieteellisissä tutkimuksissa.

Vaikka kookosrasvan rasvahappokoostumus ei ole veren kolesterolin kannalta niin epäedullinen kuin voin, se ei silti edistä terveyttä tai korvaa muita, parempilaatuisia öljyjä välttämättömien rasvahappojen saannissa.

Kookosöljy voi olla hyvä ihovoide, jos pitää sen tuoksusta.

Keittiössä rypsi- ja oliiviöljy kuitenkin hakkaavat kookosöljyn mennen tullen. Kookosöljyäkin voi käyttää välillä ruoanlaitossa kookoksen maun tuojana, mutta sen ei pitäisi olla ainoa kotona käytettävä kasvirasva.

 

Asiantuntija: ravitsemusterapian professori Ursula Schwab, Itä-Suomen yliopisto.

Vierailija

Tekeekö kookosöljy hyvää?

Höpö höpö taas. Ei ole mitään pätevää tieteellistä näyttöä. että ns. kova rasva oli haitallista. Mutta siitä on vahva näyttö hyvin kontrolloiduista satunnaisista tutkimuksista, että kovan rasvan vaito pehmeisiin ei auta mitenkään. Päinvastoin omega-6 rasvat ovat osassa tutkimuksista lisänneet syöpiä, aivoverenvuotoja ja kokonaiskuolleisuutta. Olisi jo aika unihtaa tuo vääräksi osoittautunut kolesterolihypoteesi. Siis, kookosöljy on hyvää luonnollista rasvaa antioksidantteineen ja jos sillä...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Minulla on helikobakteerin aiheuttama mahakatarri. Bakteeri on häädetty, mutta oireet eivät tunnu hävinneen. Tarvitsisin luotettavia ruokaohjeita sekä listan tuotteista: mitä saa syödä ja mitä ei. Netistä kun etsii, niin yhdessä sanotaan yhtä ja toisessa toista.

Mikäli oireet jatkuvat hoidon päättymisen jälkeen, on syytä hakeutua lääkärin arvioitavaksi, sillä sairaus voi uusia ja tällöin tarvitaan uusi hoito.

Lääkärin vastaanottoa odotellessa voi kokeilla seuraavia: alkoholijuomien, kahvin sekä rasvaisten, käristettyjen ja mausteisten ruokien välttäminen sekä useimpien hedelmä- ja marjamehujen välttäminen niiden happamuuden vuoksi.

Ruokarytmin säännöllisyys helpottaa useimpia vatsavaivoja eli valveillaoloaikana on hyvä nauttia ruokaa ja juomaa noin kolmen tunnin välein. Annoskokojen kohtuullisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Kysymyksestä ei käy ilmi, tupakoiko kysyjä. Tupakoinnin lopettaminen usein helpottaa oireita.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.