Kun hengitys kulkee oikeaoppisesti nenän kautta sisään ja ulos, nenäontelot pysyvät kosteina ja lämpiminä. Bakteerit eivät tartu kosteaan nenäonteloon niin herkästi kuin kuivaan. Tällä voi olla merkitystä flunssilta suojauduttaessa. Saunominen matalassa lämpötilassa ja kosteissa löylyissä voi lisätä elimistön vastustuskykyä, sillä lämpö ja kosteus avaavat hengitysteitä. Löylyjen ideaali lämpötila on 60–70 astetta. Hyvin kuuma lämpötila ja kuivat löylyt puolestaan vaikeuttavat hengitystä. Lämpötilan lähestyessä sataa astetta keuhkot alkavat suodattaa kuumaa ilmaa pois ja alamme haukkoa henkeä.
Syvässä, rauhallisessa hengityksessä pallean liike hieroo lempeästi sisäelimiä, suolistoa ja elimistön lymfakeskusta. Aineenvaihdunta vilkastuu ja närästysoireet, kuten polte rintakehän alueella, lievittyvät. Syvä hengitys rentouttaa myös vatsan lihaksia ja helpottaa vatsakipuja. Syvä hengitys voi taltuttaa jopa niska-hartiaseudun vaivoja tai niiden aiheuttamaa päänsärkyä. Tämä perustuu siihen, että oikeanlainen sisäänhengitys korjaa ylävartalon asentoa, jolloin niska ja hartiat rentoutuvat automaattisesti.
Usein jo asennosta näkee, hengittääkö ihminen oikein. Lysyssä seisovalla ja hartiat eteenpäin taipuneella on ongelmia myös hengityksessä. Huonossa ryhdissä pallealla ei ole mahdollisuutta liikkua normaalisti eikä rintakehä voi laajentua täyteen mittaansa. Hengityksen avulla voidaan korjata kehon virheasentoja. Syvä hengitys kohdistuu keuhkojen alaosiin ja rintakehä laajenee, jolloin selkärangan asento paranee kuin itsestään. Hyvän ryhdin saavuttamista edistää se, että ylä- ja alaselän lihakset ovat kunnossa.
Kestävyysliikunta, kuten reipas kävely ja hiihto, harjoittaa hengityselimistöä. Vesiliikunta tekee erityisen hyvää, koska vedessä rintakehään kohdistuva paine helpottaa hengittämistä. Liikuntasuorituksen aikana hengitys kulkee luonnollisesti oikein, sillä koko keuhkojen kapasiteetti on käytössä. Liian raskas liikunta voi lisätä jännityksiä selkärangan alueella ja huonontaa hengitystä. Siksi tarvitaan myös kehoa huoltavia lajeja, kuten pilatesta tai joogaa, joissa hengityksellä on tärkeä rooli.Mitä paremmassa kunnossa on, sitä helpompi on hengittää oikein. Erityisesti vatsalihaksilla on merkitystä, sillä niitä tarvitaan apuna uloshengityksessä.
Syvä hengitys vaikuttaa suotuisasti aivojen välittäjäaineisiin. Veren happipitoisuus nousee ja aivot tuottavat enemmän mielihyvähormoni endorfiinia. Muisti terästyy, ajattelu kirkastuu ja keskittymiskyky paranee.Hengitys vaikuttaa siihen, miten ja kuinka selvästi puhumme, sillä hengitys on yhteydessä äänenkäyttöön. Esimerkiksi opettajat, laulajat, luennoitsijat, radiotyöntekijät, jumppaohjaajat ja muut työssään ääntä käyttävät tietävät, kuinka olennaista on hengittää oikein.
Lue lisää
Opettele oikea hengitystekniikka
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa meitä Facebookissa
