Ovatko niskasi jumissa, selkäsi kipeänä ja vyötäröllesi kertynyt hieman ylimääräistä? Istut ehkä liikaa.

Vietätkö päivät toimistotuolissa ja vapaa-aikasi nojatuolissa? Istut ehkä tätäkin lukiessasi. Runsas istuminen on yhteydessä useisiin terveyshaittoihin, minkä takia kannattaa nousta ylös tuolista.

1. Olet tehokkaampi

Seisoma-asennossa verenkierto tehostuu hermoston aktivoitumisen vaikutuksesta. Tällöin veren kulku aivoihin nopeutuu ja aivot saavat enemmän happea ja ravintoa. Samalla vältät päänsäryt ja huimauksen. Seurauksena tunnet itsesi virkeämmäksi ja ajatuksen kulkusi nopeutuu.

2. Kulutat enemmän

Pystyasennossa energiankulutuksesi kasvaa selkeästi verrattuna istumiseen, sillä suurien lihasryhmien aktivoituminen vaatii enemmän energiaa. Lisääntynyt kulutus helpottaa painonhallintaa.

3. Lihakset vahvistuvat

Jo tuolilta ylös nouseminen aktivoi alaraajojesi lihaksia. Reisi- ja pakaralihasten lisäksi tuolilta nouseminen vaatii keskivartalon jännittämistä ja tasapainon hallintaa. Voitkin hyvillä mielin suunnata ajatukset kiinteisiin reisiin ja takapuoleen joka kerta, kun nouset istualta seisomaan. Sarjoina toistettuna tuolilta ylösnousemisliike on myös hyvä jumppaliike, jolla voit vahvistaa koko alavartaloasi.

4. Vältät vatsamakkarat

Istuessasi lihastesi jännitystila vähenee ja verenkierto heikkenee. Ravintoaineiden hyväksikäyttö vähenee lihaksissa ja ylimääräinen energia varastoituu rasvaksi. Samalla kolesteroli kertyy verisuoniesi seinämiin ja sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa. Vähentämällä istumista aineenvaihduntasi tehostuu ja rasvan varastoituminen vähenee.

5. Selkä- ja niskavaivasi poistuvat

Kun istut staattisessa asennossa niska-hartiaseudun lihakset ovat jatkuvasti jännityksessä ja verenkierto alueella on heikkoa. Lisäksi alaselkään kohdistuu tarpeetonta kuormitusta, jos istumisasento ei ole ryhdikäs. Seurauksena on lihasten jumiutumista ja kiputiloja. Seistessä selkäranka on puolestaan luonnollisessa asennossa ja välilevyihin kohdistuva paine jakautuu tasaisesti. Samalla hartioiden jännitys voidaan laukaista ja veri saadaan jälleen kiertämään paremmin.

6. Luustosi vahvistuu

Säilyttääkseen lujuutensa luusto tarvitsee toistuvasti kuormitusta. Pystyasennossa luut joutuvat kannattelemaan painoasi, mikä ylläpitää luun massaa ja lujuutta. Luuston vahvistaminen ehkäisee osteoporoosia ja luiden murtumia.

7. Elämänlaatusi paranee

Tutkimukset ovat osoittaneet, että fyysisesti aktiiviset ihmiset raportoivat harvemmin olevansa masentuneita ja he kokevat elämänlaatunsa paremmaksi. Kun et käytä aikaasi ruutujen edessä istumiseen, ehdit myös tehdä enemmän sinulle mieluisia muita asioita ja aloittaa vaikka uuden harrastuksen.

8. Elät pidempään

Kun vähennät istumistasi, vältät todennäköisemmin sairastumisen useisiin pitkäaikaissairauksiin ja ennenaikaisen kuoleman riski pienenee. Voidaankin sanoa, että kaikkien yllä listattujen tekijöiden summana todennäköisyys, että elät pitkän elämän terveenä lisääntyy.

Kokeile taukojumppiamme!

Istuminen on yhteydessä lukuisiin terveyshaittoihin. Näiden haittojen vähentämisen kannalta on oleellista vähentää istumisen kokonaismäärää sekä välttää yhtäjaksoista istumista. Arjessa tämän voi toteuttaa käytännössä korvaamalla istuen tapahtuvia toimintoja aktiivisemmilla vastineilla ja katkaisemalla yhtenäisiä istumisjaksoja nousemalla ylös säännöllisesti. Jo tämä säännöllinen ylös nousemisen ja istumisen jaksottamisen on todettu tuovan terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti