Monelle kroonista kipua kokevalle säännöllinen reipas liikunta on teholtaan samaa luokkaa kuin tulehduskipulääkkeet. Mikä muu helpottaa kipua ja mikä ei?
Selkäkivulle ei tee hyvää jäädä pitkäksi aikaa vuoteen pohjalle. Aktiivisuuden puutteessa kehosta tulee nopeasti huonokuntoinen. Kun liikkumisen sitten jälleen aloittaa, kipuja tulee varmasti.
Rajun liikunnan rajoittaminen akuutin kivun aikana on järkevää, eikä venyttelyistäkään ole osoitettu olevan apua. Päivittäistä aktiivisuutta on syytä pitää yllä siinä määrin kuin se vain on mahdollista.
Yli 90 prosenttia selän kipuoireista on vaarattomia. Silloin selkää saa ja pitää käyttää normaalisti. Pääajatuksena ei ole enää kivun sallimissa rajoissa, vaan kivusta huolimatta.
Liikunta auttaa vahvistamaan lihaksia, jotka tukevat selkärankaa. Vahva selkä kestää enemmän stressiä, ja vakauttaa selkärankaa. Kipukroonikolle hyvin sopivia liikuntamuotoja on useita: näistä erityisen suositeltavaa on vedessä tapahtuva liikunta, kuten vesijumppa tai vesijuoksu.
Leikkaushoito ja sairausloma eivät aina auta
Leikkaukseen ei kannata ladata ylettömiä toiveita, sillä pitkäaikaiset kivut voivat pysyä leikkauksesta huolimatta: tutkimusten mukaan 10–50 prosentille leikatuista kehittyy leikkauksessa uusi kipu, joka voi kestää vuosia. Muun muassa selän ongelmista valtaosa on ratkaistavissa ilman leikkausta. Terveyskirjaston tietojen perusteella esimerkiksi suurin osa välilevypullistumista paranee itsestään, joskin selvästi hitaammin kuin tavallinen selän lihaskipu.
Kipuihin tarjottu pitkällinen sairauslomakin tahtoo usein kostautua. Näissä tapauksissa keskimäärin vain alle 10 prosenttia pystyy palaamaan työhönsä vuoden yhtäjaksoiselta sairauslomalta.
Jo 6–8 viikon aikana mahdollisuudet palata töihin alkavat heikentyä. Pitkällä sairauslomalla voi eristäytyä, ammatillinen itsetunto voi romahtaa ja päivärytmi voi hävitä. Kannattaa luottaa omaan intuitioon, sillä kukaan ei pysty arvioimaan työkykyäsi paremmin kuin sinä itse.
Vahvat kipulääkkeet voivat olla terveysriski
Hyvälaatuisiinkin tuki- ja liikuntaelinkipuihin määrätään toisinaan samoja vahvoja särkylääkkeitä kuin esimerkiksi syöpäkipuihin. Vahvat kipulääkkeet, eli opioidit, kasvattavat riskiä ajautua työkyvyttömäksi. Opioidit voivat heikentää unen rakennetta, vaikuttaa muistiin sekä keskittymiskykyyn ja joissakin tapauksissa myös johtaa vaikeaan riippuvuuteen. Opioidien pitkäaikainen käyttö lisää myös masennuksen riskiä.
Tutkimusten mukaan joka toinen kroonista kipua poteva ei hyödy lääkehoidosta juuri lainkaan ja arviolta vain kolmannes kipukroonikoista saa jonkinlaisen avun lääkityksestä.
Yksi hyvä mittari sille, auttaako lääkitys ja kannattaako sitä jatkaa, on 3030-sääntö: jos kipusi pahimpina päivinä on lääkkeen avulla 30 prosenttia pienempi kuin ilman lääkettä ja jos huonoja päiviä on 30 prosenttia vähemmän kuin ilman lääkettä, lääkitystä kannattaa jatkaa.
Kivunhoidossa tarvitaan aina ehdottomasti myös lääkkeettömiä hoitomuotoja. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi liikunta ja fysioterapia sekä mahdollisesti myös akupunktuuri, hieronta, meditaatio ja jooga.
Laihdutus voi lievittää tai sitten ei
Laihduttamista ylistetään usein itsestään selvänä kivunlievittäjänä, mutta sellaisia laadukkaita tutkimuksia, joissa olisi pystytty osoittamaan laihduttamisen kipuja vähentävä ominaisuus, on loppuen lopuksi yllättävän vähän. Etenkin pitkäaikaiset kivut paranevat harvoin pelkästään painoa pudottamalla.
Voi pettyä, jos odottaa pitkäaikaisten kipujen paranevan pelkästään painoa pudottamalla.
Sen sijaan kevyemmän ja itsevarmemman olemuksen ansiosta kivun kanssa on helpompi pärjätä ja elämä tuntuu mielkkäämmältä. Tanskalaistutkimuksessa havaittiin, että uuden kevyemmän olemuksen säilyttäneillä elämänlaatu koheni noin 20 prosenttia. Tämä on merkittävämpi tulos kuin pelkkä kivun lievittyminen, koska kipu ja ylipaino huonontavat elämänlaatua yhdessä enemmän kuin yksinään.
Kun ylipainoinen keventää painoaan, tarkoittaa se vähemmän painetta nivelille ja selälle, mikä puolestaan voi ehkäistä kivun tuntemuksia.
Tiesitkö? Mitä enemmän on kipuja, sitä enemmän osa ihmisistä syö kaloripitoista ruokaa. Rasva ja sokeri yllyttävät aivoja tuottamaan morfiinin kaltaisia kemikaaleja.
Asiantuntija: Kipututkija, dosentti ja työterveyslääkäri Helena Miranda.
Kirjallisuutta: Helena Miranda, Ota kipu haltuun
Lue lisää Kivun Käypä hoito -suosituksesta.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
