Rakennekynnet, ripsienpidennykset tai kestopigmentoinnit otetaan, jotta oltaisiin kauniimpia. Pienikin kauneusremontti voi kuitenkin aiheuttaa isoja ongelmia, jopa allergiaa.

Moni laitattaa esimerkiksi kestopigmentoinnin, rakennekynnet tai ripsienpidennykset näyttääkseen paremmalta ja päästäkseen helpommalla arjessa. Harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että kauneuden varaosat ovat myös riski.

Esimerkiksi akrylaatit eli muovit, joita rakennekynsien massassa ja liimoissa käytetään, voivat pitkään käytettyinä aiheuttaa voimakkaita iho- ja limakalvo-
oireita.  Materiaalien ja niiden käsittelyn heikko hygieniataso voi myös lisätä oireita.

Ripsien kiinnityksessä ja rakennekynsien massassa käytetty akrylaatti on erittäin voimakas ärsyke niin iholle kuin hengitysteille. Akrylaatti voi aiheuttaa laaja-alaisia ihottumaoireita, jopa omien kynsien tai ripsien irtoamisen.

Suurimmat haitat rakennekynsistä tulevat kynsien tekijöille, mutta kynsien ottajakaan ei ole turvassa. Esimerkiksi atopiasta kärsivän ei tulisi edes harkita rakennekynsiä.

— Atooppisesta ihosta puuttuu rasvavaippa, jonka tehtävänä on estää kemikaalien imeytyminen ihoon. Atoopikot voivat saada rakennekynsistä voimakkaita ärsytysoireita, kuten käsi-ihottumaa, joka alkaa lievänä mutta
pahenee niin, että lopulta kädet ovat aivan auki, kertoo kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousa.

Ensimmäisellä kerralla iho ei välttämättä vielä reagoi, mutta oireita voi tulla, jos tekee rakennekynsiä työkseen tai käyttää niitä jatkuvasti.

— Irtoripset ja rakennekynnet kannattaa poistattaa heti, jos ne aiheuttavat kutinaa tai muita oireita. Lääkärissä käynti on paikallaan, jos oireet ovat voimakkaat, allergianeuvoja, koulutuspäällikkö Anne Vuorenmaa Allergia- ja astmaliitosta ohjeistaa.

Hänen mukaansa akrylaatti on niin voimakasta, että se läpäisee nopeasti tavallisen kertakäyttökäsineen. Siksi ei ole yllätys, jos se aiheuttaa varsinkin herkälle iholle voimakkaitakin allergiaoireita.

Kynsitaitureita yskittää

Päivi Kousan mukaan on myös yleistä, että kynsien tekijöillä on kroonista yskää, toistuvia poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksia ja jopa astmaa, jotka johtuvat usein akrylaatti- ja liuotinainealtistuksesta. Akrylaatin voimakas tuoksu voi myös aiheuttaa kiinnitysvaiheessa oireita astmaatikoille ja tuoksuyliherkille.

Rakennekynsiä ei pidä laitatuttaa silloin, jos oma vastustuskyky on heikentynyt esimerkiksi vakavan sairauden, kuten syövän, vuoksi. Tämä siksi, että kynsien laittoon liittyy aina tulehdusriski. Jos kynsi tehdään huonosti ja kiinnitysvaiheessa rakennekynnen ja oman kynnen väliin jää ilmaa tai bakteereita, kynsivalli tai kynnen reunaosat voivat tulehtua. Se on vaarallista, jos elimistön oma puolustuskyky on olematon.

Esimerkiksi hoito- ja elintarvikealalla rakennekynnet eivät ole sallittuja puhtaussyistä. Pitkien kynsien alle kerääntyy helpommin likaa, ja ne ovat hankalat puhdistaa.

Allergia- ja astmaliitto painottaa, että rakennekynnet eivät ole keino peittää huonokuntoisia kynsiä. Omien käsien iho tai kynnet saattavat rakennekynsien myötä mennä entistä huonompaan kuntoon.

Tuuhennus voikin harventaa

Ripsienpidennyksistä haaveilevia Päivi Kousa kehottaa varovaisuuteen etenkin, jos silmät ovat herkät. Lisäkeripset näet kiinnitetään omien ripsien tyveen yksitellen voimakkaalla liimalla, joka voi aiheuttaa allergisia reaktioita.

— Liima on pyritty allergiatestaamaan, mutta etukäteen ei voi tietää, saako siitä oireita, kuten kutinaa, turvotusta tai punoitusta.

Myös ripsissä käytetty materiaali tai sen hygieenisyys voivat aiheuttaa iho-oireita.

— Tietoomme on tullut, että ripsienpidennyksissä on käytetty epäpuhtaita eläinperäisiä materiaaleja, lisää viestintäpalvelujen johtaja Niki Alanko Allergia- ja astmaliitosta.

Ripsilisäkkeisiin myös kertyy likaa tavallista herkemmin, mikä saattaa altistaa silmätulehduksille. Vaarana on myös ripsien kasvun heikentyminen.

— Joillakin meistä on niin heikot ripset, että kun niihin tulee lisäpainoa, ripsen oma kiinnitys alkaa antaa periksi ja ripsi katkeaa. Muutamien pidennysten jälkeen voi käydä niin, että samaan kohtaan ei enää kasva ripseä, Kousa sanoo.

— On myös tapauksia, joissa omat ripset häiriintyvät niin, että ne tippuvat kokonaan pois joksikin aikaa. Kun ne lopulta kasvavat takaisin, ne ovat harventuneet huomattavasti.

Siedätkö kestoväriä?

Kulmakarvojen sekä huulten- ja silmienrajauksissa käytettävät kestopigmentointi
väritkään eivät ole harmittomia. Jos on hyvin hajuste- tai säilöntäaineyliherkkä, voi saada pigmentointiaineista ihoreaktioita, kuten kutinaa ja punoitusta.

— Jos on metalliallergiaa, esimerkiksi nikkeli- tai kobolttiallergia, en suosittelisi kestopigmentointia, sillä metalleille allergiset reagoivat usein myös pigmentointiväriaineisiin, Kousa neuvoo.

Sietokykynsä väriaineille voi testata etukäteen. Ota korvan taakse tai muuhun huomaamattomaan paikkaan pieni pigmentointi ja odota kuukausi, reagoiko iho. Jos ei, pigmentointi on turvallista ottaa. Tällöinkin kannattaa kuitenkin varmistua jo etukäteen siitä, minkälaisen lopputuloksen haluaa.

— Kestopigmentointien, kuten muunkin kauneudenhoidon, tarkoituksena on helpottaa elämää. Mutta jos jokin menee pieleen, lopullinen vastuu on käytännössä aina kuluttajalla, Kousa muistuttaa.

Lue lisää Allergiaa kosmetiikkapurkista

Allergia- ja astmaliitto on huolissaan siitä, että rakennekynsiä ja ripsienpidennyksiä tehdään ilman kattavaa koulutusta ja ilman kunnollista tietoa tuotteista ja niiden herkistävyyksistä.

- Jos joka tapauksessa päätät ottaa rakennekynnet tai ripsienpidennykset, tee hieman taustatyötä. Tutki palvelujen tarjoajia ja arvioi, onko liikkeessä hyvä hygieniataso ja korkea ammattitaito. Tuotteita on saatavilla myös vähittäiskaupassa, mutta ilman ammattitaitoa en suosittelisi tekemään ripsiä tai kynsiä itse, Anne Vuorenmaa Allergia- ja astmaliitosta toteaa.

Kosmetiikkaneuvoja Merike Laine Helsingin Allergia- ja astmayhdistyksestä vahvistaa, että yhdistyksen kosmetiikkaneuvontaan tulee säännöllisesti kysymyksiä ripsienpidennyksistä ja rakennekynsistä. Helsingin yhdistyksen kosmetiikkaneuvonta palvelee valtakunnallisesti kosmetiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

Allergia- ja Astmaliiton allergianeuvonta
p. 0600 14419. Ma, ti, ke klo 9-13, to klo 13-17. Hinta 0,87 e/min + pvm.

Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti