Ummetus on tukala vaiva, jonka hoitoon löytyy paljon kotikonsteja. Kuitupitoinen ruoka, liikunta ja apteekin itsehoitolääkkeet auttavat monia. Kovan vatsan syynä voi tosin olla vakava sairauskin.

Suoli toimii eri ihmisillä eri tavoin. Toiset ovat tottuneet siihen, että vatsa on usein kovana, kun taas jotkut tyhjentävät suoltaan useamman kerran päivässä. Vessa-asiat ovat monelle sen verran yksityisiä, ettei niihin liittyvistä ongelmista tohdi puhua aina edes lääkärille.

Ummetus on kuitenkin yksi yleisimpiä ruoansulatuskanavan toimintaan liittyviä vaivoja. Tavallisimmin se on tilapäistä mutta voi haitata elämää pidempäänkin.

– Viitisen prosenttia suomalaisista kärsii niin kovasta vatsasta, että joutuu hakemaan siihen apua. Ummetusta kannattaakin aina hoitaa, sanoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Markku Voutilainen.

Vessaan liian harvoin

Erikoislääkärikään ei osaa tarkkaan sanoa, miten usein on normaalia ulostaa.

– Normaalina pidetään kolmea kertaa päivässä tai vähintään kolmen päivän välein.

Markku Voutilaisen mukaan jokainen ummetuksesta kärsivä tietää kyllä itse, milloin se on haittaa. Jos on jatkuva painontunne peräsuolessa eikä suoli tunnu vessassa käydessä tyhjentyvän kunnolla, alkaa vaiva jo tuntua ikävältä. Viimeistään ummetusta kannattaa alkaa hoitaa, jos tarve ulostaa tulee harvemmin kuin pari kertaa viikossa ja silloinkin joutuu kovasti ponnistelemaan.

Lääkärille vaivasta tulisi mainita, jos ulostetta joutuu auttamaan ulos sormin tai jos on kipuja vatsassa tai peräaukossa.

– Ummetuksen syitä kannattaa alkaa tutkia myös silloin, jos suolen toiminta yhtäkkiä muuttuu, Voutilainen sanoo.

Lisää kuitua ja hedelmiä

Tilapäistä ja lievää ummetusta voi hoitaa itse. Ensimmäiseksi kannattaa ruveta miettimään ruokailutottumuksiaan: syönkö minä tarpeeksi hedelmiä ja kuituja? Syönkö tarpeeksi ylipäätään? Juonko riittävästi?

– Kovaa vatsaa pehmentävät vihannekset, hedelmät ja täysjyvävilja. Luumu ja kaali ovat erittäin hyviä. Lisäksi on juotava riittävästi, Voutilainen neuvoo.

Myös liikunta vilkastuttaa suolen toimintaan. Esimerkiksi vuodepotilailla ummetus on hyvin yleistä. Säännöllisillä ruokailuajoillakin on merkitystä. Suoltaan voi opettaa toimimaan syömällä aamiaista samoihin aikoihin joka päivä ja menemällä sen jälkeen vessaan.

Markku Voutilaisen mukaan joillakin lyhyillä ihmisillä ulostamista vaikeuttaa liian korkea wc-pönttö.

– Jalkojen alle voi asettaa korokkeen, jolloin pääsee parempaan kyykkyasentoon pöntölle.

Syinä lääkkeet tai sairaus

Väärien ruokailu- ja liikuntatottumusten lisäksi ummetusta aiheuttavat jotkin lääkkeet ja sairaudet. Ilmiö on tuttu erityisesti vanhuksille, joilla on perussairauksia ja jotka syövät paljon lääkkeitä.

Markku Voutilaisen mukaan kova vatsa seuraa yleisesti ainakin kodeiinia sisältävistä kipulääkkeistä ja sydänlääke verapamiilista.

– Lääkärit ja apteekkien henkilökunta osaavat kyllä kertoa reseptilääkkeiden sivuvaikutuksista, jotta niitä voi yrittää ehkäistä ruokavaliolla. Jotkut saavat ummetusta rautavalmisteista ja joistakin närästyslääkkeistä.

Mielialalla on vaikutusta myös suolen toimintaan: masentunut kärsii usein ulostusongelmista. Masentuneena terveellinen syöminenkin saattaa unohtua.

Vaikeat ja pitkittyneet synnytykset voivat naisilla vaurioittaa lantionpohjan lihasten hermoja. Vaurio saattaa myöhemmin vaikeuttaa suolen toimintaa.

Pitkään diabetesta sairastaneella voi olla aika ajoin ummetusta ja syövän loppuvaiheessa vaiva on yleinen. Paksusuolen syöpä usein ahtauttaa suolta. Divertikuloosi eli paksusuolen umpipussitauti on yleinen vanhuksilla. Siinä suolen seinämään kasvavat pussit eli divertikkelit voivat tulehtua ja arpeuttaa suolta, josta taas voi olla seurauksena ummetus.

Itsehoitoa apteekista

Kaikkia ummetuksen hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä saa apteekista ilman reseptiä. Valmisteet voidaan jakaa kolmeen luokkaan: lääkekuituihin sekä osmoottisiin ja stimuloiviin laksatiiveihin. Lääkekuidut lisäävät ulostemassaa, kun taas osmoottiset laksatiivit pehmentävät ulostetta. Stimuloivat laksatiivit sen sijaan vilkastuttavat suolen toimintaa.

Markku Voutilaisen mukaan kuituvalmisteita voi huoletta käyttää vaikka koko ikänsä. Niillä on lähes sama vaikutus kuin runsaskuituisella ruoalla. Kuidun vaikutus on hitaampi kuin muilla laksatiiveilla, joten äkilliseen ja tilapäiseen ummetukseen esimerkiksi matkoilla kannattaa kokeilla osmoottisia tai stimuloivia valmisteita.

Osmoottisia laksatiiveja ovat muun muassa laktuloosi ja laktiloli, jotka imevät itseensä nestettä, jolloin uloste virtaa helpommin ulos. Niidenkään pitkäaikaisesta käytöstä ei tiedetä olevan haittaa. Sen sijaan suolen toimintaa vilkastuttavia laksatiiveja Voutilainen ei suosittaisi jatkuvaan käyttöön. Niiden on sanottu usein käytettynä vaurioittavan suolen toimintaa.

Voutilainen haluaa kumoaa harhaluulon, että suolen huuhtelu puhdistaisi elimistöä. Hän ei kehota hoitamaan itse ummetustaan suolihuuhtelulla.

Apua lääkäriltä

Jos mikään itsehoito ei poista kovan vatsan ongelmaa, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Aluksi lääkäri tunnustelee vatsan, ettei vatsanpeitteiden alla ole kasvaimia. Tärkeä toimenpide on myös niin sanottu tuseeraus, jossa lääkäri tunnustelee sormin peräaukon limakalvoa ja sulkijalihaksen jäntevyyttä.

Laboratoriokokeetkin kertovat paljon. Korkeat tulehdusarvot voivat viitata kasvaimeen tai suolistotulehdukseen. Kilpirauhasen vajaatoimintakin hidastuttaa suolta, ja suuri kalsiumin määrä elimistössä kovettaa vatsaa.

Kokeilla ja tutkimuksilla seulotaan suolistosairaudet, kuten paksu- tai peräsuolentulehdukset, ja suljetaan pois yleissairaudet, joihin voi liittyä ummetusta.

Hyvä Terveys/Katarina Malmberg

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.