Auts, nilkka nyrjähti - miten sitä pitikään hoitaa?

Joka päivä noin 500 suomalaista nyrjäyttää nilkkansa usein urheillessa, astumalla vaikka kadulla kuoppaan tai liukastumalla.  Noin puolet nilkan nyrjähdyksistä tapahtuu urheilulajeissa, jotka sisältävät paljon kontakteja, hyppyjä ja nopeita suunnanmuutoksia.

Kun hypystä tullaan voimalla alas, nilkka menee helposti nurin. Joillakin ihmisillä nilkka saattaa olla rakenteellisesti tavallista löysempi ja herkempi muljahtelemaan.

Nyrjähtäessään nilkka vääntyy voimakkaasti kehon painon alla ja nivelsiteet venyttyvät tai repeytyvät osittain. Myös nilkan lähellä olevien lihasten jänteet voivat venähtää. 

Muljahdus – vai murtuma?

Pientä nilkan muljahdusta ei välttämättä edes huomaa, ja vamma paranee itsestään. Mustelma ja turvotus sen sijaan kertovat siitä, että jotain on mennyt rikki. Lääkäriin kannattaa mennä, jos nilkka on selvästi kipeä ja kipualueelle ilmestyy pullottava, kananmunan puolikkaan kokoinen mustelma.

Joskus nyrjähtäneellä nilkalla pystyy jollain tavalla kävelemään mutta jalkaan ei pysty yhtään varaamaan. Tällöin ulkokehräsluussa voi olla murtuma. Joskus nilkan venähdyksen ja murtuman erottaminen vaatii röntgenkuvauksen.

Ensiapu: muista kolme koota

Jos nilkka on sininen ja turpea, ei pidä ajatella, että nyt puren hammasta ja kynkkään tällä jalalla. Tärkeintä ensihoitoa ovat tunnetut kolme koota: kylmä, koho ja kompressi eli tukiside. Ne vähentävät vaurioalueen verenvuotoa, turvotusta ja kipua.

 Tulehduskipulääkkeitä voi ottaa tarvittaessa, mutta ne eivät sinänsä edistä nilkan paranemista.

Jos jalkaan ei voi lainkaan varata, pitää tutkimuksiin mennä heti. Muuten riittää, että lääkäriin hakeutuu päiväaikaan. Lääkäri selvittää nilkan kipupaikan, turvotukset ja mustelmat.

Röntgenkuva otetaan, jos kehräsluu aristaa painellessa. Jos voimakas kipu tuntuu jalkapöydällä, jalkaterä kuvataan. Oikeaan diagnoosiin pitäisi päästä heti, jotta hoidetaan oikeaa vammaa.

Lääkärissä käynnin jälkeen kannattaa tehdä myös vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön. Jos lääkärin tutkimusta ei tehdä heti eikä vahinkoa ilmoiteta, korvauksia on myöhemmin vaikea saada, vaikka tapaturmavakuutus olisikin voimassa.

Lastahoito estää löysyyden

Joskus ajatellaan, että nilkka vain nyrjähti, eiköhän se siitä asetu. Näin ei kuitenkaan aina käy.

Tärkeintä hoitoa nyrjähtäneelle nilkalle on lastoitus. Se korvaa vielä 1980-luvulla käytettyä tuoreen nivelsiderepeämän leikkaus- ja kipsihoitoa.

U:n muotoinen ilmatyynylasta kiinnitetään tarroilla nilkkaan, ja se sujahtaa kätevästi kengän sisään. Lastaa pitäisi pitää vähintään kolme viikkoa ja jos mustelmaa on molemmin puolin nilkkaa,  jopa kuusi viikkoa. Lasta tukee paranevia nivelsiteitä, vahvistaa lihasten toimintaa ja estää nilkkaa jäämästä pysyvästi löysäksi.

Alkuvaiheessa lastaa on viisasta pitää öisinkin, sillä se helpottaa kipua ja antaa paremmat yöunet. Alussa myös kyynärsauvat ovat tarpeen.

Ota kuntoutus tosissaan

Tavallinen ongelma paranemisessa on se, että lastahoitoon ei sitouduta, koska vammaa ei pidetä vakavana.

Joka viides nyrjähtänyt nilkka jää kipeäksi ja kömpelöksi, koska kuntoutusta ei oteta tosissaan. Paranemiseen tarvitaan nilkan toimintaa vahvistavaa fysioterapiaa, johon saa ohjeet joko hoitavalta lääkäriltä tai fysioterapeutilta.

Jos nilkka jää löysäksi, se nyrjähtelee herkästi uudestaan ja lisää nivelrikon riskiä.

Sittenkin leikkauspöydälle?

Nilkan nivelsideleikkaus tehdään, jos nilkka on vielä kuntoutuksen jälkeenkin epävakaa ja kipeä.

Pitkittyneen kivun ja toistuvien muljahdusten vuoksi tehdään nivelsideleikkaus, jossa tavallisimman nilkan ulkosyrjän nivelsiteet kiristetään uudelleen pohjeluuta vasten. Sen jälkeen vuorossa on vielä tukisaapashoito ja kuntoutus fysioterapialla.

Asiantuntijana jalkakirurgi, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Anu Mykkänen, Töölön Mehiläinen

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.