kilpirauhanen, vajaatoiminta, liikatoiminta, tyroksiini
Kuva Shutterstock

Mateleeko mieli ja kroppa kuin etanalla vai käytkö kierroksilla kuin duracell-pupu? Jos syynä on kiukutteleva kilpirauhanen, oikea lääkitys voi muuttaa yön päiväksi.

Kilpirauhasen toimintahäiriöt ovat niitä harvoja sairauksia, jotka tulevat, jos ovat tullakseen. Puhkeamiseen ei voi elintavoillaan vaikuttaa. Vaikka olisit kuinka liikkunut, syönyt ja levännyt suositusten mukaan, et pysty estämään sairastumista, jos se kohdalle osuu.

Kilpirauhasen toiminnan häiriintymisen alkusyytä ei tunneta. Jos olet syntynyt naiseksi ja suvussasi on kilpirauhasen sairauksia tai muita autoimmuunitauteja, kuten tyypin 1 diabetesta, keliakiaa tai reumaa, olet vain saanut huonon arvan.

Yhdeksän kymmenestä sairastuneesta on naisia ja hyvin monella löytyy lähisuvusta kilpirauhassairauksia.

Periytyvyyden erikoisuus on se, että se voi puhjeta samassa suvussa toisille vajaatoimintana ja toisille liikatoimintana.

Sekoittuu stressiin tai masennukseen

Kilpirauhanen on noin 20 grammaa painava rauhanen, joka tuottaa tyroksiinihormonia. Kilpirauhashormonia tarvitaan moniin elimistön toimintoihin: sen vaikutukset näkyvät muun muassa aivoissa, hermostossa, lihaksissa, aineenvaihdunnassa ja lämmöntuotannossa.

Sairastuneilla kilpirauhanen tuottaa tyroksiinia joko liian vähän tai liian paljon.

Vajaatoiminnan lääkkeitä käyttää noin neljännesmiljoona suomalaista. Liikatoimintaa on vähemmän. Siihen lääkkeitä syö noin viisi tuhatta suomalaista, joten harvinaisesta taudista ei ole kyse: jokainen yleislääkäri on törmännyt liikatoimintaan sairastuneeseen.

Yhteistä molemmille toimintahäiriöille on päällekäyvä väsymys, muuten oireet vaihtelevat toimintahäiriön laadusta riippuen ja ihmisestä toiseen.

Syyksi vetämättömyyteen epäillään usein kilpirauhasen sijasta stressiä, työuupumusta tai masennusta. Oireiden yhdistämistä kilpirauhaseen vaikeuttaa se, että vaivat tulevat harvoin kertarysäyksellä vaan ne hiipivät vuosien saatossa. Monen arvellaankin sairastavan kilpirauhasen toimintahäiriötä tietämättään.

Vajaatoiminta vetää jarrun päälle

Vajaatoiminnasta puhutaan, kun kilpirauhanen ei pysty enää tuottamaan riittävästi elintoimintoja sääteleviä hormoneja T4 (tyroksiini) ja T3 (trijodityroniini). Se näkyy monenlaisena hidastumisena. Sairastuneet kuvaavat kulkevansa kuin käsijarru päällä. He väsyvät, uupuvat ja kärsivät nukahtamisvaikeuksista.

Tyypillistä on lihominen, hiustenlähtö, ummetus ja palelu. Myös anemian, kuukautishäiriöiden tai raskaaksi tulon vaikeuksien taustalla voi olla kilpirauhasen vajaakäynti.

Yleisin syy on kilpirauhasen krooninen autoimmuunitulehdus. Immuunijärjestelmämme syöttää vereen kilpirauhaskudoksen vasta-aineita, mikä johtaa vähitellen kilpirauhasen hormonitoiminnan hiipumiseen ja lopulta rauhasen surkastumiseen.

Liikatoiminta väsyttää duracell-pupun

Myös kilpirauhasen liikatoimintaa sairastavat väsyvät, mutta toisesta syystä kuin vajaatoiminnasta kärsivät. Voimat vie se, että elimistö käy jatkuvasti ylikierroksilla. Mieli rientää kuin duracell-pupulla, aina on sata rautaa tulessa, syke on korkea ja kädet lämpimät.

Tavallisia oireita ovat hikoilu, hermostuneisuus, vapina, sydämen tykytys ja unettomuus. Myös nilkkojen ja silmäluomien turvotus tai silmien valonarkuus ja kyynelehtiminen voivat kieliä liikatoiminnasta.

Yleisin syy on Basedowin tauti. Se on autoimmuunisairaus, jossa veressä kiertää kilpirauhasen toimintaa kiihdyttäviä vasta-aineita. Taustalta voi löytyä myös kyhmystruuma tai kilpirauhaskyhmy.

Uupunut aina testeihin

Yksinkertainen verinäyte laboratoriossa paljastaa kilpirauhasen toimintahäiriöt, kunhan sellaista osataan epäillä.

Suositus on, että kaikki, jotka valittavat lääkärille väsymystä ilman selvää syytä, passitettaisiin muiden tavallisten laboratoriokokeiden lisäksi kilpirauhaskokeeseen.

Peruskoe vajaatoiminnan selvittämiseksi on TSH:n eli tyreotropiinin mittaus. Jos tulos on selkeästi normaaliarvojen sisällä, ei kilpirauhasen toiminnassa todennäköisesti ole vikaa. Selitystä väsymykselle ja muille oireille on haettava muualta.

Vajaatoiminnan asteesta saadaan lisäselvyyttä mittaamalla TSH:n lisäksi seerumin vapaa tyroksiini eli T4-V.

Ongelmallisia ovat normaaliarvon rajalla olevat lukemat. Tässä tilanteessa parin kuukauden lääkekokeilu voi paljastaa, selittääkö kilpirauhasen toimintahäiriö oireet. Jos lääkkeen vaikutukset näkyvät voinnissa ja laboratoriokokeissa, syy on todennäköisesti kilpirauhasessa, muuten oireille täytyy etsiä toisia syitä.

Liikatoiminta selviää samoissa kokeissa kuin vajaatoiminta. Lisäksi molemmissa toimintahäiriöissä voidaan ottaa vasta-ainekokeita, jotka kertovat sairastumisen syistä.

Kuukausi tulosten näkymiseen

Kilpirauhasen toimintahäiriöitä ei pystytä lääkkeillä parantamaan, mutta oireita osataan hillitä — jopa niin, että sairauden voi melkein unohtaa.

Vajaatoimintaa hoidetaan tyroksiinilla. Se on samaa T4-hormonia, jota kilpirauhanen itse valmistaa. Lääkehoito aloitetaan pienellä annoksella, jota kasvatetaan vähitellen, kunnes elimistö toipuu. Sopiva annoskoko löytyy vointia ja kilpirauhaskokeita seuraamalla. Yleensä siihen menee kuukausia, mutta joskus säätäminen vaatii enemmän aikaa.

Kun oikea lääkkeen määrä löytyy, sen vaikutukset ovat selvät. Moni kuvaa muutosta jopa yön vaihtumisena päiväksi: voiko elämä olla tällaistakin!

Tyroksiinin tehoa seurataan laboratoriokokeilla. Lääkäri päättää muutoksista koetulosten perusteella, itse ei lääkitystään pidä mennä säätämään tuntemustensa perusteella — ettei tule vahingossa ajaneeksi kilpirauhastaan vajaatoiminnasta liikatoimintaan.

Tyroksiini suositellaan otettavaksi aina samaan aikaan päivästä. Yleensä se otetaan aamulla tyhjään vatsaan, mutta toiset hyötyvät siitä parhaimmin, kun lääke jätetään iltaan. Jos käyttää kalsium- tai rautavalmisteita tai närästyslääkkeitä, pitää niiden ja tyroksiinin ottamisen välillä olla neljän tunnin tauko. Näin varmistetaan tasainen imeytyminen.

Eroon liikatoiminnasta monella tapaa

Liikatoimintaa hoidetaan aluksi tyreostaatilla, joka hillitsee kilpirauhashormonin tuotantoa. Osalla lääkehoito tehoaa niin hyvin, että he pärjäävät vuoden päästä ilmankin. Jopa puolella Basedowin tauti sammuu ja jää vain uinuvaksi muistoksi. Toisilla tauti kuitenkin uusiutuu ja osa iäkkäistä tarvitsee tyreostaattia loppuelämänsä.

Jos tyreostaatti ei tuo helpotusta, harkitaan radiojodihoitoa. Radioaktiivinen jodi kertyy kilpirauhaseen ja säteilee paikallisesti estäen hormonin liikatuotannon. Oikean annoksen löytäminen on joskus vaikeaa ja ajan myötä radiojodi johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan.

Myös kilpirauhasen poistoleikkaus korjaa liikatuotannon. Jos siihen päädytään, tarvitaan elinikäinen tyroksiini-hoito heti leikkauksen jälkeen.

Lisää valinnanvaraa lääkkeisiin

Valtaosa kilpirauhasen vajaa- tai liikatuotantoon sairastuneista pärjää hyvin nykyisillä hoidoilla. Uusille lääkkeille ei ole suurta tarvetta, eikä niitä ole näköpiirissä.

Tyroksiinin vahvuuksiin kuitenkin toivotaan enemmän valinnanvaraa, koska moni kokee pillereiden puolittamisen hankalaksi. Monessa muussa maassa onkin myynnissä erivahvuisia tyroksiinivalmisteita.

Sairastipa mitä tautia tahansa, kannattaa aina miettiä, miten muuten sitä hoitaa kuin pillereillä. Terveellisillä elintavoilla ei voi parantaa kilpirauhasen toimintaa, mutta lisävoimia niistä saa.

Asiantuntija sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Timo Sane

Mikä?

Noin 20 grammaa painava kilpirauhanen on saanut nimensä paikastaan kaulan kilpiruston päällä. Se sijaitsee kurkunpään alapuolella, henkitorven molemmin puolin. Se tuottaa kilpirauhashormonia, joka kiihdyttää elimistön toimintaa.

Vierailija

Kilpirauhanen oikeaan tahtiin

Kauniisti puhutaan koelääkityksestä. Kesti minulla kuitenkin yli vuoden kärvistellä selvissä oireissa, ennekuin onnistuin moisen saamaan. Seurataan ja seurataan oli aina lääkärin hoito, kun TSH oli ylärajalla mutta sisällä . Ja auttoihan se, kun lopulta sain. Jotain järjen käyttöä saisi tuossa olla ihan käytännön tasollakin.
Lue kommentti
Tuisku

Kilpirauhanen oikeaan tahtiin

Miksi artikkelissa puhutaan (hyvin lyhyestä!) koelääkityksestä, mutta ei muisteta mainita, että "yleisin syy" kilpirauhasen vajaatoimintaan eli autoimmuunitulehdus (autoimmuuni kilpirauhastulehdus) on todennettavissa yksinkertaisen ja suhteellisen edullisen verikokeen avulla? SEY:n lausuntoa lainatakseni: "Lievemmässä subkliinisessä hypotyreoosissa hoitoa puoltavat TPO-va -positiivisuus, potilaan nuori ikä, struuma ja hypotyreoosiin sopivat oireet."
Lue kommentti
katetriablaatio. rytmihäiriö

Kuinka monta kertaa sydämen katetriablaatio voidaan tehdä? Onko poltoista haittaa sydämelle? Vaikuttaako arvet myöhemmin sydämen toimintaan? Minulle on tehty katetriablaatio 2 kertaa kammiotakykardian ja kammiolisälyöntisyyden johdosta, mutta kammiolisälyönnit jatkuvat edelleen.

Rytmihäiriöiden hoito kateriablaatiolla kehittyy koko ajan, mutta kaikkien rytmihäiriötyyppien hoito ei ole yhtä kiitollista. Kammiotason yläpuolelta lähtevien säännöllisten nopealyöntisyyskohtausten hoito on yleensä tehokasta ja vähäriskistä. Suurin osa potilaista vapautuu kertakäsittelyllä tykytyskohtauksistaan. Eteisvärinässä – vaikka sekin on eteistason rytmihäiriö – ablaatiohoito ei ole ihan yhtä tuloksekasta.

Kammiolisälyöntien ja kammiotakykardioiden katetrihoidon onnistuminen vaihtelee riippuen ongelman sijainnista sydämen johtoratoihin nähden. Lähellä johtorataa sijaitsevan rytmihäiriölähteen voimakas käsittely voi johtaa riippuvuuteen sydämen tahdistimesta. Tätä ei toivota varsinkaan, jos potilas on nuori ja jos hoidettava rytmihäiriö ei uhkaa henkeä.

Ablaatiohoidon tulos vaikuttaa tässä tapauksessa hyvältä, jos kammiotakykardiat ovat jääneet pois. Lisälyönnit eivät aina häviä katetritoimenpiteillä. Tästä mahdollisuudesta lääkärin pitäisi aina kertoa potilaalleen.

Ehdotonta ylärajaa ei ole katetritoimenpiteen uusimiselle. Siitä tulevaa säderasitusta ja kajoavan tutkimuksen välittömiä komplikaatioita pitää aina arvioida suhteessa saavutettavissa olevaan hyötyyn. Hyödyn arvioinnissa toimenpidelääkärin arvio on keskeinen, koska jokainen potilas oireineen on yksilöllinen ja lääkäri tietää parhaiten uuden toimenpiteen onnistumismahdollisuuden.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vaivaisenluu, jalkakipu

Olen kuusikymppinen normaalipainoinen nainen, joka on saanut vaivaisenluut isän perintönä. Oikeasta jalasta vaiva leikattiin 30 vuotta sitten, mutta nyt isovarvas on alkanut taas kääntyä keskelle ja muiden varpaiden tyvinivelet ovat nousseet ylös eli on syntynyt ns. vasaravarpaat.

Kävelen paljon, olen voimisteluttanut varpaita lehdessänne olleiden ohjeiden mukaan ja hankkinut jaloilleni räätälöidyt pohjalliset ja varpaiden erottajat, mutta mikään ei ole auttanut. Mikä auttaisi? Olen muuten terve eikä mitään lääkitystä ole käytössä.

Vaivaisenluu ja vasaravarpaat ovat yleisiä vaivoja. Vaivaisenluulla eli hallux valguksella tarkoitetaan muiden varpaiden suuntaan taipunutta isovarvasta. Vasaravarpailla tarkoitetaan 2.–4. varpaiden koukistumista tyvi- tai kärkinivelestä tai molemmista.

Molemmat vaivat liittyvät jalkaterän lihasten, jänteiden ja nivelten toiminnan epätasapainoon. Altistavia tekijöitä ovat liian kapeat ja korkeakorkoiset kengät, perinnölliset tekijät ja tietyt sairaudet.

Sekä vaivaisenluu että vasaravarpaat aiheuttavat jalkaterään kipua, kosmeettista haittaa, hiertymiä ja ihon paksuuntumaa. Oireita ja virheasentoja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti: riittävän tilavat ja matalat jalkineet, ortoosit ja varvastuet. Kireiden lihasten (pohkeessa ja jalkaterässä) venyttäminen ja lihasepätasapainon korjaaminen sopivilla harjoituksilla auttaa. Leikkaushoitoa mietitään, jos oireet eivät konservatiivisella hoidolla riittävästi lievity. Pelkän kosmeettisen haitan takia leikkausta ei tehdä.

Kysyjä ei mainitse, aiheuttavatko vaivaisenluu ja vasaravarpaat muuta kuin kosmeettista haittaa. Leikkaushoitoon liittyvien tulehdus- ja muiden riskien vuoksi siihen ei kannata ryhtyä ellei varvasmuutosten aiheuttama haitta ole merkittävä. Kivun ja muiden oireiden lievittämiseksi suosittelen ensisijaisesti kääntymään jalkaterän toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin puoleen. Arvion leikkaushoidon tarpeellisuudesta tekee jalkaterän vaivoihin perehtynyt ortopedi.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.