Kilpirauhasen vajaatoiminta, väsymys vai masennus? Se selviää vain tutkimalla.

Väsymystä, masennusta vai kilpirauhasen vajaatoimintaa? Se selviää vain tutkimalla. Ja ikävistä oireista pääsee oikealla lääkityksellä.

Kilpirauhasen vajaatoiminta oireilee kuin masennus. Uupumuksen syistä on lääkärinkin vaikea ottaa selvää ilman verikokeita. Kilpirauhassai­rauksiin perehtynyt lääkäri Ulla Slama arvioi kilpirauhasväsymyksen johtavan usein masennukseen.

— Kun kilpirauhashormonia erittyy liian vähän, ei jaksa tehdä mitään. Tottakai silloin mielikin masentuu. Lievä ja keskivaikea masennus kulkevat vajaatoiminnan kanssa yhtä matkaa, lääkäri sanoo.

Masennusta epäiltäessä kilpirauhaskoe on välttämätön. Jos siinä on hämminkiä, myös vasta-ainekokeet pitää tehdä.

Verikoe näyttää tulehduksen

Yleisin syy kilpirauhasen vajaatoimintaa on autoimmuunitulehdus. Kukaan ei osaa selittää, miksi elimistön puolustusvoimat alkavat tuhota omia kilpirauhassoluja. Jos lähisukulaisilla on vajaatoimintaa, astmaa, reumaa, keliakiaa, tyypin I diabetesta tai pälvikaljua, lääkäri suosittelee mittauttamaan kilpirauhasarvot.

— Ainakin silloin jos väsyttää kovasti, Slama toteaa.

Kilpirauhasta tutkitaan neljällä verikokeella. Jos epäillään vajaatoimintaa, mitataan TSH ja T4V. Yleensä vajaatoiminnassa TSH on viitearvojen yläpuolella ja T4V viite­arvojensa alapuolella.

— Jos näin on, toimintahäiriöstä saadaan lisää tietoa tutkimalla kaksi autoimmuunitulehduksista kertovaa vasta-ainetta, lääkäri kertoo.

Kilpirauhasen TSH-arvot saattavat olla normaalit, mutta lisäkokeet paljastivat autoimmuunitulehduksen.

Säätöä lääkkeen kanssa

Autoimmuunitulehdusta ei voida parantaa, mutta hormonivajaus saadaan korvattua tyroksiinitableteilla. Hoito aloitetaan pienellä annoksella, jota kasvatetaan kunnes elimistö virkistyy ja kunto nousee. Tyroksiinin tehoa seurataan verikokein 6—8 viikon välein.

— Moni loppuunpalanut on palannut töihin, kun tyroksiinihoito on alkanut vaikuttaa, Ulla Slama toteaa.

Ensin on kuitenkin löydettävä sopiva annos kilpirauhaslääkettä, sillä vajaatoiminta on aina yksilöllistä.

— Hoitava ja haitaton annos löytyy ainoastaan kokeilemalla, lääkäri korostaa.

Yleensä tyroksiini otetaan aamulla, mutta joku on päässyt kuorsauksestaan ja toinen yöllisistä vessareissuistaan ottamalla tyroksiinin illalla. Sekin saattaisi toimia, että ottaa puolet aamulla ja puolet illalla.

— Tyroksiinin kanssa ei pidä samalla ottaa rauta- tai kalsiumvalmisteita, närästyslääkkeitä tai kolesterolia alentavia lääkkeitä. Niiden ja tyroksiinin välillä pitää olla vähintään 4 tuntia, eikä tablettia kannata ottaa myöskään maitotuotteiden kanssa.

Ulla Slama muistuttaa, ettei tyroksiinin annosta pidä itse mennä ainakaan isontamaan. Vajaatoimintapotilas haluaa yleensä lisätä annostaan heti, kun väsymystunnelin päässä alkaa häämöttää valoa.

— Lääkärin ohjetta pitää noudattaa, sillä liiallinen tyroksiini voi johtaa ajan kanssa osteoporoosiin, dementiaan, jopa sydän- ja aivoinfarktiin.

 

Nämä kokeet kannattaa ottaa, jos epäilee kilpirauhasen vajaatoimintaa

  • TSH = tyreotropiiniarvo, joka on herkin kilpirauhasen toiminnan mittari. Vajaatoiminnassa se kertoo aivolisäkkeen joutuvan piiskaamaan kilpirauhasta erittämään välttämättömiä T4- ja T3-hormoneja, joita tarvitaan jokaisessa solussa. TSH viitearvo on 0,4–4,2 ja raskauden aikana 0,3–2,5. Hyvinvoinnin takaava arvo on yksilöllinen ja pysyy yleensä väestön viitearvon sisällä.
  • T4V = vapaa seerumin tyroksiini. Suurin osa tyroksiinista kiertää veressä proteiiniin sitoutuneena, vain pieni osa on vapaana. Kuitenkin vain vapaa tyroksiini pystyy hoitamaan hormonin tehtäviä. Mittaamalla vapaata tyroksiinia saadaan tarkempi kuva toimivan hormonin määrästä.

 

Jos kilpirauhasen vajaatoiminta näkyy TSH- ja T4V-­arvoissa, kannattaa ottaa myös vasta-ainekokeet:

  • TBOAb = tyreoideaperoksidaasivasta-aine. Korkea arvo kertoo kilpirauhasen autoimmuunitulehduksesta.
  • TyglAb = tyreoglobuliinivasta-aine. Arvot suurenevat mm. Basedowin taudissa ja muissa kilpirauhasen autoimmuunitaudeissa.
Vierailija

Kilpirauhasen vajaatoiminta vie väsymystunneliin

Nyt on kyllä mennyt puurot ja vellit sekaisin. TSH pitää olla se pienempi luku, lääkitykselläkin alle 2,5 mieluummin vaikka lähempänä mittaamatonta. Tosin oireet ja olo vaikuttaa, ja liikatoiminnan puolelle ei saa mennä. Laboratorioiden viitearvot vaihtelevat, mutta ovat usein 0,3-4,2. T4V on taas vajaatoiminnassa se, joka laskee ja sen pitäisi hoidettuna olla viitearvojen yläkolmanneksessa eli yleisimmin laboratorioiden viitearvot ovat 9-22 ja hyvä arvo voi olla 18-19. Vajaatoiminnassa TSH...
Lue kommentti
Vierailija

Kilpirauhasen vajaatoiminta vie väsymystunneliin

Hei, mikä TV4 arvosi oli puoli vuotta sitten, kun aloitit lääkkeen syömisen? Onko väsymys edelleen jokapäiväistä, vai mitä tarkoitat 'aaltoina'? Eli onko väsymys kuitenkin vähentynyt, ja jaksat tehdä enemmän asioita? Itse aloitin 4 päivää sitten thyroxinin, otan 2 x 0,25 mg tablettia. Odotan kovasti, että jaksaisin tehdä jotain muuta kuin löhöillä soffalla. Voimia sinulle.
Lue kommentti
katetriablaatio. rytmihäiriö

Kuinka monta kertaa sydämen katetriablaatio voidaan tehdä? Onko poltoista haittaa sydämelle? Vaikuttaako arvet myöhemmin sydämen toimintaan? Minulle on tehty katetriablaatio 2 kertaa kammiotakykardian ja kammiolisälyöntisyyden johdosta, mutta kammiolisälyönnit jatkuvat edelleen.

Rytmihäiriöiden hoito kateriablaatiolla kehittyy koko ajan, mutta kaikkien rytmihäiriötyyppien hoito ei ole yhtä kiitollista. Kammiotason yläpuolelta lähtevien säännöllisten nopealyöntisyyskohtausten hoito on yleensä tehokasta ja vähäriskistä. Suurin osa potilaista vapautuu kertakäsittelyllä tykytyskohtauksistaan. Eteisvärinässä – vaikka sekin on eteistason rytmihäiriö – ablaatiohoito ei ole ihan yhtä tuloksekasta.

Kammiolisälyöntien ja kammiotakykardioiden katetrihoidon onnistuminen vaihtelee riippuen ongelman sijainnista sydämen johtoratoihin nähden. Lähellä johtorataa sijaitsevan rytmihäiriölähteen voimakas käsittely voi johtaa riippuvuuteen sydämen tahdistimesta. Tätä ei toivota varsinkaan, jos potilas on nuori ja jos hoidettava rytmihäiriö ei uhkaa henkeä.

Ablaatiohoidon tulos vaikuttaa tässä tapauksessa hyvältä, jos kammiotakykardiat ovat jääneet pois. Lisälyönnit eivät aina häviä katetritoimenpiteillä. Tästä mahdollisuudesta lääkärin pitäisi aina kertoa potilaalleen.

Ehdotonta ylärajaa ei ole katetritoimenpiteen uusimiselle. Siitä tulevaa säderasitusta ja kajoavan tutkimuksen välittömiä komplikaatioita pitää aina arvioida suhteessa saavutettavissa olevaan hyötyyn. Hyödyn arvioinnissa toimenpidelääkärin arvio on keskeinen, koska jokainen potilas oireineen on yksilöllinen ja lääkäri tietää parhaiten uuden toimenpiteen onnistumismahdollisuuden.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vaivaisenluu, jalkakipu

Olen kuusikymppinen normaalipainoinen nainen, joka on saanut vaivaisenluut isän perintönä. Oikeasta jalasta vaiva leikattiin 30 vuotta sitten, mutta nyt isovarvas on alkanut taas kääntyä keskelle ja muiden varpaiden tyvinivelet ovat nousseet ylös eli on syntynyt ns. vasaravarpaat.

Kävelen paljon, olen voimisteluttanut varpaita lehdessänne olleiden ohjeiden mukaan ja hankkinut jaloilleni räätälöidyt pohjalliset ja varpaiden erottajat, mutta mikään ei ole auttanut. Mikä auttaisi? Olen muuten terve eikä mitään lääkitystä ole käytössä.

Vaivaisenluu ja vasaravarpaat ovat yleisiä vaivoja. Vaivaisenluulla eli hallux valguksella tarkoitetaan muiden varpaiden suuntaan taipunutta isovarvasta. Vasaravarpailla tarkoitetaan 2.–4. varpaiden koukistumista tyvi- tai kärkinivelestä tai molemmista.

Molemmat vaivat liittyvät jalkaterän lihasten, jänteiden ja nivelten toiminnan epätasapainoon. Altistavia tekijöitä ovat liian kapeat ja korkeakorkoiset kengät, perinnölliset tekijät ja tietyt sairaudet.

Sekä vaivaisenluu että vasaravarpaat aiheuttavat jalkaterään kipua, kosmeettista haittaa, hiertymiä ja ihon paksuuntumaa. Oireita ja virheasentoja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti: riittävän tilavat ja matalat jalkineet, ortoosit ja varvastuet. Kireiden lihasten (pohkeessa ja jalkaterässä) venyttäminen ja lihasepätasapainon korjaaminen sopivilla harjoituksilla auttaa. Leikkaushoitoa mietitään, jos oireet eivät konservatiivisella hoidolla riittävästi lievity. Pelkän kosmeettisen haitan takia leikkausta ei tehdä.

Kysyjä ei mainitse, aiheuttavatko vaivaisenluu ja vasaravarpaat muuta kuin kosmeettista haittaa. Leikkaushoitoon liittyvien tulehdus- ja muiden riskien vuoksi siihen ei kannata ryhtyä ellei varvasmuutosten aiheuttama haitta ole merkittävä. Kivun ja muiden oireiden lievittämiseksi suosittelen ensisijaisesti kääntymään jalkaterän toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin puoleen. Arvion leikkaushoidon tarpeellisuudesta tekee jalkaterän vaivoihin perehtynyt ortopedi.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.