Pandemiaa on jatkunut jo yli kaksi vuotta, ja variantteja on tullut ja mennyt. Osalla sairastuneista tauti on mennyt ohi pienin vaurioin, toisilla ei. Miksi virus jää joillakin jylläämään ja aiheuttamaan mitä kummallisempia oireita? Mikä auttaa, kun korona pitkittyy?
Yllättävän moni kärsii koronaoireista jopa kuukausia. Yli neljä viikkoa kestävä korona luokitellaan jo omaksi vaivakseen, long covidiksi, eli pitkäkestoiseksi koronaksi.
Vaikka työkyky olisikin palautunut, oireet voivat jatkua.
Tuoreessa italialaisessa tutkimuksessa noin puolella oli oireita puolen vuoden kuluttua taudin saamisesta ja noin 40 prosentilla oireet jatkuivat vielä vuodenkin päästä.
– Yleisintä oli koronaan vahvasti yhdistetty uupumus ja hajuaistin vajaus. Molempien vaikeusastetta on vaikea mitata, anatomian professori Seppo Parkkila huomauttaa.
Vaikeat alkuoireet ennustavat pitkää tautia
Pitkäkestoisen taudin riski on suurin niillä, jotka ovat alun alkaenkin saaneet vakavimpia oireita.
Vaikeammalle tautimuodolle näyttävät altistavan ainakin korkea ikä, naissukupuoli, ylipaino, tupakointi ja monet perussairaudet, kuten diabetes.
Pitkäkestoinen korona on siis selvästi elämänlaatua uhkaava vaiva. Mitä muuta siitä tiedetään?
Elinvauriot korjaantuvat hitaasti
Syksyllä 2020 julkaistussa brittiläistutkimuksessa selvitettiin laboratoriokokeilla ja magneettikuvilla pitkäaikaista koronaa sairastavien elinvaurioita.
Niitä löytyi sydämestä, keuhkoista, munuaisista, maksasta, haimasta tai pernasta 66 prosentilta.
– Yksi sekä akuutin että pitkäkestoisen koronan ongelma on mikroangiopatia eli pienten verisuonten tukokset ja vauriot. Elimistöllä voi mennä viikkoja ja kuukausia niiden korjaamiseen, Parkkila kertoo.
Yleensä elimistö korjaa kudostuhoa arpikudoksella. Kaikki sisäelimille tapahtuneet vauriot eivät välttämättä parane.
– Koronaan sanotaan kuuluvan keuhkokuumetta, johon liittyy keuhkojen kudosvaurioita. Sellaiset näkyvät kuvantamalla vielä pitkään jälkeenpäin. Jos tuho on ollut suurta, hengitysvaikeudet voivat pahimmillaan olla pysyviä.
Toisaalta elimistö on toisaalta tosi hyvä kompensoimaan. Vaikka jäisi joku pysyvä vaurio, elimistö oppii monesti ohittamaan sen.
Toimintaa päivän voinnin mukaan
Paraneminen tapahtuu yleensä pikkuhiljaa.
Alkuvaiheessa koronan oireet helpottavat nopeammin. Jos edes osa niistä kestää yli neljä viikkoa, on suuri riski, että oireet jatkuvat ja jatkuvat.
– Tuntemukset vaihtelevat. Yhtenä päivänä voi olla tosi hankala olla, seuraavana parempi ja sitä seuraavana voidaan taas mennä tosi syvissä vesissä oireiden kanssa, Parkkila kuvailee.
Paranemisen kannalta olisi tosi tärkeää harrastaa liikuntaa. Se auttaa henkisestikin. Toisaalta liikunta voi pahentaa oireita.
– Hyvänä päivänä haluaisi tietysti liikkua enemmän – kuntoilla, juosta tai edes kävellä. Sen jälkeen voi kuitenkin tulla takapakkia. Liikunnan tulisikin olla tarkkaan ja yksilöllisesti suunniteltua. Itseä ei pidä rasittaa liikaa varsinkaan alkuvaiheessa.
Jokaisen pitkäkestoista koronaa sairastavan kannattaa siis toimia päivän voinnin mukaan. Kun liikunta tuntuu hyvältä, sitä voi jatkaa. Ja jos se tuntuukin pahalta, tilanne voi jo huomenna olla parempi.
Paraneminen vaatii omaa aktiivisuutta
Toipilaan kannattaa liikkua tavalla, joka on itselle mieluinen. Jos mieluummin ui kuin kävelee, pitää uida. Mielekkäiden asioiden palauttaminen elämään auttaa pysymään paremmalla mielellä. Sillä voi olla merkittävä rooli paranemisessa.
– Normaalielämään on hyvä palata niin nopeasti kuin mahdollista. Paraneminen vaatii omaa aktiivisuutta, Parkkila sanoo.
Kyse ei ole sellaisesta taudista, jonka takia pitäisi jäädä sängynpohjalle makaamaan ja odottamaan, että siitä kuntoutuu kuin itsestään.
On myös asioita, joita kannattaa välttää, kuten tupakointi. Myös ylipaino hidastaa parantumista. Painonhallinta on kuitenkin vaikeaa sairaana.
– Taudin takia liikunnan määrä ja tehokkuus vähenee, joten on ennemminkin riski, että painoa tulee lisää. Se ei ole hyvä asia toipumisen kannalta.
Jos ylipainon lisäksi on vielä uupumustakin, se on todella huono kombo.
Täsmätukea pitkään sairastaville
Pitkäkestoiseen koronaan ei ole vielä tiedossa mitään tiettyä lääkehoitoa.
Maailmalla on ollut tapauksia, joissa koronarokotteen ottaminen on vienyt oireet mennessään, mutta ilmiölle ei ole vielä löytynyt selitystä.
Tällä hetkellä ajatellaan, että olisi tärkeintä tarjota pitkäkestoista koronaa sairastaville kokonaisvaltaista tukea ja hoitoa. Mitä se tarkoittaa?
– Se on hoitamista oireiden mukaisesti. Kyse ei ole vain hengityselinten sairaudesta vaan siihen liittyy monien elinjärjestelmien ongelmia. Siksi potilaan hyvä hoitaminen vaatii moniammatillista yhteistyötä, professori Seppo Parkkila painottaa.
Maailmalla on perustettu long covid -klinikoita, ja vaikka Suomessa vakavia tapauksia on vähemmän, Helsingissä on aloittanut koronaklinikka.
Asiantuntija: Seppo Parkkila, anatomian professori, Tampereen yliopisto.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
Maaliskuulla sairastin kolmisen viikkoa. Vielä tulee väsynyt olo päivällä. Lihas kipuja oli vielä selvästi vielä kuukausi sitten. Välillä pää on kuin sumussa,selviä keskittymis häiriöitä. Eipä näytä lääkäreitä kiinnostavan nämä jälkioireet. Eikä nyt ilmeisesti koko korona,matkustetaan ja vapautetaan liikkuminen, onko tämä tarkoituskin saada lauma suoja ihmisille?
Tietääkseni vakavalle tautimuodolle altistaa miessukupuoli eikä naissukupuoli. Liekö tässä tarkoitettu, että naissukupuoli altistaa pitkäaikaiselle oirehdinnalle?
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
