Maitotuotteet aiheuttavat monille mahavaivoja. Oireita ei kuitenkaan aina osata yhdistää ruokaan, sillä ne voivat tulla useitakin tunteja aterian jälkeen. Laktoosikoe auttaa tällaisten vaivojen syyn selvittämisessä.

Laktoosi eli maitosokeri on maidon tärkein hiilihydraatti. Se on niin sanottu disakkaridi, eli se muodostuu kahdesta yksinkertaisesta sokerista, glukoosista eli rypälesokerista ja galaktoosista. Maitosokeri ei imeydy sellaisenaan vaan hajoaa ohutsuolen limakalvolla olevan laktaasientsyymin vaikutuksesta glukoosiksi ja galaktoosiksi, jotka sitten imeytyvät verenkiertoon ja voidaan käyttää hyödyksi.

Jos laktaasientsyymi puuttuu, maitosokeri ei hajoa ja laktaatti kulkeutuu muuttumattomana suolistossa eteenpäin. Se hajoaa myöhemmin paksusuolen bakteereiden vaikutuksesta, jolloin syntyy maitohappoa ja vetykaasua. Kaasun paine venyttää suolta, ja sen ruokasulaa eteenpäin kuljettava rytmittäinen liike nopeutuu. Seuraa ripulia, ilmavaivoja ja mahakipua, jotka voivat joskus olla hyvinkin kovia.

Tautia kutsutaan laktoosi-intoleranssiksi. Sitä esiintyy 2–3 prosentilla seitsenvuotiaista, mutta iän myötä se yleistyy niin, että 17 prosenttia aikuisista suomalaisista kärsii näistä vaivoista.

Kokeessa kulaus maitosokerivettä

Tavallisesti laktaasin puute osoitetaan verensokerimääritykseen perustuvalla laktoosikokeella. Tutkittava nauttii veteen liuotettua maitosokeria gramman painokiloaan kohti, ei kuitenkaan enempää kuin 50 grammaa. Veren glukoosipitoisuus eli verensokeri mitataan ennen koetta ja kolme kertaa tunnin sisällä sen jälkeen.

Jos ohutsuolen nukkalisäkkeissä on normaali määrä laktaasientsyymiä, maitosokeri hajoaa ja siitä muodostuva glukoosi imeytyy vereen. Terveillä verensokeri nousee yli 1,6 mmol/l (millimoolia litrassa). Jos verensokeri nousee yhden mmol/l verran tai vähemmän, kyseessä on todennäköisesti laktaasin puute. Väliin jäävät nousuarvot ovat rajatapauksia.

Verensokerin muutoksen lisäksi on tärkeää seurata potilaan oireita. Mahavaivat maitosokerin annon jälkeen viittaavat laktaasin puutteeseen.

Hengityksen vety paljastaa

Laktoosikoe on joskus vaikea tulkita ja erityisen hankala, jos potilaalla on diabetes. Verensokerin sijasta tai lisäksi laktoosikokeen yhteydessä voidaan mitata hengitysilman vedyn määrä. Osa paksusuoleen saakka kulkeutuneesta laktoosista syntyneestä vedystä imeytyy verenkiertoon ja poistuu uloshengityksen mukana. Laktoosi-intoleranssipotilaiden hengitysilman vetypitoisuus suurenee merkittävästi laktoosikokeen aikana.

Luotettava laktoosi-intoleranssidiagnoosi voidaan tehdä ottamalla ohutsuolesta tähystyksen yhteydessä noin viiden milligramman painoinen pala ja tutkimalla kemiallisesti, onko siinä laktaasiaktiivisuutta. Tällaisen kokeen yhteydessä saadaan paljon muutakin tietoa suolen tilasta. Koska ohutsuolen tähystys ja koepalan ottaminen sieltä on varsin vaativa toimenpide, tätä diagnoosikeinoa voidaan käyttää vain pienellä osalla potilaista.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.