
Eikö olisi kiva, jos ei enää tarvitsisi suihkussa arpoa, meneekö päähän sampoota vai hoitoainetta. Ikänäön korjausleikkauksen jälkeen ei tarvitse, sillä moniteholinssit ovat sen jälkeen silmissä.
Silmäkirurgi Niko Lappi on korjannut Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vaurioituneita silmiä, tehnyt kaihi- ja glaukoomaleikkauksia ja kiinnittänyt irronneita verkkokalvoja. Tätä taustaa vasten hän itse on ikänäköleikkausten paras kriitikko.
Lappi sanoo, ettei edes kynsiä pitäisi leikata ilman tarvetta, sillä kaikissa leikkauksissa on riskinsä.
– Ikänäköleikkauksella ei hoideta sairautta, vaan vapautetaan potilas arkea haittaavasta silmälasiriippuvuudesta. Siksi leikkaukseen on aina oltava hyvä syy, Lappi sanoo.
Linssin vaihtamisella hoidetaan etukäteen myös kaihi, sillä silmästä poistetaan juuri se rakenne, mihin mykiönsamentuma meillä kaikilla kehittyy. Jos kummankin silmän mykiö korvataan keinotekoisella, harmaakaihia ei kehity.
Näköä voi tulevaisuudessa hämärtää ainoastaan linssipussin samentuma eli niin sanottu jälkikaihi. Jälkikaihi ei vaadi uusintaleikkausta, vaan se poistetaan laserilla minuuteissa.
– Kaihinpelko ei kuitenkaan saa olla linssileikkauksen ainoa syy, vaan kaihinesto tulee kaupanpäälle.
Monta erilaista korjaustekniikkaa
Ikänäön korjaamiseksi laserleikkaus tehdään yleensä 45-vuotiaalle, jos potilas ei näe enää lähelle ilman laseja tai kaukolasien kanssa. 55-vuotiaille linssileikkaus on kuitenkin parempi siksi, että silloin saadaan aikaan silmien pysyvä taitteisuus.
Lappi saa ikänäön korjausleikkauksen kuulostamaan helpolta. Asiakas tulee puoleksi tunniksi leikkaussaliin, hänelle laseroidaan muutamassa minuutissa lisää lähinäköä muokkaamalla sarveiskalvoa. Tai vanhemman asiakkaan oman silmämykiön tilalle vaihdetaan tekomykiö.
– Silmän oman linssin mukautumiskyky on jo niin paljon heikentynyt, ettei oman linssin poistaminen ole enää sellainen tappio kuin 45-vuotiaana, Lappi sanoo.
Uusinta uutta ovat monitehomykiöt, joilla näkee sekä lähelle että kauas. Tällainen tekomykiö vastaa monitehosilmälaseja.
– Koska taittovirheen korjausmahdollisuuksia on useampia, potilaalle valitaan sekä näöntarkkuudelle että kukkarolle paras. Kallein ei aina ole sopivin.
Tulos kestää vuosikymmenen
Mitään yläikärajaa taittovirheleikkaukselle ei ole, vaan korjaus tehdään aina senhetkisen tarpeen mukaan.
– Linssiin ei voi tehdä kasvunvaraa, mutta sarveiskalvoa voidaan muokata laserilla useampaan kertaan, Lappi sanoo.
Yleensä laserleikkauksen tulos kestää vuosikymmenen. Sitten ikänäkö on edennyt sen verran, että uusi leikkaus voi olla tarpeen, jotta lukeminen onnistuu taas ilman laseja.
Jos korjausleikkaus tehdään parikymppisenä, tuloksista saa nauttia 45-vuotiaaksi. Sitten laserointi voidaan uusia tai ottaa taas käyttöön lukulasit.
Leikkaus vain toiseen silmään?
Monovision on näönkorjausleikkaus, joka tehdään vain toiseen silmään. Se onnistuu joko muokkaamalla laserilla sarveiskalvon pintaa tai vaihtamalla silmän oman mykiön tilalle keinomykiö.
Kun sarveiskalvoa ohennetaan tai oman mykiön tilalle vaihdetaan toiseen silmään keinomykiö, se taittaa valon verkkokalvolle taas niin, että lähikuva näkyy terävänä.
Vain toisen silmän korjaamisen idea perustuu siihen, että ihmisellä yleensä toinen silmä on johtava eli sillä näkee kauas. Toinen on väistyvä ja sillä näkee lähelle. Ilmiö on sama kuin oikea- tai vasenkätisyydessä.
Monovisionissa johtava silmä valitaan kauas katsovaksi ja väistyvä silmä näkemään lähelle. Aivot tasoittavat eron niin, että yhteensä silmillä näkee hyvin sekä lähelle ja kauas.
Metsuri näkee taas viilata sahanterän, suunnistaja lukea karttaa, eivätkä rillit paina moottoriurheilijan kypärän alla.
– Monovisio sopii aktiiviselle ihmiselle, joka haluaa vähentää riippuvuuttaan silmälaseista, mutta se ei ole paras näönkorjaus päätetyöläiselle. Lähisilmä ei välttämättä jaksa katsoa tietokonetta kahdeksaa tuntia, vaan avuksi voidaan tarvita silmälasit.
Niko Lappi on jo päättänyt, että hänen oma vasen silmänsä laseroidaan viiden vuoden kuluttua, kun ikänäkö alkaa vaivata.
– Se hiukan heikentää kaukonäköä, mutta koen isompana etuna sen, etten tarvitse lukiessa silmälaseja.◆
MITÄ MAKSAA?
IKÄNÄÖNKORJAUSLEIKKAUKSIA tehdään vain yksityisillä lääkäriasemilla. Kaihin vuoksi samentunutta näköä korjataan toki kunnallisissakin sairaaloissa, mutta verovaroin ei toteuteta erikoislinssileikkauksia. Käytännössä se tarkoittaa, että kaihileikkauksen jälkeen tarvitsee ainakin kauko- tai lähilasit sen mukaan, millainen taittovirhe silmiin jää.
SILMÄ LEIKKAUKSEEN soveltuvuus arvioidaan lääkäriasemilla yleensä ilmaiseksi.Jos potilas soveltuu, silmälääkärin vastaanotto ja yhden silmän laserleikkaus maksavat yhteensä 1100–1200 euroa. Yhden silmän taittovirheen korjaaminen linssileikkauksella maksaa 1700 euroa.
LASERLEIKKAUS, joka on tehty nuorempana, ei ole este myöhemmälle linssileikkaukselle. Jos 45-vuotiaana tehdään laserkorjaus, 55-vuotiaana on mahdollista vaihtaa oma mykiö joko monovision- tai moniteholinsseihin.
MONITEHOKEINOMYKIÖT maksavat yhteensä noin 4 800–5 600 euroa, Moniteholinssileikkauksen tulos on pysyvä. Moni vertaakin hintaa siihen, kuinka paljon silmälaseihin menee rahaa muutaman vuoden aikana. Monovision maksaa lasertarkennustakuineen 3 400 euroa.
KENELLE EI?
LASERLEIKKAUSTA ei tehdä raskauden tai imetyksen aikana, koska leikkaustulosta ei voida varmuudella ennustaa.
Huonossa tasapainossa oleva diabetes, ykkönen tai kakkonen, on taittovirhekirurgian este. Diabetes on syytä saada ennen leikkausta tasapainoon.
Myös autoimmuunisairaudet, reuma, nivelreuma, selkärankareuma saattavat vaikuttaa leikkauspäätökseen. Vaikka silmänsisäiset linssit ovat kehossa vierasesineitä, keinomykiöille ei synny hylkimisreaktioita.
Asiantuntija: Niko Lappi, silmätautien erikoislääkäri, Silmäasema, Kuopio.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
800€/kk köyhyyseläkkeillä, ei voi edes haaveilla silmäleikkauksista, tai muustakaan julkisestakaan terveydenhoidosta. Aito oikeusturva puuttuu, puolelta miljoonalta Suomen kansalaiselta, vanhukselta, vammaiselta ja pitkäaikaissairaalta.