Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Onko puhelin hukassa tai unohditko, mitä aioit seuraavaksi sanoa? Muistin takkuilu ei välttämättä kerro sairaudesta, vaan syynä voi olla väsymys, työtahti tai alkoholi.

Tutun ihmisen nimi katoaa kielen päältä ja tarvittavat sanat pakenevat jonnekin tavoittamattomiin. Onko muisti menossa vai onko tämä masennusta? Ajatus katkeaa juuri, kun saat viimeinkin suunvuoron seurassa tai työpalaverissa pitäisi kertoa mielipiteensä. Tärkeää asiaa selvittäessään ei yhtäkkiä muistakaan, mistä on aloittanut ja mihin piti tuleman. Avain, kukkaro ja puhelin vaeltavat harmittavan usein teille tietymättömille. Onko tämä enää normaalia?

Monikanavainen elämä vie keskittymiskyvyn

Elämme maailmassa, jossa täytyy pitää mielessä monta asiaa. Koodeja, salasanoja, turvalukuja. Meidän tulee olla nokkelia monikanavaisesti monta tuntia vuorokaudessa. Elämä tuntuu olevan yhtä multitaskausta.

Keskittymiskykyä koetellaan, kun on pidettävä monta palloa ilmassa yhtä aikaa.

Onko siis ihme, ettei aina pysty keskittymään ja suoriutumaan töistään kunnialla? Keskittymiskykyä ja muistia rasittavat myös työpaikan rauhattomuus ja melu. Aivojen kuormitus lisää muistivaikeuksia ja virheitä.

Kiivas työtahti ei anna aikaa toipumiseen

Yhä useammat tekevät ainakin osan päivästä tietotyötä, joka rasittaa aivoja monin tavoin. Työtahtikin on usein niin kiivas, etteivät aivomme ehdi toipua jatkuvasta ponnistelusta. On saatava aikaan yhä enemmän, usein vielä huomattavasti vähemmällä väellä kuin aikaisemmin.

Kun yt-kierroksella on vielä saanut pitää paikkansa, uskaltaako ilmaista, että työ on muuttunut liian raskaaksi? Muutokset vaativat sopeutumista ja tuovat mukanaan uusia muistettavia asioita.

Työssä selviäminen voi olla jatkuvaa ponnistelua, ja loputon urakka siirtyy läppärillä kätevästi kotiin.

Kun työasioita tulee pyöriteltyä myös illat ja viikonloput, aivoille ei jää välttämätöntä toipumis- ja latautumisaikaa.

Muistikatkosten takaa saattaa löytyä masennus

Stressaavaa työvaihetta elävä säikähtää, kun ei muista tapaamiensa uusien ihmisten nimiä. Kyse saattaa kuitenkin olla siitä, ettei kykene keskittymään tapaamistilanteeseen riittävän hyvin. Nimiä ei muista, koska ne eivät ole tallentuneet muistiin.

Kyseessäonkinmuistivaikeudensijastatarkkaavuuden suuntaamisen ja tiedon prosessoinnin ongelma.

Masennus ja kroonistunut stressi vaikuttavat suoraan hippokampukseen, joka on erityisesti tapahtumamuistille keskeinen aivorakenne.

– Muistikatkokset kertovat usein muusta kuin itse muistin ongelmista, puhumattakaan varsinaisista muistisairauksista. Muistiamme ja tiedonkäsittelyämme heikentävät usein myös uniongelmat, kivut ja uupumus tai masennus. Sekä erikseen että yhteenkietoutuneina,kertoo neurologian professori Anne Remes.

Uupumus ja kipu voivat ajaa noidankehään

Katkonainen ja liian lyhyt uni kuormittaa aivoja. Huonosti nukutun yön jälkeen harva on parhaimmillaan. Olo on tokkurainen, eikä oikein tiedä onko tulossa vai menossa.

Huonon unen takaa saattaa paljastua myös uniapnea, joka on hoidettavissa. Kun unta katkovat apneat eli hengityskatkokset saadaan ehkäistyä, unen laatu paranee. Uniapneamaskin käytön aloittaneet todistavat usein elämänsä laadun parantuneen nopeasti.

Uuteen aamuun herääminen levänneenä voi olla mullistava kokemus, ja silloin muistikin toimii paremmin.

Unen laatu kärsii myös kivuista. Esimerkiksi kunnon lääkitys nivelvaivoihin tai lihaskipuihin auttaa nukkumaan paremmin, kun leposäryt eivät pyöritä koko yötä parempaa asentoa etsimässä.

Usein stressin, uniongelmien ja kipujen yhteisvaikutuksesta kehittyy uupumus. Se muuttuu helposti masennukseksi: työelämän kiireinen työtahti, häiriöinen työ sekä työn lisääntyneet vaatimukset aiheuttavat riittämättömyyden tunteen eikä työ suju, mikä puolestaan lisää uupumusta ja masennusta. Noidankehä tulisi saada katkaistua jostain kohtaa.

Remeksen mielestä lieviin muistipulmiin pitää työpaikoilla kiinnittää huomiota, koska eläkeikä on nousussa. On etsittävä selvittelykeinoja esimerkiksi erilaisilla työjärjestelyillä.

Muistisairaus kiinni ajoissa

Osalla muistiongelmista kärsivistä työikäisistä todetaan alkava etenevä muistisairaus. Näiden henkilöiden tunnistaminen sekä varhainen diagnoosi on tärkeää, jotta he saavat ajoissa lääkityksen. Muistilääkkeet tehoavat parhaiten sairauden alkuvaiheessa, jolloin ne voivat pidentää hyvää aikaa ja todennäköisesti hidastaa taudin etenemistä.

Parantavaa hoitoa muistisairauksiin ei ole, vaikka Alzheimerin tauti,aivoverenkiertosairauden muistisairaus (ent. vaskulaarinen dementia), otsa-ohimolohkorappeuma, Parkinsonin taudin muistisairaus ja Lewyn kappale -tauti ovat maailman tutkituimpia sairauksia.

Muistisairauksien diagnosoiminen on kuitenkin vaativaa, sillä työikäisillä ne alkavat usein muilla kuin muistiongelmilla. Työuupumuksen, masennuksen, univaikeuksien ja keskittymiskyvyn ongelmien alle voi piiloutua myös alkava muistin sairaus.

Uupumus voi olla myös oire sairaudesta

Alzheimerin tauti voi alkaa myös hahmottamisen ja toiminnanohjauksen vaikeuksista. Lukeminen ja kokonaisuuksien ymmärtäminen hankaloituvat.

Toiminnanohjauksen vaikeudet näkyvät vaikeutena organisoida tehtäviään ja hallita työprosessejaan.

Työt eivät käynnisty niin kuin ennen tai ne eivät etene tai valmistu. Kun työ ei etene, työtaakat kasaantuvat ja ihminen uupuu. Muistioireiden erottaminen normaalista työuupumuksesta on vaikeaa.

Toisaalta uupumus voi olla ensimmäinen oire muistisairaudesta. Ihminen yrittää kaikin voimin selviytyä asioista, jotka hän ennen hallitsi ja kun se ei onnistu, hän uupuu.

– Kun työn rasitus loppuu, olo paranee, kertoo Anne Remes.

Otsa-ohimolohkosairauksissa, joita työikäisten muistisairauksista on suurempi osa kuin iäkkäämmillä, oireita ovat persoonan ja arviointikyvyn muuttuminen, sosiaalisten taitojen heikkeneminen ja mielialaoireet.

Raittius voi palauttaa muistin

Alkoholinkäyttö tuhoaa hermosoluja ja on salakavala muistiongelmien taustatekijätyö ikäisillä. Monilla arkielämä näyttää sujuvan pitkään melko normaalisti, vaikka iltaisin alkoholia kuluukin runsaasti.

Pitkäaikainen käyttö jättää jälkensä, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä vähentää viinilasillisia tai pistääkorkkikiinnikokonaan.Jo kolmenkuukauden raittius pysäyttää oireiston kehittymisen, ja muistin ongelmat helpottuvat.

Monilla yleissairauksilla, kuten verisuonitaudeilla, ms-taudilla ja Sjögrenin taudilla, voi olla vaikutuksia muistiin. Myös keskushermostolääkkeet, kuten hermosärkyyn määrätyt opiaatit, epilepsialääkkeet ja pitkään käytetyt unilääkkeet, voivatheikentäämuistitoimintoja lääkkeen käytön aikana.

Sydän- ja verisuonilääkkeistä beetasalpaajat voivat huonontaa muistin toimintaa.

Muistia kannattaa huoltaa, kuten muutakin kehoa.

Sydän- ja verisuonitautien ja aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöitä, kuten verenpaine-, kolesteroli- ja veren sokeriarvot, seurataan säännöllisesti. Saman asian voi tehdä muistilleen ja käydä muistitesteissä, ainakin viidenkympin virstanpylvään lähestyessä tai aikaisemminkin, jos muistin toiminta huolestuttaa. ●

Lue lisää Käypä hoito -suositus muistisairauksista