virtsarakontulehdus, virtsavaivat, eturauhastulehdus
Kuva Shutterstock

Virtsassa saa piileskellä bakteereita vaikka millä mitalla, jos ne eivät tunnu. Ainoastaan oireinen virtsatietulehdus hoidetaan. Virtsatietulehdus osaa itse pyytää hoitoa.

Jos minulta nyt otettaisiin virtsanäyte, bakteereja saattaisi löytyä niin paljon, että antibioottikuuri olisi tarpeen. Mutta jos minulla ei olisi vaivoja, tulehdusta ei lääkittäisi eikä sitä edes etsittäisi.

– Kun hoidetaan vain kirvelevät ja kivuliaat tulehdukset, antibioottienkin teho säilyy paremmin, sanoo osastonlääkäri Maarit Wuorela Turun kaupunginsairaalasta.

Peräaukon, välilihan ja vitsaputken tienoilla elää sovussa mittaamaton määrä bakteereja. Tiheä kasvusto on myös hyödyksi, sillä se estää vieraita bakteereja tarttumasta limakalvoille. Jos virtsatessa kirpaisee ja vessaan tulee tiheästi asiaa, joku bakteereista on aiheuttanut virtsaputkeen tai virtsarakon seinämään tulehduksen.

Kirvelystä on mentävä lääkäriin. Virtsatietulehduksen aiheuttaa yleensä E-coli-bakteeri tai pari muuta hyvin yleistä bakteeria. Bakteerit ovat niin tuttuja, ettei virtsanäytettäkään tarvitse 18–65-vuotiaiden muuten terveiden naisten antaa.

Lääkäri valitsee antibiootin oireiden perusteella. Jos oireet menevät kuurilla ohi, kontrollikäyntiä ei tarvita. Mikäli oireet jatkuvat, lääke vaihdetaan toiseen virtsanäytteen bakteeriviljelyn perusteella.

Jos kokemuksesta tietää saavansa antibioottikuurin jälkeen hiivatulehduksen, lääkäriltä voi pyytää samalla myös hiivalääkkeen.

Hiivaa on emättimessä normaalistikin, mutta se pääsee runsastumaan kutiavaksi tulehdukseksi, kun antibiootit hävittävät limakalvoilta myös luonnollisia suojabakteereja. Kotikonstina hiivaa voi yrittää hillitä myös sivelemällä kutisevalle alueelle luonnonjogurttia.

Suomalaisilta hoidetaan 250 000 virtsatietulehdusta vuosittain. Potilaista noin 20 000 päätyy hoidettavaksi sairaalaan. Valtaosalla heistä on munuaisiin noussut tulehdus. Jos yläselkä on koputusarka ja olo kuumeinen, lääkäriin kannattaa mennä.

Vanhuksille vähän antibiootteja

Vanhusten virtsa saattaa olla sameanaan bakteereja, mutta oireettomia tulehduksia ei vanhuksiltakaan hoideta.

–Vanhukset saavat herkästi antibiooteista sitkeän antibioottiripulin, hiivatulehduksen emättimeen ja sammaksen suuhun. Varsinkin antibioottiripuli laskee elämänlaatua niin paljon, että turhia kuureja vältetään tosissaan. Sitä paitsi virtsan bakteerikanta palaa antibioottikuurin loputtua, geriatrian ylilääkäri Maria Nuotio Seinäjoen keskussairaalasta sanoo.

Oireeton bakteerivirtsaisuus ei aiheuta mitään vaurioita elimistössä, vaikka bakteereja olisi paljon ja pitkään. Siksi terveydenhuollossa ei enää erikseen metsästetä ikäihmisten virtsatulehduksia.

– Jos vanhus menee sekavaksi ja häneltä löydetään bakteereja virtsasta, kannattaa aina miettiä myös sata muuta sekavuuden syytä aivo- ja sydäninfarkteista lähtien ennen kuin aloittaa mikrobilääkityksen, Nuotio toteaa.

Miksi virtsatulehdus tulee?

Tiedetään, että tyypin I ja II diabetestä pitkään sairastaneet herkistyvät ajan oloon saamaan virtsateiden tulehduksia. Perimällä voi olla osuutta tulehdusherkkyyteen. Myös vaihdevuodet heikentävät rakon ja virtsateiden vastustuskykyä.

– Vaihdevuosien jälkeen virtsainfektioriskiään voi vähentää paikallisella estrogeenivoiteella. Se vahvistaa limakalvoja. Hedelmällisessä iässä oleville estrogeenivoiteesta ei ole apua virtsavaivojen torjunnassa, Maarit Wuorela toteaa.

Lue lisää 10 asiaa, jotka vaihdevuodet muuttavat

Ennen vanhaan sanottiin bakteerien pääsevän virtsaputkeen, jos pyyhki peräaukosta emättimeen päin, mutta perimätietoa ei ole vahvistettu tutkimustiedolla. Eikä sitäkään, että narualushousut siirtäisivät peräaukon bakteerit virtsaputken suulle. Hankaavien vaatteiden käyttäminen tai kylmällä alustalla istuminen voivat kyllä antaa bakteereille tilaisuuden nousta virtsateihin.

Miehille kylmettyminen voi aiheuttaa myös hankalasti hoidettavia eturauhastulehduksia.

Lue lisää Tunnista eturauhasen liikakasvu, tulehdus ja syöpä

Suuseksikin on syytön virtsatulehduksiin. Jotkut naiset saavat virtsatulehduksen helposti yhdynnän jälkeen. Syynä ei ole tavallista pöpöisempi partneri, vaan limakalvojen hankausvauriot. Yhdyntää seuraaviin virtsavaivoihin on erityinen estolääke, kerta-antibiootti. Lääke otetaan yhdynnän jälkeen tai kerran päivässä. Heti yhdynnän jälkeen on viisasta tyhjentää rakko, jotta virtsa huuhtelee bakteerit viemäriin.

Estohoito tai mehua

Virtsatieinfektion estohoitoa kannattaa harkita, jos tulehdukset kiusaavat useammin kuin kolme kertaa vuodessa. Estolääkitys on jatkuva pieni annos trimetopriimiä tai nitrofurantoiinia.

Jos jokin oma tapa aiheuttaa infektion, kannattaa ehkä mieluimmin muuttaa tapaa kuin käyttää vuosikausia estolääkettä.

Karpalo- ja puolukkamehu sekä runsas C-vitamiini ovat kelvollisia virtsatietulehdusten estohoitoja. Ne estävät bakteerien tarttumista virtsaputkien seinämiin.

    Näin estätä, hoiksat ja hoidat virtsavaivat

    Estä

    • juo karpalo- tai puolukkamehua
    • C-vitamiinia, ellei virtsakivivaivoja
    • rakko tyhjäksi ja kertaestolääke yhdynnän jälkeen
    • pysy lämpimänä
    • saippuapesuja maltillisesti
    • syö kuituja ummetukseen
    • vältä ehkäisyvaahtoa, - puikkoja ja -tabletteja
    • paikallisestrogeeni menopaussin jälkeen
    • estolääkitys, jos kolme kertaa vuodessa tulehdus

    Hoksaa

    • vilunväristykset
    • tiheä tarve virtsata
    • kirvely virtsatessa
    • kuumeilu ilman kirvelyäkin
    • pahoinvointi
    • vanhuksilla sekavuus
    • kylki- selkäkivut, koputusarkuus yläselässä.

    Hoida

    • lääkäri varmistaa, ettei sukupuolitauti
    • antibioottikuuri
    • runsas juominen

     

     

    Mikä virtsavaiva?

    • Bakteriuria eli bakteerivirtsaisuus ei ole varsinaisesti virtsatietulehdus, mutta yleinen löydös. Jos oireeton, ei hoideta. Poikkeuksena odottavat äidit, joiden bakteriuria lääkitään ennenaikaisten synnytysten välttämiseksi. Myös imeväisten ja lasten virtsatietulehdukset selvitetään tarkasti.
    • Kystiitti on alempien virtsateiden eli virtsaputken ja virtsarakon tulehdus. Kirvelyyn ja tiheään virtsaamistarpeeseen tehoavat antibiootit nopeasti: pivmesillinaami 3 vrk tai trimetopriimi-kuuri tai fluorokinoloni kerta-annos tai nitrofurantoiini 5 vrk.
    • Pyolonefriitti on munuaisaltaan ja munuaisten tulehdus. Oireina kuume, mahdollisesti selkä- tai kylkikipu. Hoidetaan antibiootilla: fluorokinoloni 10 vrk tai suonensisäinen hoito sairaalassa.
    Vierailija

    Näin estät ja hoidat virtsavaivat

    Olipa hyvä teksti virtsatietulehduksesta. Kiitos. Uutta ei juurikaan ollut tällaiselle usein tautia sairastaneelle, mutta se oli selkeä ja kansantajuinen. Ja hienoa, että myönnettiin kylmän vaikutus - vuosikausia olen saanut kuulla niin väittäessäni, ettei pidä paikkaansa. Nyt mummuiässä ei todettuja tu- lehduksia ole ollut, vaikka oireita kylläkin silloin tällöin. Ne ovat hoituneet juuri teidänkin neuvoillanne - puolukkamehua menee nytkin runsaasti ja olo on jo helpottunut.
    Lue kommentti
    Kuva Shutterstock
    Kuva Shutterstock

    Monien kroonisten sairauksien taustalla kytee piilevä tulehdus. Viitteitä vaaroista havaitsee ainakin vatsaansa tarkkailemalla.

    Kun elimistöömme on päässyt tunkeilijoita, kuten vieraita mikrobeja, ensiavun järjestää immuunijärjestelmä. Se synnyttää tulehdustilan, joka antaa huutia vierasaineille ja -eliöille. Tulehdus voi käynnistyä myös vamman seurauksena, esimerkiksi nilkan nyrjähtäessä.

    Yleensä tulehdus on terveydeksemme – itse asiassa tarvitsemme tulehdusta elääksemme.

    Joskus tulehdus voi kuitenkin kroonistua ja jatkua, vaikka mitään uhkaa ei olisikaan. Silloin puolustusjärjestelmä on muuttunut suojelevasta

    Liiallinen tulehdustila on tullut tutuksi yliaktiivisena immuunivasteena. Se voi johtaa esimerkiksi allergioihin, nivelreumaan, autoimmuunisairauksiin ja astmaan. Sen sijaan vain harvat "terveet" tiedostavat, että heidän elimistössään voi vallita matala-asteinen tulehdus. Se on tulehduksen salakavala muoto, joka ei tunnu eikä näy, kuten akuutti tulehdustila.

    On arvioitu, että tulehdus tässä piilevässä muodossaan leimuaa satojen tuhansien suomalaisten elimistöissä. Matala-asteisesta tulehduksesta väitellyt yleislääketieteen erikoislääkäri Tiina Ahonen selvitti, että piilevä tulehdus voi olla syynä useisiin kroonisiin kansansairauksiin, kuten lihavuuteen, kakkostyypin diabeteksen, sepelvaltimotautiin ja metaboliseen oireyhtymään.

    Vaarassa vatsakas, tupakoiva nainen

    Helpoimmin osviittaa mahdollisesta tulehduksestaan saa kohdistamalla katseensa keskivartaloon. Pahin tulehdusta aiheuttava tekijä on nimittäin rasvakudos erityisesti vatsan seudulle kertyessään. Rasvasolut tuottavat niin kutsuttuja lihavuushormoneja eli adipokiini-hormoneja. Ne säätelevät muun muassa aineenvaihduntaa, ruokahalua ja kylläisyyden tunnetta.

    Mitä runsaammin vatsan alueella on rasvaa, sitä todennäköisemmin tulehdus tekee tuhojaan. Lihavuushormoneilla näyttääkin olevan iso rooli tulehdussairauksissa, kuten astmassa, keuhkoahtaumataudissa, nivelrikossa ja reumassa.

    Joidenkin tutkijoiden mukaan jo viisi liikakiloa voi aiheuttaa ongelmia – myös niille, joitka liikkuvat säännöllisesti.

    Tiina Ahosen tutkimuksen mukaan erityisesti keski-ikäisillä naisilla lihominen kasvattaa riskiä matala-asteiseen tulehdukseen. Ilmeni myös, että matala-asteista tulehdusta hillitsevän adiponektiini-välittäjäaineen määrä oli tupakoivilla naisilla pienempi kuin tupakoimattomilla.

    Sen sijaan miehillä samanlaista matala-asteisen tulehduksen yhteyttä lihomiseen tai tupakointiin ei havaittu. Tulokset viittaavat siihen, että matala-asteinen tulehdustila aktivoituu biologisista syistä naisilla miehiä herkemmin.

    Tulehdus muhii masentuneellakin

    Kun tulehdus on kroonistunut, keholla ei ole kykyä sammuttaa sitä, joten terveet kudokset alkavat vaurioitua. Pitkään jatkuneena tulehdus syö hiljalleen elimiltä energiaa, mikä nopeuttaa ikääntymistä.

    Amerikan sydänliiton julkaisemien tutkimustietojen perusteella niillä vanhuksilla, joilla oli korkeimmat tulehdusarvot, oli 260 prosenttia tavallista suurempi todennäköisyys kuolla seuraavan neljän vuoden aikana. Kuolinsyy oli useimmiten verisuonitauti.

    Tulehdustila nivoutuu jopa psyykkiseen terveyteen. JAMA Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus kertoo, että masennus voi näyttäytyä aivoissa korkeampana tulehdustilana riippumatta mistään fyysisistä sairauksista.Masennuspotilailla havaittiin 30 prosentin kasvu aivojen tulehdusta kuvaavissa merkkiaineissa verrattuna niihin, jotka eivät masennuksesta kärsineet.

    Mikäli lääkäri epäilee potilaalla tulehdustilaa kehossa, hän määrittää tyypillisesti veren CRP-arvon. CRP on maksasolujen tuottama valkuaisaine, jonka määrä veressä suurenee huomattavasti monenlaisissa tulehduksissa ja kudosvaurioissa. Monien lääkärien mielestä CRP on tärkein tulehdusta kuvaava suure ainakin sydän- ja verisuonitautien kannalta.

    Terveet elintavat ovat paras palosammutin

    Tulehduksen laannuttamiseksi tulee ensin tunnistaa laukaisevat tekijät. Rasvakudoksen ohella tulehdus voi olla lähtöisin esimerkiksi suolistosta, iholta, keuhkoista tai nivelistä. Matala-asteinen tulehdus voi olla perua myös geeneistä, mutta mitään perussairautta ei tarvitse olla taustalla.

    Usein tulehduksen polttoaineena toimii kehno ruokavalio, jossa on paljon sokeria, valkoista vehnää, keinomakeutusaineita, prosessoituja elintarvikkeita sekä transrasvaa.

    Huonojen ruokailutottumusten ohella myös alkoholi, tupakointi, liikunnan puute, stressi, piilevät infektiot sekä allergeenit ja ympäristömyrkyt ruokkivat tulehdusta.

    Keskivartalon rasvakertymän lisäksi erityishuomio kannattaa kohdistaa suoliston bakteeritasapainoon.

    Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kertoo, että esimerkiksi osa suolistobakteereista erittää kuollessaan voimakasta tulehdusta lisäävää ainetta, lipopolysakkaridia. Se on myös yksi oleellinen tulehduksen merkkiaine.

    –Tarkkoja arvoja tulehduksestaan ei tarvitse tietää, vaan tärkeintä on kiinnittää huomiota omiin tottumuksiin ja elintapoihin, ohjeistaa Tiina Ahonen.

    Tulehdustilan rauhoittamiseksi tulisi pyrkiä palauttamaan keho luonnolliseen immuunitasapainoon. Tämä onnistuu tarjoamalla sille oikeat olosuhteet kukoistukseen. Niinkin yksinkertaisella tavalla kuin laihduttamisella voi matala-asteisen tulehduksen roihu laantua ratkaisevasti.

    Näin taltutat tulehdusta

    1. Syö välimerellisesti tai pohjoismaisesti. Tulehduksesta kertova CRP-arvo voi tippua ilman laihtumistakin kolmanneksen, kunhan ruokavalion laatu on kohdillaan. Tärkeintä on miettiä isoja linjoja. Välimeren ruokavalio on hyvin lähellä optimaalista ruokavaliota, jota voi kutsua myös ”antitulehdukselliseksi”. Myös pohjoismainen ruokavalio vähentää tutkitusti matala-asteiseen tulehdukseen liittyvien geenien ilmentymistä rasvakudoksessa. Tulehdusta vähentäviä yksittäisiä ruokia ovat erityisesti marjat, hedelmät ja kasvikset sekä rasvainen kala, neitsytoliiviöljy, mantelit ja muut pähkinät.
    2. Hikiliiku kolmesti viikossa. Liikkuessa elimistössä syntyy tulehdusta vastustavia välittäjäaineita. Liikunta tekee lihassoluista herkempiä insuliinille, vähentää tulehdusta edistävää stressiä, alentaa CRP-arvoja ja vahvistaa koko immuunijärjestelmää. Tulehdusta voi taltuttaa kävelemällä päivittäin kymmenentuhatta askelelta sekä harrastamalla hikoiluttavaa liikuntaa 45 minuuttia kolmesti viikossa. Uusimpien tutkimusten valossa parhaiten tulehduksen hillitsemisessä toimii pitkäkestoisen treenin sekä voimaharjoittelu yhdistelmä.
    3. Laihduta edes vähän. Vaikka olisit vain hieman yli ihannepainostasi, pudottamalla painostasi 5–10 prosenttia voit merkittävästi vaikuttaa tulehdustasoihin. Selvästi liikapainoisilla noin 15 kilon laihtuminen näyttää vähentävän CRP-arvoa kolmanneksella. Paras vaihtoehto kevennykseen muodostuu aktiivisen liikunnan ja ruokavalion yhdistelmästä. Pääpaino kannattaa kuitenkin asettaa ruokailutottumuksiin, sillä ruokavalion rooli painonpudotuksessa on noin 70–80 prosenttia.
    Kuva Shutterstock
    Kuva Shutterstock

    Otat ratkaisevan askelen kohti parempaa unta, kun tunnistat, mikä sinua valvottaa. Sopivatko nämä oireet sinun unettomuuteesi?

    KATKEILEEKO UNI?

    Uniapnea on hengityshäiriö, jossa nukkujan ylemmät hengitystiet sulkeutuvat kymmeniäkin kertoja yön aikana eri pituisiksi ajoiksi ja hän havahtuu tai herää monta kertaa yössä.

    Uniapnean tunnistaminen voi olla hankalaa, sillä moni ei aamulla muista havahtuneensa vähän väliä hereille. Katkonainen uni vaikuttaa kuitenkin siten, että väsymys jää päälle. Monilla myös päätä särkee ja muisti pätkii. Joskus uniapneasta kertovat vain yöhikoilu tai tihentynyt yöllinen virtsaamistarve.

    Jos voimakas väsymys jatkuu, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Ensisijaisena hoitona uniapneassa on painonhallinta. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa myös ylipainehoito (CPAP) on yleensä tarpeen.

    Lue lisää Uniapnea pilaa yön

    KUTITTAAKO JALKOJA?

    Arviolta 5–15 prosenttia suomalaisista kärsii ajoittain levottomat jalat -oireyhtymästä. Jalkoja kihelmöi, polttelee tai kutittaa levossa ja nukahtaminen vaikeutuu. Reilu 20 prosenttia raskaana olevista naisista kärsii levottomista jaloista etenkin raskauden loppuvaiheessa.

    Vaikka oireet olisivat lieviä, moni nukkuu jatkuvasti huonosti. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa samalla unen saantia.

    Oireyhtymän sukulaista, periodista raajaliikehäiriötä (PLMD) on vaikeampi tunnistaa, sillä se oireilee pelkästään unen aikana jalkojen liikahduksina. Oireet eivät vaikeuta nukahtamista, mutta rikkovat yöunta ja voivat siten aiheuttaa voimakasta väsymystä päiväsaikaan.

    Lue lisää Levottomat jalat – misten rauhaa yöksi?

    HERÄTTÄÄKÖ HIKOILU?

    Vaihdevuosien alkaessa 45–55 vuoden iässä unen rakenne muuttuu. Jotkut saavat hormonikorvaushoidosta apua uniongelmiin, mutta eivät kaikki. Gynekologi voi määrätä unilääkkeitä, mutta pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon ne eivät sovi.

    Menopaussi voi laukaista myös uniapnean. Jos vaihdevuosi-ikäisen naisen uni on katkonaista, hän hikoilee öisin, kuorsaa tavallista enemmän ja myös verenpaine nousee, kannattaa tarkistaa voisiko kyseessä olla uniapnea. Oireet voivat olla lieviäkin.

    Lue lisää Mistä yöhikoilu keertoo?

    VALVOTKO LIIKAA?

    Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset kärsivät usein unirytmin viivästymisestä. He saattavat valvova pikkutunneille, vaikka aamulla on menoa. Nuoret elävät eri rytmissä arkena ja viikonloppuna, ja rytmin kääntäminen joka maanantai on haastavaa. Jatkuvan univajeen takia moni nuori pilkkii koulussa eikä pysty keskittymään opetukseen.

    Melatoniini auttaa tutkitusti vuorokausirytmin säätelyssä, mutta siitäkään ei ole apua ilman unenhuoltoa eli elämäntapojen muutosta. Vaikka melatoniini on reseptivapaa lääke, sen käytöstä olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa.

    Lue lisää Unirytmi sekaisin – tee korjausliike

    KERTYYKÖ UNIVAJE?

    Riittävä unensaanti on usein priorisointikysymys. Moni kärsii kroonisesta unenpuutteesta, koska nipistää jatkuvasti aikaa yöunista. Suurin osa aikuisista tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä, mutta harva suo sen itselleen. Teinien unentarve on 9 tuntia ja peruskoululaisen 10 tuntia. Tarhaikäisten lasten tulisi nukkua 10–11 tuntia yössä ja välillä päiväunet päälle.

    Unen määrästä ja laadusta huolehtimisen pitäisi olla arkista rutiinia. Jos viikolla kertyy parina yönä univajetta, tutkimusten mukaan univelkoja ei pysty kuittaamaan viikonlopun aikana. ■

    Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

    Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.