virtsarakontulehdus, virtsavaivat
Kuva Shutterstock

Pissattaa ja koskee, usein virtsatietulehdus äityy yöllä. Mene lääkäriin mutta vasta aamulla. Sinne asti selviät särkylääkkeellä ja juomalla paljon.

Virtsarakon tulehduksen oireet ovat sen verran ärhäkät, ettei niitä voi olla huomaamatta. Ja monelle ne ovat todella tuttuja, sillä kyseessä on naisten yleisin bakteeritulehdus. Nuoret naiset potevat niitä toistuvastikin seksielämän aloittamisen aikaan, kun emättimen seudun limakalvot joutuvat koetukselle.

Uudelleen virtsatulehdukset yleistyvät vaihdevuosien jälkeen, kun limakalvot alkavat oheta.

Oireista tavallisimpia ovat kova kirvely vatsanpohjassa, alaselän kipu ja pakottava tarve käydä jatkuvasti vessassa. Virtsassa voi myös olla verta jo tulehduksen alkuvaiheessa. Tätä rajulta vaikuttavaa oiretta ei kuitenkaan tarvitse säikähtää. Veri tulee virtsaputkesta tai -rakosta, kun niiden seinämät ovat tulehduksen takia ärtyneet.

Virtsatieinfektion aiheuttaa yleensä tavallinen suolistobakteeri Escherichia coli, joka kulkeutuu ensin peräaukon alueelta virtsaputkeen ja siitä edelleen ylemmäs virtsateihin. Koska naisilla on lyhyt virtsaputki, heille näin käy paljon herkemmin kuin miehille.

Kerta-annos voi riittää

Kun virtsatietulehduksen saa ensimmäisen kerran, sen aiheuttajabakteeri tutkitaan laboratoriossa otettavasta virtsanäytteestä.

Bakteerin määrä virtsassa riippuu siitä, kuinka kauan ennen näytteen ottoa on ollut käymättä vessassa. Suositus on neljä tuntia, mutta kivuliaiden oireiden takia niin kauan ei aina pysty pidättelemään. Kerro siis näytteenotossa viime vessakäynnin ajankohta, koska tämän tiedon avulla virtsan todellinen bakteeripitoisuus osataan määrittää mahdollisimman tarkkaan.

Jos kunnon bakteeritulehdus löytyy, sen ainoa tehoava hoito on antibiootti, joko kerta-annoksena tai muutaman päivän kuurina.

Yleensä lääkäri määrää mahdollisimman kapeakirjoisen eli vain aiheuttajabakteeriin purevan antibiootin. Laajakirjoisempi kävisi turhaan myös hyödyllisten bakteerien kimppuun.

Lääkekuurin pitäisi poistaa oireet, eikä virtsassa sen loputtua saa enää olla verta. Mene siis uudelleen lääkäriin, jos oireet eivät hellitä.
Tavallisen rakkotulehduksen hoidon jälkeen virtsan kontrollinäytettä ei yleensä enää tarvitse ottaa. Poikkeus tästä ovat odottavat äidit.

Estohoitoa jos vaiva uusii

Jos tulehduksilla on taipumus uusia ja tuntee oireensa, muuten terveen aikuisen naisen ei tarvitse oireiden taas ilmaantuessa käydä uudestaan laboratoriossa. Lääkäri voi määrätä uuden antibioottikuurin keskusteltuaan potilaan kanssa puhelimitse.

Tulehduksiin taipuvainen voi myös pitää varakuuria kotona ja aloittaa sen tarvitessaan. Jos tulehduksia on riesaksi asti, lääkäri voi määrätä muutaman kuukauden mittaisen antibioottiestohoidon.

Yleensä näin tehdään, jos tulehduksia on useammin kuin kolmesti vuodessa tai kahdesti puolen vuoden aikana. Hoito kestää ensin kuusi kuukautta. Jos infektio toistuu, aloitetaan uusi, 6–12 kuukautta kestävä hoitojakso.

Tällainen hoito sopii, kun ikä on 18 ja 65 vuoden välillä. Tätä vanhemmilla naisilla virtsatietulehduksen mahdollisten aiheuttajabakteerien määrä lisääntyy, ja aiheuttaja pitäisi siksi tunnistaa laboratoriokokeella joka kerta ennen uuden antibioottikuurin aloittamista.

Ensiavuksi särkylääkettä

Jos virtsatietulehduksen oireet alkavat yöllä, lääkäriin lähtöä voi kipujen salliessa turvallisesti lykätä aamuun. Yön yli selviytymistä helpottaa särkylääke ja runsas juominen, koska silloin virtsa huuhtelee bakteereita pois.

Virtsatietulehdus on tavallisesti niin kivulias, että harva pyristelee sen kanssa pitkään ilman hoitoa. Osa sairastuneista tosin paranee ilman antibioottia. Mutta etukäteen ei voi tietää, käykö niin. Jos ei käy ja se jätetään lääkitsemättä, tulehdus voi nousta munuaisiin. Se on vaarallista, koska munuaistulehdus on kuumeinen yleistauti, joka nujertuu vain laajakirjoisella antibiootilla.

Munuaisista bakteeri voi myös päästä verenkiertoon ja aiheuttaa pahimmillaan verenmyrkytyksen.

Kuumeinen tulehdus täytyy ottaa vakavasti, vaikka siihen ei aina aluksi paikallisia oireita liitykään. Muutaman päivän kuluttua munuaiset kuitenkin yleensä turpoavat, mistä seuraa kipua kylkeen ja selkään. Virtsaoireita ei aina tule tässäkään vaiheessa.

Tulehdusriski pienemmäksi

Tutkimustulokset osoittavat, että luonnontuotteista karpalo- ja puolukkamehu voivat estää virtsatietulehduksia. Vanhemmilla naisilla karpalomehu on yhtä tehokas kuin trimetopriimi-antibiootti estohoitona. Mehujen teho johtuu siitä, että ne estävät E. coli -bakteeria tarttumasta virtsa-rakon seinämään.

Kotikonstina virtsatietulehduksiin taipuvaisen kannattaa myös huolehtia vatsan toiminnasta. Ummetus aiheuttaa alavatsavaivaa, jonka voi sekoittaa virtsatulehdukseen, mutta se voi myös aiheuttaa sitä. Kun täysi suoli painaa virtsaputkea, rakko ei tyhjene kunnolla ja bakteerit jäävät lisääntymään sinne.

Tulehdusherkille naisille hyvä ehkäisyhoito voi olla yksi antibioottitabletti, joka otetaan aina yhdynnän jälkeen. Sen sisältämä lääkemäärä sotkee elimistön normaalia bakteerikantaa vähemmän kuin toistuvat pitkät kuurit.

Vaihdevuodet ohittaneen naisen kannattaa virtsavaivojen ehkäisemiseksi kokeilla, auttaisiko limakalvoja vahvistava paikallisesti käytettävä estrogeenivoide.  

Lue lisää Vaihdevuosien vaikutuksesta virtsarakon tulehduksiin

Kaikenikäisten virtsarakontulehduksille alttiiden on viisasta pestä kädet säännöllisesti. Alapäätä pitää pestä vain kohtuullisesti, sillä liian ahkera pesu saattaa jopa edistää virtsatieinfektioita.

Hyvä on myös välttää alapään kylmettämistä, kylmän päällä istumista ja hiertäviä tekokuituisia alushousuja. Näin kannattaa toimia, vaikka tieteellä ei ole vastausta siihen, ovatko nämä syy-seuraussuhteessa virtsatietulehdusten kanssa.

Kokeile virtsavaivoihin

  • puolukka- tai karpalomehu
  • ummetuksen esto
  • maltillinen intiimihygienia
  • kylmän karttaminen
  • luonnonkuituiset alushousut
  • paikallinen estrogeeni
  • antibiootti yhdynnän jälkeen
  • trimetopriimi-estohoito
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.