Nainen, olivatko verensokerisi koholla odotusaikana? Mies, onko erektiosi heikentynyt? Nämä ovat sydämen pieniä vihjeitä, joihin kannattaa tarttua.

Naisen ja miehen sydämet eroavat toisistaan lähinnä kooltaan, pumppumme kun on suunnilleen oman nyrkkimme kokoinen. Myös sydänlihakseen happea ja ravintoa kuljettavien sepelvaltimoiden läpimitta on riippuvainen sukupuolesta: naisen suonet ovat ahtaammat kuin miehen.

Sydänoireetkin ovat naisilla ja miehillä hieman erilaiset. Sepelvaltimotaudista kertoo rasitusta seuraava puristava tai ahdistava kipu keskellä rintaa. Kipu voi säteillä leukaan tai käsivarteen.

Naisilla sydänkohtauksen oireet eivät aina ole yhtä selkeitä, eikä niitä tunnisteta helposti.

– Väsynyt ja uupunut olo tai hengenahdistus rasituksen jälkeen ei ehkä saa lähtemään lääkäriin riittävän nopeasti, asiantuntijalääkäri Nina Karjanlahti Sydänliitosta toteaa.

Naisen sepelvaltimotauti voi tuntua myös närästyksenä tai muina vatsaoireina. Elimistön estrogeeni suojaa sydäntä niin, että naiset sairastuvat valtimotauteihin usein miehiä myöhemmin. Jos naisella on entuudestaan keuhkosairauksia, tuki- ja liikuntaelinvaivoja tai vatsaongelmia, sydänoireet voivat jäädä huomaamatta.

NAINEN Miten odotusaika sujui?

Jotta sydämen ensimmäiset merkit sairastumisesta tajuaisi, riskitekijöistään on hyvä olla perillä. Naisia Karjanlahti kehottaa muistelemaan myös raskauksiaan. Odotusajan terveysongelmat ennustavat tulevia sairastumisia.

– Jos on ollut raskausdiabetes, kymmenen vuoden päästä on hyvin suuri vaara sairastua aikuistyypin diabetekseen, Karjanlahti kertoo.

Raskausdiabeteksella tarkoitetaan raskauden aikana ensimmäisen kerran todettua sokeriaineenvaihdunnan häiriötä. Siihen liittyy usein myös verenpaineen kohoaminen tai raskausmyrkytyksen vaara. Äidin sairaus vaikuttaa lapseenkin: vauva voi syntyä liian suurena ja kärsiä myöhemmin sokeriaineenvaihdunnan ongelmista.

Tuoreen hoitosuosituksen mukaan kaikki raskaana olevat äidit seulotaan raskausdiabeteksen varalta ja niitä, joilla se on ollut, seurataan synnytyksen jälkeen. Aina näin ei ole toimittu, siksi myös yli 40-vuotiaiden naisten tulisi muistella omia raskausaikojaan: jos ongelmia oli, niistä kannattaa mainita lääkärille.

– Lääkäri ehkä kysyy aikaisista vaihdevuosista, verenpaineesta ja kolesterolista mutta ei aina muista raskauksia.

NAINEN Onko liikakiloja?

Ylipaino ja liian vähäinen liikunta ovat suurimpia syyllisiä raskausdiabetekseen. Sokeriaineenvaihdunnan häiriö on joka kymmenennellä odottajalla. Määrä nousee edelleen, jos kansa lihoo viime vuosien tapaan.

– Jo raskautta harkitessaan kannattaa tarttua toimeen ja kiinnittää huomiota terveellisiin elämäntapoihin, Karjanlahti opastaa.

Synnytyksen jälkeenkin laihdutus kannattaa. Jo vähäinen syömisen kevennys ja liikunnan lisäys ehkäisevät tehokkaasti raskausdiabetesta myöhemmissä raskauksissa ja suojaavat aikuistyypin diabetekselta.

Tyypin 2 diabetes on naisella yksi suurimmista altistajista sydän- ja verisuonisairauksille. Diabeetikoilla sepelvaltimotauti on usein hankalampi kuin niillä, joilla ei ole ongelmia sokeriaineenvaihdunnassa.

Sydämensä kuntoa edistää karsimalla ruoasta kovat rasvat pois, vähentämällä suolan käyttöä ja syömällä runsaasti kasviksia ja hedelmiä. Kalasta ja rypsiöljystä saa sydämelle hyödyllisiä omega-3-rasvahappoja. Liikunnalle täytyisi raivata aikaa ainakin puoli tuntia useampana päivänä viikossa.

– Raskausdiabeteksen voi nähdä elämänsä tilaisuutena. Se on mahtava hetki tehdä valintoja, jotka vaikuttavat omaan ja perheen terveyteen vuosiksi eteenpäin, Karjanlahti kannustaa.

MIES Sujuuko sängyssä?

Usein sanotaan, että miehet kuolevat sydänkohtaukseen suorilta jaloilta, ilman että sairaus on antanut mitään merkkejä. Karjanlahti neuvoo huomaamaan ainakin yhden varoituksen: potenssiongelmat.

Jopa puolella yli 55-vuotiasta miehistä on erektiohäiriöitä. Ne voivat olla ensimmäinen merkki alkavasta sydän- ja verisuonisairaudesta. Toki potenssi voi heiketä myös ohimenevästi tai johtua lääkkeistä tai hormonaalisista, psyykkisistä tai neurologisista syistä.

– Kannattaa herätä ja tutkituttaa valtimotautien riskitekijänsä, jos mieskunto alkaa epäilyttää, Karjanlahti opastaa.

Jos kunnosta huolehtiminen on jäänyt vähälle ja ruoka maistuu liiankin hyvin, on aika tehdä muutoksia. Navan kohdalle vaivihkaa noussut kumpu on uhka yhtä lailla sydämelle kuin erektiollekin.

MIES Mitä näyttää mittanauha?

Mittanauha on yksinkertaisin tapa lähteä selvittämään valtimotautien riskejä. Vyötärölihavuus eli omenalihavuus kielii siitä, että liikarasva on kertynyt vatsaontelon sisään. Vyötärölihavuuteen liittyy usein haitallisia muutoksia verenpaineessa tai rasva- ja sokeriarvoissa. Tällöin puhutaan metabolisesta oireyhtymästä, joka altistaa aikuistyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonisairauksille ja uniapnealle.

Miehillä vyötärölihavuus on yleisempää kuin naisilla, sillä naissukuhormoni suojaa rasvan kertymiseltä vatsaonteloon. Vaihdevuodet kuitenkin tasoittavat tilanteen.

Jos vyötärön kohdalta mitattu lukema on naisilla yli 80 senttiä ja miehillä yli 94 senttiä, elintapoja on syytä tarkistaa.

– Vyötärönympärys mitataan nykyisin usein lääkärissäkin. Siitä ei kannata ottaa nokkiinsa, Karjanlahti toteaa.

Myös kolesteroli- ja verenpainelukemat kannattaa mittauttaa säännöllisin väliajoin. Monille lukemat selviävät työpaikan ikätarkastuksissa, jotka alkavat yleensä 40-vuotiaana.

– Suosittelen verenpaine- ja kolesterolimittauksia aiemminkin, jos tupakoi, on ylipainoa tai jos lähisuvussa on sydänsairauksia, Karjanlahti sanoo.

NAINEN & MIES Palaako?

Tupakointi lisää verisuonten kalkkiutumista ja jäykistymistä. Vähäinenkin tupakointi kaksinkertaistaa sydän- tai aivoinfarktin mahdollisuuden. Myös passiivinen tupakointi lisää sepelvaltimotaudin ja aikuistyypin diabeteksen vaaraa.

Tupakka on haitallista molemmille sukupuolille, mutta jostain syystä se lisää naisen riskiä sydänsairauksiin vielä enemmän kuin miesten.

– Jopa toisten sauhuttelulle altistuminen on naisille haitallisempaa kuin miehille, Karjanlahti kertoo.
Naisten onneksi liikunta näyttää ehkäisevän tehokkaammin sydäntauteja naisilla kuin miehillä. Säännöllinen liikunta on apuna painonhallinnassa, alentaa verenpainetta, lisää hyvän HDL-kolesterolin osuutta veressä ja parantaa insuliiniherkkyyttä ja rasva-aineenvaihduntaa.

Verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä tarvitaan, jos sairastumisriskiä ei saada elintapojen muutoksilla vähenemään riittävästi.

Loppupeleissä miesten ja naisten sydänriskit ovat samalla viivalla, niin monimutkaista perintötekijöiden ja ympäristötekijöiden vaikutus on. Karjanlahti kehottaakin niin miehiä kuin naisia tarttumaan niihin pieniin vihjeisiin, joita sydän antaa.

– Yhteistä on, että koskaan ei ole liian aikaista eikä liian myöhäistä tehdä muutoksia sydämensä hyväksi.

Lääkärin sydänvinkit

1. Mittauta sydämelle tärkeät arvosi

  • ihanteellinen verenpaine alle 120/80 mmHg
  • kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/l ja LDL-kolesteroli alle 3 mmol/l
  • vyötärönympärys naisilla alle 80 cm, miehillä alle 94 cm

2. Kevennä ruokaa

  • vähennä kovia rasvoja
  • syö hedelmiä ja kasviksia puoli kiloa päivässä
  • kalaa kaksi kertaa viikossa

3. Vähennä suolaa

4. Lisää liikuntaa

  • ainakin puoli tuntia useampana päivänä viikossa

5. Lopeta tupakointi

6. Ota sinulle määrätyt verenpaine- tai kolesterolilääkkeet

Psykologin sydänvinkit

1. Pyri säilyttämään terveelliset elämäntapasi

  • syö kevyesti, liiku äläkä ainakaan lisää tupakointia

2. Murehdi vain niitä seikkoja, joihin voit vaikuttaa

3. Puhu huolistasi

  • perheen ja ystävien kanssa
  • vertaisryhmän, esimerkiksi sydänryhmän, tapaamisissa
  • lääkärin tai muun ammattilaisen vastaanotolla

4. Opettele sanomaan ei

  • lupaudu vain siihen, minkä pystyt pitämään
  • varaa riittävästi aikaa tehtävien suorittamiseen

 

Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti