Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Luulitko, ettei sinun päänsärkysi mitään migreeniä ole? Voit olla väärässä. Lue miten erotat sen muista päänsäryistä.

 

Päänsärky on harvoin vakavaa, mutta aina inhottavaa. Jos päätä jomottaa joka viikko, kannattaa mennä lääkäriin. Sinulla voi olla todennäköinen migreeni.

Migreeninoireita kuvataan usein rajuiksi: oksentelua, näköhäiriöitä, valonarkuutta. Mutta myös tavallisempi jomotus saattaa olla migreeniä. Se on yleisempää kuin on ajateltu.

— Nykyään päänsärkypotilaalle voidaan antaa diagnoosiksi migreenin ja lihasjännityspäänsäryn väliin jäävä todennäköinen migreeni. Se tarkoittaa päänsärkyä, josta puuttuu yksi täyden migreenin piirre, vaikka pahoinvointi, sanoo neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nissilän mielestä potilaille on tähän asti annettu liian usein jännityspäänsärkydiagnoosi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

— Hartioiden tai selän lihasten jännityksellä ei ole yhteyttä päänsärkyyn.

Päähän kiinnittyvien lihasten jännitys, joka aiheuttaa kiinnityskohtaan kipua, voi kuitenkin tuntua päänsäryltä.

— Takaraivohermon aristus taas tulkitaan usein lihaskiinnityskohdan arkuudeksi, vaikka kyseessä on migreeniin liittyvä ilmiö, Nissilä kertoo.

Hoitamattomana lihasjännityspäänsärky voi kroonistua ja saada todennäköisen migreenin piirteitä. Jos kivun aiheuttajaa ei hoideta, lihasten kipupäätteet aktivoituvat jatkuvasti ja elimistö herkistyy migreeniä aiheuttavien välittäjäaineiden synnylle. Selvitä siis päänsärkysi syy ja hoida vaiva ajoissa.

1. Luultavasti migreeniä jos...

Jos päänsärky alkaa säännöllisesti haitata harrastuksia tai työelämää, luultavasti kyseessä on jonkinasteinen migreeni. Ainoastaan migreenille varattuja oireita ovat ennakoiva makeanhimo, pahoinvointi, kivun tuntuminen sykkeen tahdissa ja se, että kipu pahenee rasituksessa. Kipu tulee kohtauksittain, voi tuntua vain toisella puolella päätä ja kestää muutamasta tunnista pariin kolmeen vuorokauteen.

— Jos päätä jomottaa ja kipu pahenee ponnistuksessa, on syytä epäillä migreeniä, vaikkei pahoinvointia tai valonarkuutta vielä olisikaan, Markku Nissilä sanoo.

Migreenityyppisen säryn aiheuttavat hermoverkoissa syntyvät kivun välittäjäaineet. Välittäjäaineiden säätelyä ohjaavat perintötekijät.

Migreenikohtauksen syntyyn ei ole yleispäteviä sääntöjä. Joillakin kohtauksen laukaisee jokin tietty ruoka-aine, ja he oppivat välttämään sitä. Toisinaan stressi, väsymys tai naisilla kuukautisten alkaminen vaikuttavat jomotuksen alkamiseen. Aina syytä ei kuitenkaan löydy ja kohtaus tulee yllättäen.

Elintapojen ja esimerkiksi unirytmin säännöllisyyteen voi kuitenkin itse pyrkiä vaikuttamaan.

Migreenipotilaat saavat usein joistakin viineistä ja mausteisista viinoistakin päänsärkykohtauksen, vaikka juotu määrä ei olisi suuri. Migreeni suojaakin yleensä alkoholismilta.

Hoitona migreeniin lepo ja lääkkeet

Migreenikipua ei kohtauksen aikana helpota kuin lepo ja lääkkeet. Suurimmalla osalla auttavat triptaanit, migreenin täsmälääkkeet. Niitä ei pitäisi syödä yli kymmenenä päivänä kuukaudessa, sillä ne aiheuttavat pitkään käytettynä särkylääkepäänsärkyä. Migreeniin ja todennäköiseen migreeniin on myös estolääkkeitä, kuten beetasalpaajia ja joitakin alun perin epilepsiaan tarkoitettuja lääkkeitä.

Migreenin aiheuttavan kivun välittäjäaineita on jo tunnistettu. Nyt kehitellään lääkkeitä, jotka vaikuttavat suoraan näihin välittäjäaineisiin ja estävät niiden vaikutuksen elimistössä. Tällaisia lääkkeitä on saatavilla ehkä neljän tai viiden vuoden kuluttua.

2. Jännityspäänsärkyä jos...

Jos vannemainen kipu tuntuu molemmin puolin päätä, alkaa takaraivolta ja nousee tasaisesti ylöspäin, on usein kyse jännityspäänsärystä. Kipu ei ole sietämätöntä mutta häiritsevää ja voi vaivata useita päiviä. Pienikin venyttely tai rentoutus helpottaa kipua.

Lihasjännityspäänsärky alkaa kallonpohjan- tai purentalihasten jännityksestä tai stressin seurauksena.

Jos päänsärky johtuu purentalihaksista, taustalla on hampaiden narskuttelu. Hampaitaan voi kiristellä yöllä, vaikka narskutteluääntä ei kuuluisikaan.

Moni puree hampaitaan tiedostamatta myös päivällä. Purennasta johtuvaan päänsärkyyn saa apua asiaan erikoistuneen hammaslääkärin luota.

Vaikeissa tapauksissa lääkäri voi ruiskuttaa jumissa oleviin purentalihaksiin botuliinia pistoksina. Se salpaa kipua aiheuttavien välittäjäaineiden vapautumista ja rentouttaa kireitä lihaksia heti. Vaikka botuliini on kova myrkky, se sitoutuu nopeasti hermopäätteisiin eikä leviä muualle elimistössä. Vaikutus kestää noin kolme kuukautta.

Kallonpohjan kireydestä johtuvassa päänsäryssä huomio on kiinnitettävä hyvään työ- ja nukkumisasentoon. Istumatyötä tekevän asento lysähtää helposti, jolloin kaularanka taipuu eteen. Kun katsetta nostaa ylös, niskan yläosassa sijaitsevat kallonpohjan lihakset kiristyvät, mikä voi tuntua päänsärkynä, huimauksena tai pahoinvointina.

Kivun hoidossa voi käyttää silloin tällöin reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä, mutta kuukausien jokaviikkoinen käyttö saattaa johtaa särkylääkepäänsärkyyn. Jos päänsärky jatkuu pitkään, kannattaa estolääkkeeksi aloittaa pieni annos pitkäaikaisen kivun hoidossa käytettyä masennuslääkettä.

Hoitona jännityspäänsärkyyn lihashuolto

Pysyvintä apua lihasjännityspään¬särkyyn tuovat liikunta, rentoutuminen ja fysioterapia. Jos lääkäri on poissulkenut pääkivun muut syyt, voi apua hakea fysioterapeutilta.

– Kallonpohjaan kiinnittyy useita olka- ja lapaseudun lihaksia. Siksi huono ryhti saattaa aiheuttaa niska- ja hartiakipujen lisäksi yläniskan ylimpiin nikamiin virheasennon ja ylimääräistä kuormitusta, kertoo fysioterapeutti Aino Welin.

Syy on usein huonossa työ- tai nukkumisasennossa, mutta äkillinen pään liikekin voi aiheuttaa yläniskaan krampin, joka säteilee päähän. Myös hyvin yksipuolinen liikunta tai vaikkapa haravointi vetää lihakset helposti kramppiin. Kivun aiheuttaa lihasten epätasapaino, kun osa niskan lihaksista on kireinä ja osa ylivenyttyneinä. Epätasapaino saattaa tuntua poski- ja ohimolihaksissa asti.

– Purentaongelmiakin voi helpottaa fysioterapian keinoin rentouttamalla tiukkoja lihaksia ja parantamalla leukanivelien liikkuvuutta, Welin sanoo.

Manuaalisella käsittelyllä fysioterapeutit avaavat nikamalukkoja ja lihasjumituksia, mutta sen jälkeen on ryhdyttävä vahvistamaan tukilihaksia ja lisäämään liikkuvuutta – muuten ongelma uusii pian.

Avainasemassa on lihasten tasapainon löytäminen harjoittelemalla.

– Pääkipuisen pitää harjoitella niskan syvien lihasten aktivointia. Esimerkiksi nyökkäämällä pienesti selinmakuulla maaten, Welin kertoo.
Jo 2–5 käyntiä fysioterapeutilla riittää, jos sen jälkeen harjoittaa lihaksiaan aktiivisesti ensin päivittäin ja myöhemmin noin kolmisen kertaa viikossa. Hyvää niskanseudun lihaksia vahvistavaa ja liikkuvuutta ylläpitävää liikuntaa ovat kuntosaliharjoittelu, vesijuoksu, tanssit, pilates ja sauvakävely.

3. Särkylääkepäänsärkyä jos...

Särkylääkepäänsärky voi tulla, jos tulehdus¬kipulääkkeitä ottaa särkyyn kolmena neljänä päivänä viikossa useamman kuukauden ajan. Myös migreenilääke triptaanien tiheään käyttöön voi jäädä koukkuun. Kipu ei tule silloin kohtauksina vaan on pientä särkyä, joka tuntuu koko ajan.

Särkylääkepäänsärkyyn auttaa vain vieroitus

Särkylääkepäänsärystä pääsee eroon pitämällä lääkkeiden käytössä vähintään parin viikon tauon. Sen jälkeen lääkkeiden käyttö on rajattava kahteen päivään viikossa. Lääke kannattaa lopettaa kerralla, sillä jonkinlaisia vieroitusoireita tulee lähes kaikille.

Aluksi päänsärky pahenee, tulee pahoinvointia ja univaikeuksia, mutta oireet helpottavat ennen pitkää. Vieroituksen yhteydessä aloitettava estolääkitys voi olla ratkaisu siihen, ettei lääkekierre ala uudestaan.

4. Sarjoittaista päänsärkyä jos...

Huomattavasti jännityspäänsärkyä ja migreeniä harvinaisempi sarjoittainen päänsärky eli Hortonin tauti vaivaa tyypillisesti 20—30-vuotiaita miehiä. Repivä kipu tuntuu toisen silmän ympärillä ja säteilee siitä eri puolille päätä. Kipu on erittäin kova, mutta menee ohi tunnissa tai parissa.

Sarjoittaista päänssärkyä helpottavat vain reseptilääkkeet

Kovaan sarjoittaiseen päänsärkyyn auttavat migreenin täsmälääkkeet tai estolääkitys.
Tavallisista tulehduskipulääkkeistä ei ole apua.

Asiantuntijat: neurologi Markku Nissilä, Terveystalo Turku, fysioterapeutti Aino Welin, Terveystalo Kamppi Fysio, Helsinki

 

Vielä jotakin muuta särkyä

Influenssan tai muun virustaudin yhteydessä tuleva päänsärky johtuu aivokalvoärsytyksestä, joka paranee itsestään. Tulehduskipu- tai viruslääkkeet ja lepo helpottavat särkyä.

Päätä luonnollisesti särkee, jos siihen kohdistuu jokin isku. Myös aivoverisuonten ahtauma tai aivoverenvuoto aiheuttavat pääkipua, mutta niihin liittyy yleensä muitakin oireita, kuten puhe-, näkö- tai tajunnanhäiriöitä.

Päänsärkypotilaan ei tarvitse pelätä kivun vaikuttavan mitenkään aivojen verenkiertoon. Suonet voivat kivunvälittäjäaineiden takia laajentua, mutta niissä ei päänsärystä johtuen tapahdu mitään vaarallista.

kirous se migreenikin

Migreenisärkykin vaihtelee. Minulla on kouluiästä asti ollut migreeni. Reiluun neljäänkymmeneen ikävuoteen asti migreenisärky oli voimakasta, mutta vaihtelevasti sykkivää, ei-sykkivää, toispuoleista, lähes koko pään alueella, takaraivolla ja yleensä aina oksentelin. Nykyään särky on luonteeltaan "sähköistä" ja "surisevaa", useimmiten vasemmalla puolella ja aaltoisee satunnaisesti niskaa kohti, mutta myös molemminpuolista ja voimakkuudeltaan heikkoa tai kohtalaista. Kuitenkin särkyä on vain karkeesti yhden kerran kymmenestä kohtauksesta. Kohtaukset menee pääosin ohi n. puolessa tunnissa, mutta tähteille jää hutera olo.

Tänään muuten oli ensimmäinen migreenikohtaus, jossa näköhäiriöt/näkökentän sotkeutuminen oli muuten sitä vanhaa tuttua, mutta itse sahalaita oli "näkymätön". 

Sisältö jatkuu mainoksen alla