Onko huono viinapää perinnöllistä?

1. Kun ottaa viini-illan jälkeen särkylääkkeen, aamulla ei ole krapulaa.

Totta. Tulehduskipulääkkeet estävät tai ainakin lievittävät alkoholin käytöstä aiheutuvia vaivoja, erityisesti päänsärkyä. Sekä alkoholi että monet kipulääkkeet kuitenkin ärsyttävät mahan limakalvoa, joten niiden yhtäaikaista käyttöä on viisainta välttää.

Krapulan aiheuttajiin, kuten hermostovaikutuksiin, hormonitasojen heilahteluihin ja alkoholin aineenvaihduntatuotteena syntyvän asetaldehydin vaikutuksiin elimistössä, ei kuitenkaan voi vaikuttaa särkylääkkeillä. Paras tapa välttää krapulaoireita on juoda maltillisesti, jolloin elimistön toipuminen sille vieraasta aineesta helpottuu.

2. Pienestäkin määrästä alkoholia voi saada päänsäryn.

Totta. Jotkut ovat herkkiä alkoholijuomien sisältämille aineille, erityisesti viineissä oleville histamiinille ja tyramiinille. Herkimmille pienetkin määrät niitä voivat aiheuttaa päänsärkyä. Myös alkoholin aineenvaihduntaa säätelevien entsyymien toiminta vaihtelee perinnöllisistä syistä ihmisestä toiseen. Jos ne toimivat hitaasti, muun muassa asetaldehydi pysyy elimistössä pitkään. Seurauksena on verenpaineen laskua, ihon punoitusta, pahoinvointia ja päänsärkyä.

3. Aamulla tulee nopeammin humalaan kuin yöllä.

Totta. Aamulla nautittu alkoholi menee päähän nopeasti, koska yleensä se silloin nautitaan tyhjään mahaan. Aamulla myös aineenvaihdunta on vilkkaimmillaan: humala tulee ja menee huomattavasti nopeammin kuin illalla.

4. Viinaryyppy tappaa flunssa- ja mahatautivirukset.

Tarua. Alkoholista ei ole hyötyä taudinaiheuttajien torjunnassa. Säännöllinen runsas alkoholinkäyttö päinvastoin heikentää puolustuskykyä, jolloin infektiosairaudet iskevät tavallista herkemmin ja niistä toipuminen hidastuu.

5. Pieni päivittäinen tissuttelu kasvattaa alkoholin sietokykyä.

Totta. Sekä hermosto että elimistö tottuvat nopeasti alkoholiin. Päihdyttävän vaikutuksen saamiseksi pitää juoda entistä enemmän.  Taukoja juomisessa kannattaa pitää, sillä jo viikon tai kahden raitis jakso palauttaa sietokykyä normaaliin suuntaan ja vähempi alkoholi riittää.

6. Energiajuomasta ja viinasta sekoitettu paukku on vaarallinen.

Tarua. Suomessa päivittäistavarakaupoissa myytävissä energiajuomissa ei ole sellaisia yhdisteitä, jotka aiheuttaisivat alkoholin kanssa haitallisia yhteisvaikutuksia. Ulkomailla on syytä olla tarkempi.

7. Hyvä ja huono viinapää ovat perinnöllisiä ominaisuuksia.

Totta. Syntymälahjaksi saadulla poikkeuksellisen hyvällä alkoholin sietokyvyllä on myös huono puoli: jos ei tule krapulaa, pystyy juoman enemmän ja useammin. Tämä ominaisuus näyttää olevan vahvasti yhteydessä riskiin tulla riippuvaiseksi alkoholista.

8. Vaikka pysyisi kohtuuden rajoissa, maksa ei jaksa polttaa alkoholia joka päivä.

Tarua. Maksa huolehtii tunnollisesti elintärkeistä aineenvaihdunnan tehtävistään, myös alkoholin polttamisesta niin kauan, kun se ei ole tulehtunut tai maksasairaus ei ole edennyt kirroosiasteelle. Syystä tai toisesta vaurioitunut maksa suoriutuu näistä tehtävistään huonommin. Kun maksa on mistä tahansa syystä vaurioitunut, alkoholinkäyttö tulisi lopettaa tai ainakin vähentää sitä huomattavasti.

9. Maksakokeet kertovat, onko alkoholinkäyttö kohtuullista.

Totta. Erilaisilla maksan toimintaa mittaavilla laboratoriokokeilla saadaan tietoa maksan kuormituksesta ja soluvaurioista. Maksakokeiden lisäksi voidaan tehdä myös muita alkoholinkäyttöä mittaavia kokeita ja kyselyitä alkoholinkäytöstä. Maksakirroosi ei varoita etukäteen, se huomataan yleensä vasta kun solutuhoa on jo tapahtunut.

10. Alkoholinkäyttö lisää masentumisen riskiä.

Totta. Aina ei tosin ole helppo sanoa, lisääkö masentuneisuus alkoholinkäyttöä vai aiheuttaako alkoholinkäyttö masentuneisuutta. Alkoholi ei yleensäkään ole hyvä keino psyykkisten oireiden itselääkitykseen. Alkuvaiheen ja nousuhumalan mielialaa kohottava vaikutus häviää nopeasti käytön jatkuessa ja käyttömäärät lisääntyvät helposti.

11. Viinilasillinen päivässä on hyväksi keski-ikäisen naisen terveydelle.

Totta. Vähäinen, noin puolen alkoholiannoksen nauttiminen päivittäin näyttää vähentävän erityisesti ikääntyvien naisten ennenaikaisen  kuoleman todennäköisyyttä. Pienillä alkoholiannoksilla on sydän- ja verenkiertoelinten sairauksilta suojaava vaikutus. Tulokset viittaavat siihen, että maltillisesti juovat tekevät kohtuullisia valintoja myös muilla terveyden kannalta tärkeillä elämän alueilla.

Terveysvaikutusten takia alkoholinkäyttöä ei kuitenkaan kannata aloittaa, sillä tutkimuksissa havaittu hyvä vaikutus on yleistys, joka pätee lähinnä perusterveisiin naisiin. Jos on sairauksia ja lääkityksiä niihin, vähäisestäkin alkoholin nauttimisesta voi olla enemmän haitata kuin hyötyä.

13. Iso mies kestää alkoholia paljon enemmän kuin pieni nainen.

Totta. Alkoholi jakautuu elimistössä sen nestetilavuuteen, jota suurella miehellä on enemmän kuin pienellä naisella. Samanpainoisillakin on sukupuoliero siten, että miehen elimistössä vettä on enemmän kuin naisella, jolla on suhteellisesti enemmän rasvaa.

14. Punaviini on terveellisempää kuin valkoviini.

Tarua. Erilaisten alkoholijuomien keskinäistä paremmuutta terveysvaikutusten suhteen ei ole pystytty osoittamaan. Runsaasti nautittuina kaikki alkoholijuomat kuitenkin takuuvarmasti heikentävät terveyttä.

15. Mitä vähemmän alkoholijuomassa on sokeria, sitä vähemmän se lihottaa.

Totta. Alkoholissa on lähes yhtä paljon energiaa kuin vastaavassa määrässä rasvaa. Elimistö pyrkii ensimmäisenä hyödyntämään alkoholista tulevan energian ja varastoi ylimääräksi kertyvän energian rasvana maksasoluihin. Tästä voi olla seurauksena rasvamaksa. Jos rasvamaksa johtuu runsaasta alkoholin käytöstä, alkoholinkäytön vähentäminen voi palauttaa maksan rasvamäärän normaaliksi.

Sokeroiduissa alkoholijuomissa tulee tämän energiapaukun lisäksi sokerin sisältämä energia.  Alkoholin ja sokerin ravitsemuksen tuoma energialisä on pelkästään lihottavaa, koska nämä aineet eivät sisällä elimistön hyvinvoinnin kannalta tarpeellisia valkuaisaineita, vitamiineja tai hivenaineita.