Päänsärky on ikävä kumppani. Se iskee aina väärään aikaan, pilaa suunnitelmat – ja voi pelottaakin. Mistä ihmeestä kipu taas tuli?
Nykyisin päänsäryn syynä on useimmiten lihasjännitys. Tietokoneen, tabletin tai kännykän äärellä vietetään pitkiä aikoja huonossa asennoissa.
Lihasjännitystä voi tulla myös rasituksesta. Sitä aiheuttaa uudenlainen kuntoilu tai vaikkapa kodin kunnostustyöt: verhojen ripustaminen tai sisäkaton laudoittaminen.
Niskalihaksisto ottaa vastaan energian myös iskusta, jos kaatuu ja lyö pään. Silloin niskan lihakset voivat kipeytyä pitkäksikin aikaa.
Kipulääkettä ja lämpöä
Joskus niskan lihakset ovat jopa kosketusarat. Tilanne kannattaa laukaista ottamalla reseptivapaata tulehduskipulääkettä. Kun kipu hellittää, lihaksetkin rentoutuvat. Kipu ja jännitys ruokkivat toisiaan, joten noidankehä pitää purkaa.
Lihaksia voi rentouttaa ja pehmittää lämmöllä: esimerkiksi saunomalla tai pitämällä lämmitettyä herne- tai kaurapussia hartioilla. Kun lihas jännittyy, se myös supistuu, sillä lihaksen myosiini- ja aktiinisäikeet liukuvat toistensa lomaan. Ilmiö on riippuvainen lämpötilasta, ja lämmittäminen vähentää jännitystä.
Kun hartiat eivät enää ole kivikovat, niskahartiaseutua kannattaa venytellä ja vahvistaa määrätietoisesti ja säännöllisesti.
Tarkista työasento!
Muista kiinnittää huomiota työasentoon.
- VÄLTÄ kaulalla eteenpäin kurkottamista ja pään roikottamista alaspäin.
- KOKO jalkapohjan pitäisi yltää maahan, kun istut, ja polviin jäädä noin 90 asteen kulma.
- VAIHDA kannettavalla työskentelystä isommalle ja säädettävälle päätteelle.
- NOSTA näyttö normaalille katsekorkeudellesi.
- NOUSE kerran tunnissa tai kahdessa seisomaan ja tee muutama kehoa avaava liike tai venytys. Päätetyötä tekevän kannattaa esimerkiksi avata rintarankaa ja venyttää kaulan lihaksia.
- AVAA suu välillä rennosti ammolleen. Se venyttää purentalihaksia. Myös rentouttava hengitysharjoitus voi poistaa niska-hartiaseudun jännitystä.
Kivun sijainti paljastaa syyn
MIGREENI jyskyttää yleensä pään toisella puolella.
JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY voi tuntua niskassa, otsassa tai päälaella. Se on yleensä symmetristä pään keskiviivaan nähden.
NARSKUTTELU kipeyttää varsinkin ison puremalihaksen poskien seudulla ja leukakulmassa. Narskuttelu voi myös edistää jännityspäänsäryn syntymistä.
SARJOITTAINEN PÄÄNSÄRKY alkaa repivänä ja polttavana kipuna silmän seudulla ja ohimolla. Se on melkein aina toispuoleista.
HAMPAIDEN YHTEEN PUREMINEN kipuilee leukakulmassa, ohimoilla ja poskissa.
Asiantuntijat: Harri Hirvonen, LT, neurologian erikoislääkäri, Mehiläinen Turku. Timo Suojärvi, protetiikan ja purentafysiologian erikoislääkäri, Gasellin Hammaslääkärit
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
On järjetöntä hoitaa huonon ergonomian ja siitä johtuvia häiriöitä lääkkeillä, joilla on aina haitallisia sivuvaikutuksia rahanmenon ja väärille tavoille oppimisen lisäksi.
Hyvällä ergonomialla on kymmeniä etuja, jotka voidaan tiivistää periaatteeseen, että se nopeuttaa aineenvaihduntaa (mikrotasoista veren ja imunesteen liikettä) kaikissa kudoksissa.
Anatomisesti muotoiltu keskiraollinen keinuva satulatuoli, lantiosta väljät vaatteet, pikasäätöinen pöytä mahakololla ja kyynärpehmikkeillä, monitorikatse vain hieman alaviistoon ja 2-3 eri monitoria (pää kääntyilee) kaikki yhdessä tuottavat hyvän ergonomian, jos työaikana vielä vaihdellaan toistuvasti seisomisen, istumisen ja likkumisen kesken muutaman kymmenen minuutin välein.
Veli-Jussi "Vessi" Jalkanen
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
