Olemme tottuneet ajattelemaan, että mielen sairauksia hoidetaan lääkkeillä ja terapialla, mutta tarjolla olisi myös aivokirurgiaa. Olisiko psykokirurgian aika jo tullut, neurokirurgi Juha Pohjola?

Aivotutkimus on paljastanut, että monissa sairauksissa aivojen syvien osien toiminta on joissakin kohdin normaalia vilkkaampaa. Näin on muun muassa Parkinsonin taudissa, masennuksessa ja pakko-oireissa. Niinpä näitä sairauksia voidaan hoitaa leikkauksella, joka hillitsee liikaa aktiivisuutta juuri tässä kohdassa aivoja.

Töölön sairaalassa Helsingissä tehtiin jo 1960- ja 70-luvulla satoja leikkauksia psykiatrisille ja Parkinson-potilaille. Heillä aivojen syvien osien toimintaa hillittiin aivoihin asennetuilla elektrodeilla, joiden kärkiosaa kuumennettiin.

1990-luvulla leikkaustekniikkaa muutettiin niin, että elektrodeja ei enää kuumennettu vaan niihin alettiin johtaa sähkövirtaa, joka aiheuttaa pienen toiminnallisen häiriön aivoissa mutta ei tuhoa kudosta.

– Tällä tekniikalla alettiin leikata psykiatrisia potilaita maailmalla kymmenen vuotta sitten, meillä Suomessa vuonna 2008. Kansainvälisten tutkimusten tulokset ovat olleet hyviä: kaksi kolmesta saa apua vaikeaan masennukseensa tai pakko-oireisiinsa, kertoo neurokirurgi Juha Pohjola HYKSin neurokirurgian klinikasta.

Leikkauksessa asennettavien elektrodien paikat lasketaan millintarkasti: esimerkiksi masennusoireisiin voidaan vaikuttaa useammasta paikasta aivoissa.

Elektrodeista kulkee yhteys rintaan ihon alle sijoitettuun pieneen tietokoneeseen, jota potilas itse säätää kaukosäätimellä. Kuulostaa vaikealta ja raskaalta mutta ei ole sitä.

– Potilas on hereillä koko leikkauksen ajan, koska elektrodien vaikutus täytyy tietää heti. Hän ei kärsi, sillä aivot ja kallo ovat täysin tunnottomat ja iho on puudutettu, Pohjola kuvailee.

Hän leikkaa päivittäin liikehäiriöistä kärsiviä ja on odottanut jo 15 vuotta psykokirurgian nousua. Leikkauskynnys tuntuu kuitenkin olevan korkea ja varsinkin psykiatrit vierastavat hoitoa, jossa kajotaan potilaan aivoihin.

– Monet potilaat ovat ottaneet yhteyttä ja kysyneet, miten pääsisivät psykiatriseen leikkaushoitoon, mutta emme ole voineet sitä tarjota. On selvää, että jatkossakaan neurokirurgi ei tule hoitamaan psykiatrisia potilaita. Me teemme leikkauksia niille, jotka psykiatrit meille tarjoavat, ja hoitovastuu myös leikkauksen jälkeen pysyy psykiatreilla, Juha Pohjola sanoo.

Lue lisää mielen järkkymisestä.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.