Erilaiset selkävaivat piilottelevat samantyyppisten oireiden takana. Kun syy jaksetaan selvittää, helpottava hoitokin löytyy. Selkävaivojen kuntoutukseen sopivia lajeja ovat muun muassa hiihto, uinti, vesivoimistelu, kävely ja sauvakävely.

Hyvän Terveyden lukijoiden kysymyksiin selkävaivoista vastaa fysiatri Olavi Airaksinen.

Kysymys:

Liikkujan selkä petti

"Selkäni petti viime lokakuussa työssä normaalissa nostossa. Koska olen aktiivinen liikunnan harrastaja, en olisi olettanut selkäni pettävän päivittäisissä rutiineissa. Minulla ei aiemmin ole ollut mitään selkäongelmia. Jalkapohjani ovat kyllä olleet kipeät. Minä itse, lääkärini ja fysioterapeuttini ajattelimme vaivan olevan plantaarifaskiiti (jalkapohjan kalvojänteen tulehdus), jonka mukaisesti olen sitä hoitanut.

Selkäni pettämisen jälkeen olin kaksi viikkoa vuodelevossa ja söin tulehduskipulääkkeitä. Jalkapohjani tulivat levon aikana entistä kipeämmiksi. Jalkoihin erikoistuneelta asiantuntijalta sain uuden diagnoosin tibialis-hermon (sääriluussa) ärsytystila, joka voi johtua selästä.

Kumpi diagnooseista kuulostaa oikealta? Tunnen olevan oravanpyörässä sen suhteen, että selän hoitona on nyt tukivyö ja kävelyä kipujen sallimissa rajoissa. Jalanpohjat kipeytyvät kävelystä entisestään. Oma mielipiteeni on, ettei jalkojani voi hoitaa kuntoon ennen selkäni kuntoon saamista."

Vastaus:

Johtuuko vaiva jommastakummasta vai onko molemmat asiat kyseessä, on vaikea näin paperilla sanoa. Kirjoituksessa on viitteitä siitä, että vaivojen alkusyy on selässä ja mahdollisesti hermoärsytys selästä antaa oiretta jalkaan. Todennäköisesti kipeän selän varominen on voinut rasittaa jalkaa tavallista enemmän, ja se on kipeytynyt lisää.

Nyt tuon selän tilan selvitys on oleellista, jotta hoidossa päästään eteenpäin. Magneettikuvan avulla voidaan arvioida, sopivatko jalan oireet havaittuun löydökseen. Jos ne sopivat, selkäperäinen syy on ilmeinen. Jos eivät, jalan toimintahäiriö on oireiden aiheuttaja. Vaikka syy olisikin selässä, vaivan vaikeusasteen perusteella kannattaa miettiä hoitolinjausta – leikkaus vai lääke ja kuntoutus?

Kysyjän kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa jatkovaihtoehdoista. Jos kipu ei estä harrastuksia ja työntekoa eikä raajassa ole lihashalvauksen merkkejä, varsin pitkään voi pärjätä ilman leikkausta. On hyvä muistaa, että välilevypullistuman hoitotulos vuoden kahden seurannoissa on eri hoitomuodoilla yhtä hyvä.

Kysymys:

Ongelmia yläselässä

"Tutkimuksessa on todettu rintarangan rakennevika ja rakennemuutos. Mitä ne tarkoittavat? Lapojen väli kipeytyy ja minulla on todettu yliliikkuvat nikamat. Nosto- ja kiertoliikkeet on kielletty. Mikä avuksi?"

Vastaus:

Selän rakennevikoja eli poikkeamia normaalista löydetään noin joka kymmenenneltä ihmiseltä, mutta pienet rakennevirheet eivät aina oireile. Sen sijaan suurempi vika, esimerkiksi puuttuva nikama tai puolinikama, voi aiheuttaa asentovirheitä ja sitä kautta selkäkipua.

Lapojen välin kipeytyminen johtuu usein rangan liikehäiriöstä, kuten kysyjällä nikamien yliliikkuvuudesta. Siihen paras apu on ympäröivien lihasten vahvistaminen. Käytännössä kannattaa ensin käydä fysioterapeutin kanssa läpi sopivat liikkeet. Harjoittelu on myös annosteltava yksilöllisesti lihaskunnon mukaan.

Suositan siis kysyjää hakeutumaan esimerkiksi oman lääkärin kautta pätevän fysioterapeutin ohjaukseen.

Kysymys:

Epävakaa selkä

"Selkäni on oireillut koko aikuisiän. Minulla on todettu nikamakaaren höltymä, jonka takia yksi lannerangan nikama on siirtynyt. Ensin kuvassa näkyi puolen sentin siirtymä, sitten 1 sentin ja viimeksi 1,5 sentin. Kesällä 2006 röntgenkuvassa siirtymäkohta oli alkanut luutua toisen nikaman kanssa yhteen. Säästynkö näin luudutusleikkauksilta ja onko vaarana, että nikamat alkavat siirtyä muuallakin selkärangassa?

Lisäksi selässä on todettu skolioosi, lordoosi ja rappeuma (magneetti- ja röntgenkuvauksessa).

Tarvittaessa käytän tukiliiviä. Olen nelikymppinen nainen ja pääsin selkäni vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle viisi vuotta sitten.

Myös niska- ja hartiaseutu oireilee. Lihakset ovat jumissa, huimaa ja ylöspäin katsominen on hankalaa. Käyn sidekudoshieronnassa 2–4 viikon välein ja samalla saan akupunktiohoitoa. Paikallaan seisominen on tukalaa. On pakko nojata johonkin tai istuutua. Johtuuko tuo selän heikkoudesta?

Lääkityksenä minulla on Nordflex, Panacod, Clotam sekä jännitykseen Xanor ja Paroxetin ratiopharm.
Mitkä liikuntalajit olisivat hyväksi?"

Vastaus:

Nikamakaaren höltymä on noin 5 prosentilla väestöstä, osalle potilaista se ei aiheuta oireita ja osa ei edes tiedä siitä. Noin puolella on oireita: joko paikallista selkäkipua tai jalkaan säteilevää kipua.

Leikkaushoito tulee kyseeseen, jos nuorella (alle 30 v.) liukuma etenee nopeasti ja aiheuttaa selän epävakautta. Myöhemmällä iällä leikkaus voi olla järkevä, jos liukuma ahtauttaa selkäydinkanavaa ja painaa hermojuuria. Silloin usein poistetaan luuta ja samalla nikamaparit jäykistetään. Kysyjän tapauksessa näyttää jäykistyminen jo tapahtuneen, joten luudutusleikkaus ei ole ajankohtainen ellei tuo ahtaus toisaalla aiheuta tarvetta tilan tekemiseen hermoille.

Sekä vatsaa että selkärankaa tukevien lihasten vahvistaminen on hoidon perusta. Lisäksi voidaan ajoittain, esimerkiksi raskaissa töissä käyttää tukiliiviä mutta ei jatkuvasti. Kysyjän mainitsemat oireet ovat tyypillisiä selän epävakauden oireita – suositan vahvistavia lihasharjoitteita.

Lääkehoidossa alussa käytetään tulehduskipulääkkeitä. Jos ne eivät sovi, voidaan käyttää lihasrentoutuslääkkeitä. Kysyjän mainitsemista lääkkeistä Pancod on kodeiinin ja parasetamolin yhdistelmä, jolla voidaan lyhyinä jaksoina lievittää kovia kipuja, mutta en suosittele sitä jatkuvaan käyttöön. Norlex on lihasrentouttaja, jota voi ottaa yöksi. Muut lääkkeet ovat mielialalääkkeitä, ja ne voivat tukea kroonisen kivun hoitoa.

Hyviä liikuntalajeja ovat muun muassa hiihto, uinti, vesivoimistelu, kävely ja sauvakävely.

Kysymys:

Niksauttajalleko?

"Olen tuntenut pitkään kipua ristiselässä. Etenkin aamulla ja istumisen jälkeen on vaikea lähteä liikkeelle. Kävely ja voimistelu auttavat, leposärkyä ei ole. Muuten olen perusterve. Polvet ja lonkat ovat kunnossa. Mitä voisin tehdä? Auttaisiko niksauttaja? Olen 86-vuotias nainen."

Vastaus:

Kysyjän antamien tietojen lisäksi hänen magneettikuvassaan oli kohtalaisia kulumismuutoksia. Iän ja kuvauslöydökset vuoksi en suosittele niksauttajaa. Manipulaatiohoito sopii vain huolella valituille potilaille. Korkeassa iässä luukato ja vaikeat kulumamuutokset saattavat pahentua manipulaatiosta – voi jopa tulla pysyviä vaurioita. Niinpä aina kun harkitaan manipulaatiota, on ensin tehtävä oman lääkärin kanssa huolellinen arvio sen hyödyistä ja mahdollisista riskeistä. Niin ikään on syytä valita hyvin koulutettu hoitaja (koulutettu kiropraktikko, koulutettu osteopaatti, OMT-fysioterapeutti tai alaan perehtynyt lääkäri).

Tässä tapauksessa suositan kivun hoidoksi tulehduskipulääkkeitä (vatsaystävällinen koksibi olisi paras) jaksoittain, kulumien vuoksi glukosamiinisulfaattia (Arthryl, Glukadol tai Glucosamin) sekä aluksi lihaskuntoa vahvistavaa fysioterapiaa ja sitten omaa liikuntaa.

Kysymys:

Jalat särkevät ja puutuvat

"Minulla todettiin 1998 voimakasasteinen nikamarappeuma ja fasettinivelissä kulumamuutoksia. Aluksi niitä hoidettiin kipuepiduraalipuudutuksilla, jopa leikkausta mietittiin. Olen nyt 45-vuotias ja onneksi viime vuodet pärjännyt elämäntapahoidoilla: liikunnalla ja ruokavaliolla. Toisaalta jatkuvaan särkyyn on vähitellen jo tottunut.

Minua on jo pari vuotta vaivannut, että kun lähden hiihtämään, rullaluistelemaan tai aerobickiin, jalkapohjia rupeaa särkemään ja ne puutuvat. Minulla on kyllä lattajalka ja olen kokeillut monenlaisia tukipohjallisia. Olen myös kokeillut erilaisia monoja ja kenkiä sekä jumpannut jalkapohjan lihaksia, venytellyt ja hieronut niitä. Mistään ei oikein ole apua.

Kysynkin voiko tuo selässä oleva voimakas madaltuma aiheuttaa nämä oireet, kun olen kuullut, että selän kipupisteet ovat jalkapohjissa? Ja onko mitään keinoa vähentää kipua ja puutumista, vai pitääkö minun vain yrittää ”hammasta purren” jatkaa näitä lajeja."

Vastaus:

Selästä kipu voi säteillä vain jalkaterään. Kysymyksestä syntyy vaikutelma, että oire tulee vain kovassa liikuntarasituksessa. Tällöin taustalla saattaa olla selkäydinkanavan ahtaus, joten puutumisen syy pitää selvittää. Siihen tarvitaan lääkärikäynnin lisäksi sekä hermoratojen kartoitus että magneetti- tai tietokonekuvauksia. Ahtauma voi olla ydinkanavassa tai jalkaan tulevissa hermokanavissa. Syyn selvittyä voi pohtia hoitovaihtoehtoja.

Saattaa olla, että osa näistä tutkimuksista on kysyjälle jo tehtykin. Jos ei, niin suosittelisin niitä. Myös kävelykoe voisi olla hyvä tehdä, sillä siinä selviää millaisen rasituksen jälkeen jalkaoire tulee. Jos matka on hyvin lyhyt – leikkaushoito voi olla harkittava vaihtoehto. Muussa tapauksessa voi kokeilla joitakin lääkkeitä, selän asennon muuttamista tukiliivillä sekä jalkojen lihasten vahvistamista.

LUE LISÄÄ:

Selkä vahvaksi liikkumalla

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti