Erilaiset selkävaivat piilottelevat samantyyppisten oireiden takana. Kun syy jaksetaan selvittää, helpottava hoitokin löytyy. Selkävaivojen kuntoutukseen sopivia lajeja ovat muun muassa hiihto, uinti, vesivoimistelu, kävely ja sauvakävely.

Hyvän Terveyden lukijoiden kysymyksiin selkävaivoista vastaa fysiatri Olavi Airaksinen.

Kysymys:

Liikkujan selkä petti

"Selkäni petti viime lokakuussa työssä normaalissa nostossa. Koska olen aktiivinen liikunnan harrastaja, en olisi olettanut selkäni pettävän päivittäisissä rutiineissa. Minulla ei aiemmin ole ollut mitään selkäongelmia. Jalkapohjani ovat kyllä olleet kipeät. Minä itse, lääkärini ja fysioterapeuttini ajattelimme vaivan olevan plantaarifaskiiti (jalkapohjan kalvojänteen tulehdus), jonka mukaisesti olen sitä hoitanut.

Selkäni pettämisen jälkeen olin kaksi viikkoa vuodelevossa ja söin tulehduskipulääkkeitä. Jalkapohjani tulivat levon aikana entistä kipeämmiksi. Jalkoihin erikoistuneelta asiantuntijalta sain uuden diagnoosin tibialis-hermon (sääriluussa) ärsytystila, joka voi johtua selästä.

Kumpi diagnooseista kuulostaa oikealta? Tunnen olevan oravanpyörässä sen suhteen, että selän hoitona on nyt tukivyö ja kävelyä kipujen sallimissa rajoissa. Jalanpohjat kipeytyvät kävelystä entisestään. Oma mielipiteeni on, ettei jalkojani voi hoitaa kuntoon ennen selkäni kuntoon saamista."

Vastaus:

Johtuuko vaiva jommastakummasta vai onko molemmat asiat kyseessä, on vaikea näin paperilla sanoa. Kirjoituksessa on viitteitä siitä, että vaivojen alkusyy on selässä ja mahdollisesti hermoärsytys selästä antaa oiretta jalkaan. Todennäköisesti kipeän selän varominen on voinut rasittaa jalkaa tavallista enemmän, ja se on kipeytynyt lisää.

Nyt tuon selän tilan selvitys on oleellista, jotta hoidossa päästään eteenpäin. Magneettikuvan avulla voidaan arvioida, sopivatko jalan oireet havaittuun löydökseen. Jos ne sopivat, selkäperäinen syy on ilmeinen. Jos eivät, jalan toimintahäiriö on oireiden aiheuttaja. Vaikka syy olisikin selässä, vaivan vaikeusasteen perusteella kannattaa miettiä hoitolinjausta – leikkaus vai lääke ja kuntoutus?

Kysyjän kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa jatkovaihtoehdoista. Jos kipu ei estä harrastuksia ja työntekoa eikä raajassa ole lihashalvauksen merkkejä, varsin pitkään voi pärjätä ilman leikkausta. On hyvä muistaa, että välilevypullistuman hoitotulos vuoden kahden seurannoissa on eri hoitomuodoilla yhtä hyvä.

Kysymys:

Ongelmia yläselässä

"Tutkimuksessa on todettu rintarangan rakennevika ja rakennemuutos. Mitä ne tarkoittavat? Lapojen väli kipeytyy ja minulla on todettu yliliikkuvat nikamat. Nosto- ja kiertoliikkeet on kielletty. Mikä avuksi?"

Vastaus:

Selän rakennevikoja eli poikkeamia normaalista löydetään noin joka kymmenenneltä ihmiseltä, mutta pienet rakennevirheet eivät aina oireile. Sen sijaan suurempi vika, esimerkiksi puuttuva nikama tai puolinikama, voi aiheuttaa asentovirheitä ja sitä kautta selkäkipua.

Lapojen välin kipeytyminen johtuu usein rangan liikehäiriöstä, kuten kysyjällä nikamien yliliikkuvuudesta. Siihen paras apu on ympäröivien lihasten vahvistaminen. Käytännössä kannattaa ensin käydä fysioterapeutin kanssa läpi sopivat liikkeet. Harjoittelu on myös annosteltava yksilöllisesti lihaskunnon mukaan.

Suositan siis kysyjää hakeutumaan esimerkiksi oman lääkärin kautta pätevän fysioterapeutin ohjaukseen.

Kysymys:

Epävakaa selkä

"Selkäni on oireillut koko aikuisiän. Minulla on todettu nikamakaaren höltymä, jonka takia yksi lannerangan nikama on siirtynyt. Ensin kuvassa näkyi puolen sentin siirtymä, sitten 1 sentin ja viimeksi 1,5 sentin. Kesällä 2006 röntgenkuvassa siirtymäkohta oli alkanut luutua toisen nikaman kanssa yhteen. Säästynkö näin luudutusleikkauksilta ja onko vaarana, että nikamat alkavat siirtyä muuallakin selkärangassa?

Lisäksi selässä on todettu skolioosi, lordoosi ja rappeuma (magneetti- ja röntgenkuvauksessa).

Tarvittaessa käytän tukiliiviä. Olen nelikymppinen nainen ja pääsin selkäni vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle viisi vuotta sitten.

Myös niska- ja hartiaseutu oireilee. Lihakset ovat jumissa, huimaa ja ylöspäin katsominen on hankalaa. Käyn sidekudoshieronnassa 2–4 viikon välein ja samalla saan akupunktiohoitoa. Paikallaan seisominen on tukalaa. On pakko nojata johonkin tai istuutua. Johtuuko tuo selän heikkoudesta?

Lääkityksenä minulla on Nordflex, Panacod, Clotam sekä jännitykseen Xanor ja Paroxetin ratiopharm.
Mitkä liikuntalajit olisivat hyväksi?"

Vastaus:

Nikamakaaren höltymä on noin 5 prosentilla väestöstä, osalle potilaista se ei aiheuta oireita ja osa ei edes tiedä siitä. Noin puolella on oireita: joko paikallista selkäkipua tai jalkaan säteilevää kipua.

Leikkaushoito tulee kyseeseen, jos nuorella (alle 30 v.) liukuma etenee nopeasti ja aiheuttaa selän epävakautta. Myöhemmällä iällä leikkaus voi olla järkevä, jos liukuma ahtauttaa selkäydinkanavaa ja painaa hermojuuria. Silloin usein poistetaan luuta ja samalla nikamaparit jäykistetään. Kysyjän tapauksessa näyttää jäykistyminen jo tapahtuneen, joten luudutusleikkaus ei ole ajankohtainen ellei tuo ahtaus toisaalla aiheuta tarvetta tilan tekemiseen hermoille.

Sekä vatsaa että selkärankaa tukevien lihasten vahvistaminen on hoidon perusta. Lisäksi voidaan ajoittain, esimerkiksi raskaissa töissä käyttää tukiliiviä mutta ei jatkuvasti. Kysyjän mainitsemat oireet ovat tyypillisiä selän epävakauden oireita – suositan vahvistavia lihasharjoitteita.

Lääkehoidossa alussa käytetään tulehduskipulääkkeitä. Jos ne eivät sovi, voidaan käyttää lihasrentoutuslääkkeitä. Kysyjän mainitsemista lääkkeistä Pancod on kodeiinin ja parasetamolin yhdistelmä, jolla voidaan lyhyinä jaksoina lievittää kovia kipuja, mutta en suosittele sitä jatkuvaan käyttöön. Norlex on lihasrentouttaja, jota voi ottaa yöksi. Muut lääkkeet ovat mielialalääkkeitä, ja ne voivat tukea kroonisen kivun hoitoa.

Hyviä liikuntalajeja ovat muun muassa hiihto, uinti, vesivoimistelu, kävely ja sauvakävely.

Kysymys:

Niksauttajalleko?

"Olen tuntenut pitkään kipua ristiselässä. Etenkin aamulla ja istumisen jälkeen on vaikea lähteä liikkeelle. Kävely ja voimistelu auttavat, leposärkyä ei ole. Muuten olen perusterve. Polvet ja lonkat ovat kunnossa. Mitä voisin tehdä? Auttaisiko niksauttaja? Olen 86-vuotias nainen."

Vastaus:

Kysyjän antamien tietojen lisäksi hänen magneettikuvassaan oli kohtalaisia kulumismuutoksia. Iän ja kuvauslöydökset vuoksi en suosittele niksauttajaa. Manipulaatiohoito sopii vain huolella valituille potilaille. Korkeassa iässä luukato ja vaikeat kulumamuutokset saattavat pahentua manipulaatiosta – voi jopa tulla pysyviä vaurioita. Niinpä aina kun harkitaan manipulaatiota, on ensin tehtävä oman lääkärin kanssa huolellinen arvio sen hyödyistä ja mahdollisista riskeistä. Niin ikään on syytä valita hyvin koulutettu hoitaja (koulutettu kiropraktikko, koulutettu osteopaatti, OMT-fysioterapeutti tai alaan perehtynyt lääkäri).

Tässä tapauksessa suositan kivun hoidoksi tulehduskipulääkkeitä (vatsaystävällinen koksibi olisi paras) jaksoittain, kulumien vuoksi glukosamiinisulfaattia (Arthryl, Glukadol tai Glucosamin) sekä aluksi lihaskuntoa vahvistavaa fysioterapiaa ja sitten omaa liikuntaa.

Kysymys:

Jalat särkevät ja puutuvat

"Minulla todettiin 1998 voimakasasteinen nikamarappeuma ja fasettinivelissä kulumamuutoksia. Aluksi niitä hoidettiin kipuepiduraalipuudutuksilla, jopa leikkausta mietittiin. Olen nyt 45-vuotias ja onneksi viime vuodet pärjännyt elämäntapahoidoilla: liikunnalla ja ruokavaliolla. Toisaalta jatkuvaan särkyyn on vähitellen jo tottunut.

Minua on jo pari vuotta vaivannut, että kun lähden hiihtämään, rullaluistelemaan tai aerobickiin, jalkapohjia rupeaa särkemään ja ne puutuvat. Minulla on kyllä lattajalka ja olen kokeillut monenlaisia tukipohjallisia. Olen myös kokeillut erilaisia monoja ja kenkiä sekä jumpannut jalkapohjan lihaksia, venytellyt ja hieronut niitä. Mistään ei oikein ole apua.

Kysynkin voiko tuo selässä oleva voimakas madaltuma aiheuttaa nämä oireet, kun olen kuullut, että selän kipupisteet ovat jalkapohjissa? Ja onko mitään keinoa vähentää kipua ja puutumista, vai pitääkö minun vain yrittää ”hammasta purren” jatkaa näitä lajeja."

Vastaus:

Selästä kipu voi säteillä vain jalkaterään. Kysymyksestä syntyy vaikutelma, että oire tulee vain kovassa liikuntarasituksessa. Tällöin taustalla saattaa olla selkäydinkanavan ahtaus, joten puutumisen syy pitää selvittää. Siihen tarvitaan lääkärikäynnin lisäksi sekä hermoratojen kartoitus että magneetti- tai tietokonekuvauksia. Ahtauma voi olla ydinkanavassa tai jalkaan tulevissa hermokanavissa. Syyn selvittyä voi pohtia hoitovaihtoehtoja.

Saattaa olla, että osa näistä tutkimuksista on kysyjälle jo tehtykin. Jos ei, niin suosittelisin niitä. Myös kävelykoe voisi olla hyvä tehdä, sillä siinä selviää millaisen rasituksen jälkeen jalkaoire tulee. Jos matka on hyvin lyhyt – leikkaushoito voi olla harkittava vaihtoehto. Muussa tapauksessa voi kokeilla joitakin lääkkeitä, selän asennon muuttamista tukiliivillä sekä jalkojen lihasten vahvistamista.

LUE LISÄÄ:

Selkä vahvaksi liikkumalla

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.