Erilaiset selkävaivat piilottelevat samantyyppisten oireiden takana. Kun syy jaksetaan selvittää, helpottava hoitokin löytyy. Selkävaivojen kuntoutukseen sopivia lajeja ovat muun muassa hiihto, uinti, vesivoimistelu, kävely ja sauvakävely.

Hyvän Terveyden lukijoiden kysymyksiin selkävaivoista vastaa fysiatri Olavi Airaksinen.

Kysymys:

Liikkujan selkä petti

"Selkäni petti viime lokakuussa työssä normaalissa nostossa. Koska olen aktiivinen liikunnan harrastaja, en olisi olettanut selkäni pettävän päivittäisissä rutiineissa. Minulla ei aiemmin ole ollut mitään selkäongelmia. Jalkapohjani ovat kyllä olleet kipeät. Minä itse, lääkärini ja fysioterapeuttini ajattelimme vaivan olevan plantaarifaskiiti (jalkapohjan kalvojänteen tulehdus), jonka mukaisesti olen sitä hoitanut.

Selkäni pettämisen jälkeen olin kaksi viikkoa vuodelevossa ja söin tulehduskipulääkkeitä. Jalkapohjani tulivat levon aikana entistä kipeämmiksi. Jalkoihin erikoistuneelta asiantuntijalta sain uuden diagnoosin tibialis-hermon (sääriluussa) ärsytystila, joka voi johtua selästä.

Kumpi diagnooseista kuulostaa oikealta? Tunnen olevan oravanpyörässä sen suhteen, että selän hoitona on nyt tukivyö ja kävelyä kipujen sallimissa rajoissa. Jalanpohjat kipeytyvät kävelystä entisestään. Oma mielipiteeni on, ettei jalkojani voi hoitaa kuntoon ennen selkäni kuntoon saamista."

Vastaus:

Johtuuko vaiva jommastakummasta vai onko molemmat asiat kyseessä, on vaikea näin paperilla sanoa. Kirjoituksessa on viitteitä siitä, että vaivojen alkusyy on selässä ja mahdollisesti hermoärsytys selästä antaa oiretta jalkaan. Todennäköisesti kipeän selän varominen on voinut rasittaa jalkaa tavallista enemmän, ja se on kipeytynyt lisää.

Nyt tuon selän tilan selvitys on oleellista, jotta hoidossa päästään eteenpäin. Magneettikuvan avulla voidaan arvioida, sopivatko jalan oireet havaittuun löydökseen. Jos ne sopivat, selkäperäinen syy on ilmeinen. Jos eivät, jalan toimintahäiriö on oireiden aiheuttaja. Vaikka syy olisikin selässä, vaivan vaikeusasteen perusteella kannattaa miettiä hoitolinjausta – leikkaus vai lääke ja kuntoutus?

Kysyjän kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa jatkovaihtoehdoista. Jos kipu ei estä harrastuksia ja työntekoa eikä raajassa ole lihashalvauksen merkkejä, varsin pitkään voi pärjätä ilman leikkausta. On hyvä muistaa, että välilevypullistuman hoitotulos vuoden kahden seurannoissa on eri hoitomuodoilla yhtä hyvä.

Kysymys:

Ongelmia yläselässä

"Tutkimuksessa on todettu rintarangan rakennevika ja rakennemuutos. Mitä ne tarkoittavat? Lapojen väli kipeytyy ja minulla on todettu yliliikkuvat nikamat. Nosto- ja kiertoliikkeet on kielletty. Mikä avuksi?"

Vastaus:

Selän rakennevikoja eli poikkeamia normaalista löydetään noin joka kymmenenneltä ihmiseltä, mutta pienet rakennevirheet eivät aina oireile. Sen sijaan suurempi vika, esimerkiksi puuttuva nikama tai puolinikama, voi aiheuttaa asentovirheitä ja sitä kautta selkäkipua.

Lapojen välin kipeytyminen johtuu usein rangan liikehäiriöstä, kuten kysyjällä nikamien yliliikkuvuudesta. Siihen paras apu on ympäröivien lihasten vahvistaminen. Käytännössä kannattaa ensin käydä fysioterapeutin kanssa läpi sopivat liikkeet. Harjoittelu on myös annosteltava yksilöllisesti lihaskunnon mukaan.

Suositan siis kysyjää hakeutumaan esimerkiksi oman lääkärin kautta pätevän fysioterapeutin ohjaukseen.

Kysymys:

Epävakaa selkä

"Selkäni on oireillut koko aikuisiän. Minulla on todettu nikamakaaren höltymä, jonka takia yksi lannerangan nikama on siirtynyt. Ensin kuvassa näkyi puolen sentin siirtymä, sitten 1 sentin ja viimeksi 1,5 sentin. Kesällä 2006 röntgenkuvassa siirtymäkohta oli alkanut luutua toisen nikaman kanssa yhteen. Säästynkö näin luudutusleikkauksilta ja onko vaarana, että nikamat alkavat siirtyä muuallakin selkärangassa?

Lisäksi selässä on todettu skolioosi, lordoosi ja rappeuma (magneetti- ja röntgenkuvauksessa).

Tarvittaessa käytän tukiliiviä. Olen nelikymppinen nainen ja pääsin selkäni vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle viisi vuotta sitten.

Myös niska- ja hartiaseutu oireilee. Lihakset ovat jumissa, huimaa ja ylöspäin katsominen on hankalaa. Käyn sidekudoshieronnassa 2–4 viikon välein ja samalla saan akupunktiohoitoa. Paikallaan seisominen on tukalaa. On pakko nojata johonkin tai istuutua. Johtuuko tuo selän heikkoudesta?

Lääkityksenä minulla on Nordflex, Panacod, Clotam sekä jännitykseen Xanor ja Paroxetin ratiopharm.
Mitkä liikuntalajit olisivat hyväksi?"

Vastaus:

Nikamakaaren höltymä on noin 5 prosentilla väestöstä, osalle potilaista se ei aiheuta oireita ja osa ei edes tiedä siitä. Noin puolella on oireita: joko paikallista selkäkipua tai jalkaan säteilevää kipua.

Leikkaushoito tulee kyseeseen, jos nuorella (alle 30 v.) liukuma etenee nopeasti ja aiheuttaa selän epävakautta. Myöhemmällä iällä leikkaus voi olla järkevä, jos liukuma ahtauttaa selkäydinkanavaa ja painaa hermojuuria. Silloin usein poistetaan luuta ja samalla nikamaparit jäykistetään. Kysyjän tapauksessa näyttää jäykistyminen jo tapahtuneen, joten luudutusleikkaus ei ole ajankohtainen ellei tuo ahtaus toisaalla aiheuta tarvetta tilan tekemiseen hermoille.

Sekä vatsaa että selkärankaa tukevien lihasten vahvistaminen on hoidon perusta. Lisäksi voidaan ajoittain, esimerkiksi raskaissa töissä käyttää tukiliiviä mutta ei jatkuvasti. Kysyjän mainitsemat oireet ovat tyypillisiä selän epävakauden oireita – suositan vahvistavia lihasharjoitteita.

Lääkehoidossa alussa käytetään tulehduskipulääkkeitä. Jos ne eivät sovi, voidaan käyttää lihasrentoutuslääkkeitä. Kysyjän mainitsemista lääkkeistä Pancod on kodeiinin ja parasetamolin yhdistelmä, jolla voidaan lyhyinä jaksoina lievittää kovia kipuja, mutta en suosittele sitä jatkuvaan käyttöön. Norlex on lihasrentouttaja, jota voi ottaa yöksi. Muut lääkkeet ovat mielialalääkkeitä, ja ne voivat tukea kroonisen kivun hoitoa.

Hyviä liikuntalajeja ovat muun muassa hiihto, uinti, vesivoimistelu, kävely ja sauvakävely.

Kysymys:

Niksauttajalleko?

"Olen tuntenut pitkään kipua ristiselässä. Etenkin aamulla ja istumisen jälkeen on vaikea lähteä liikkeelle. Kävely ja voimistelu auttavat, leposärkyä ei ole. Muuten olen perusterve. Polvet ja lonkat ovat kunnossa. Mitä voisin tehdä? Auttaisiko niksauttaja? Olen 86-vuotias nainen."

Vastaus:

Kysyjän antamien tietojen lisäksi hänen magneettikuvassaan oli kohtalaisia kulumismuutoksia. Iän ja kuvauslöydökset vuoksi en suosittele niksauttajaa. Manipulaatiohoito sopii vain huolella valituille potilaille. Korkeassa iässä luukato ja vaikeat kulumamuutokset saattavat pahentua manipulaatiosta – voi jopa tulla pysyviä vaurioita. Niinpä aina kun harkitaan manipulaatiota, on ensin tehtävä oman lääkärin kanssa huolellinen arvio sen hyödyistä ja mahdollisista riskeistä. Niin ikään on syytä valita hyvin koulutettu hoitaja (koulutettu kiropraktikko, koulutettu osteopaatti, OMT-fysioterapeutti tai alaan perehtynyt lääkäri).

Tässä tapauksessa suositan kivun hoidoksi tulehduskipulääkkeitä (vatsaystävällinen koksibi olisi paras) jaksoittain, kulumien vuoksi glukosamiinisulfaattia (Arthryl, Glukadol tai Glucosamin) sekä aluksi lihaskuntoa vahvistavaa fysioterapiaa ja sitten omaa liikuntaa.

Kysymys:

Jalat särkevät ja puutuvat

"Minulla todettiin 1998 voimakasasteinen nikamarappeuma ja fasettinivelissä kulumamuutoksia. Aluksi niitä hoidettiin kipuepiduraalipuudutuksilla, jopa leikkausta mietittiin. Olen nyt 45-vuotias ja onneksi viime vuodet pärjännyt elämäntapahoidoilla: liikunnalla ja ruokavaliolla. Toisaalta jatkuvaan särkyyn on vähitellen jo tottunut.

Minua on jo pari vuotta vaivannut, että kun lähden hiihtämään, rullaluistelemaan tai aerobickiin, jalkapohjia rupeaa särkemään ja ne puutuvat. Minulla on kyllä lattajalka ja olen kokeillut monenlaisia tukipohjallisia. Olen myös kokeillut erilaisia monoja ja kenkiä sekä jumpannut jalkapohjan lihaksia, venytellyt ja hieronut niitä. Mistään ei oikein ole apua.

Kysynkin voiko tuo selässä oleva voimakas madaltuma aiheuttaa nämä oireet, kun olen kuullut, että selän kipupisteet ovat jalkapohjissa? Ja onko mitään keinoa vähentää kipua ja puutumista, vai pitääkö minun vain yrittää ”hammasta purren” jatkaa näitä lajeja."

Vastaus:

Selästä kipu voi säteillä vain jalkaterään. Kysymyksestä syntyy vaikutelma, että oire tulee vain kovassa liikuntarasituksessa. Tällöin taustalla saattaa olla selkäydinkanavan ahtaus, joten puutumisen syy pitää selvittää. Siihen tarvitaan lääkärikäynnin lisäksi sekä hermoratojen kartoitus että magneetti- tai tietokonekuvauksia. Ahtauma voi olla ydinkanavassa tai jalkaan tulevissa hermokanavissa. Syyn selvittyä voi pohtia hoitovaihtoehtoja.

Saattaa olla, että osa näistä tutkimuksista on kysyjälle jo tehtykin. Jos ei, niin suosittelisin niitä. Myös kävelykoe voisi olla hyvä tehdä, sillä siinä selviää millaisen rasituksen jälkeen jalkaoire tulee. Jos matka on hyvin lyhyt – leikkaushoito voi olla harkittava vaihtoehto. Muussa tapauksessa voi kokeilla joitakin lääkkeitä, selän asennon muuttamista tukiliivillä sekä jalkojen lihasten vahvistamista.

LUE LISÄÄ:

Selkä vahvaksi liikkumalla