sukupuolitaudit, herpes
Kuva Shutterstock

Minuun iski flunssa ja kuume, jonka jälkeen tuli kova kurkkukipu. Lääkäri sanoi epäilevänsä kurkussani olevan herpesviruksen aiheuttama jälkitauti. Sana herpes löi itseni lukkoon, enkä kehdannut alkaa sen enempää kyselemään, mutta asia jäi vaivaamaan. Onko minulla siis sukupuolitauti suussa? Eikö siitä pitäisi ottaa testiä ja antaa lääkitystä? Huuliherpeksen olen saanut jo pienenä, mutta voiko huuliherpes aiheuttaa tällaista?

Herpesvirusten ryhmään kuuluu yli 130 samankaltaista virusta, joille on ominaista että ne jäävät ensitartunnan jälkeen piileviksi elimistöön. Ihmisillä tautia aiheuttavia lajeja tunnetaan 8.

Arkikielessä herpesviruksella tarkoitetaan yleensä herpes simplex -virusta, jota on kahta eri tyyppiä (HSV-1 ja HSV-2). Ne aiheuttavat tyypillisen rakkulaisen tulehduksen huuliin (huuliherpes tai "yskänrokko") tai sukupuolielinten limakalvoille. Lisäksi ihmisillä tautia aiheuttaviin herpesviruksiin kuuluu mm. vesirokkoa aiheuttava varicella zoster -virus, "pusutautia" eli mononukleoosia aiheuttava Epstein-Barr-virus ja vauvarokkoa aiheuttava virus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aiemmin ajateltiin, että HSV-1 aiheuttaa pelkästään suun ja HSV-2 pelkästään sukupuolielinten tulehdusta, mutta nykyään tiedetään, että näin ei ole. Tulehduksen sijainti riippuu siitä, onko virustartunta saatu suun vai sukupuolielinten kautta. HSV-1 ensitartunta on yleensä oireeton. Vain pienellä osalla HSV-1 ensitartunta on rajuoireinen, kuumeinen suu- ja ientulehdus, tuolloin kyseessä on tavallisimmin parivuotias lapsi. Periaatteessa ensitartunnan oireena voi olla nielutulehdus, mutta se on hyvin harvinaista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ensitartunnan jälkeen virus asettuu hermosolmuihin hermosolujen tumiin. Vaikka virus jää pysyvästi elimistöön, suurin osa sen kantajista ei koskaan oireile. Uusintainfektion eli viruksen aktivoitumisen voi laukaista esim. stressi, flunssa, hormonaaliset muutokset, paikallinen hankaus, voimakas auringonvalo tai immuunivajaustila.

Suun alueella uusintainfektio ilmenee ensin pistelynä tai kutinana huulten iholla tai ienrajassa, joskus myös kitalaessa. Muutama tunti tämän jälkeen iho alkaa punoittaa ja ilmestyy kirkkaan nesteen täyttämiä pinnallisia rakkuloita, jotka usein rikkoutuvat. Tauti paranee yleensä runsaassa viikossa. Lääkitys ei tavallisessa uusintainfektiossa ole välttämätön, mutta paranemista voi nopeuttaa herpesviruslääkkeellä. Esimerkiksi asikloviiria myydään voiteena ja tablettina nykyään myös ilman reseptiä.

Kysyjä on mitä ilmeisimmin herpes simplex -viruksen kantaja, koska on aiemmin sairastanut huuliherpeksen. Flunssa on toki voinut aktivoida herpesviruksen, mutta taudinkuva ei ole uusintainfektiolle tyypillinen.

Teoriassa on mahdollista, että kysyjä on sairastunut toiseen herpes simplex -virustyypin ensi-infektioon mutta todennäköisempää on, että kyseessä on ollut jonkin muun viruksen aiheuttama nielutulehdus. Esimerkiksi Epstein-Barr-virus aiheuttaa hyvinkin rajuoireisen nielurisatulehduksen. Vielä tavallisempi rakkulaisen nielutulehduksen aiheuttaja on enterovirus. Herpes ensi-infektiota epäiltäessä voidaan verinäytteestä tutkia herpes simplex -vasta-aineet. Epäselvässä rakkulaihottumassa virus voidaan osoittaa rakkulan pohjalta otetusta näytteestä.
Jos asia edelleen vaivaa, kannattaa se ottaa puheeksi vastaanottaneen lääkärin kanssa.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla