Syke vaihtelee, mutta värinään rinnassa pitää reagoida

Sydämen syke vaihtelee yksilöllisesti ja luonnostaan, eikä siitä yleensä tarvitse stressata. Mutta on tilanteita, joissa pulssin säännöllinen seuranta kannattaa.

– Joillakin on silloin tällöin eteisvärinää ja siksi merkittävästi suurentunut riski saada aivoverenkiertohäiriö. Moni saa eteisvärinästä oireita, mutta osa on täysin oireettomia. Siksi riskiryhmään kuuluvien kannattaa tunnustella omaa sykettä, kardiologi Joachim Stjernvall toteaa.

Eteisvärinä tunnetaan myös flimmerinä.

Siinä sydämen eteinen supistuu tiheämmin kuin sydämen kammio ja syke muuttuu epäsäännölliseksi.

Tavallista mutta pelottavaa

Suomessa eteisvärinäpotilaita on 200 000. Se on yleisintä yli 60-vuotiailla, mutta diabetes, verenpainetauti, sepelvaltimotauti ja verenkiertohäiriöt nostavat riskiä myös nuoremmilla.

Selvästi tuntuva eteisvärinäkohtaus voi pelottaa. Joillekin se aiheuttaa epäsäännöllisen sykkeen lisäksi ahdistavaa oloa, huimausta ja joskus rintakipuakin.

– Jos eteisvärinää on samalla kun yrittää mitata verenpainetta, laite voi ilmoittaa rytmihäiriöstä. Näin voi huomata oireettomankin kohtauksen.

Aivoinfarktin riski pitää tunnistaa

Eteisvärinän taustalla on usein ylipainoa, kohonnut verenpaine tai runsasta alkoholin käyttöä.

Sille altistavat myös kilpirauhasen liikatoiminta ja jotkin sydänsairaudet.

Syy kannattaa joka tapauksessa selvittää ja hoitaa niin hyvin kuin mahdollista. Eteisvärinä nimittäin joskus aiheuttaa sydämen eteisiin verihyytymiä. Hyytymät taas voivat lähteä liikkeelle ja aiheuttaa aivoissa infarktin.

Tällaisen aivoinfarktin riskiä lisääviä tekijöitä ovat esimerkiksi diabetes, korkea verenpaine, sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti tai valtimosairaus esimerkiksi jaloissa sekä yli 65 vuoden ikä. Ja tietysti eteisvärinän aiheuttama hyytymä.

– Mitä useampia riskitekijöitä itseltä löytyy, sitä suuremmaksi aivoveritulpan vaara kasvaa.

Sydänfilmin saa hetkessä appilla

Kun syke muuttuu poikkeavaksi, muutos olisi hyvä saada jotenkin taltioitua. Älylaitteet tulevat tässä avuksi.

– Nykyään on tarjolla kännykkäsovelluksia, jotka tallentavat vähänkään pitempään kestävästä rytmihäiriöstä sydänfilmin kaltaiset tiedot joko puhelimeen tai pilvipalveluun.

Tuntemuksen pitää kestää vain muutama sekunti pitempään kuin itsellä kestää laittaa esimerkiksi älykello ranteeseen ja käynnistää sykettä seuraava sovellus.

Toinen vaihtoehto on tunnustella sykettä oireilun aikana ranteesta ja kirjoittaa kuvaus muutoksista itselle ylös. Lääkärille on kuitenkin moninkertaisesti hyödyllisempää, jos sykkeen rytmin saa taltioitua sydänfilmille.

– Kunhan rytmihäiriöstä saadaan dokumentti, sen syykin voidaan selvittää. Jokaisen, joka on huolissaan sydämeen liittyvistä tuntemuksistaan, on hyvä tietää se. Ennen jouduttiin useammin vain toteamaan, että kyse ei ole mistään vakavasta, kun häiriötä ei saatu mitenkään taltioitua. Nyt se voidaan myös varmistaa ja perustella.

Asiantuntija: Joachim Stjernvall, LL, kardiologian erikoislääkäri, Helsingin Sydänsairaala ja Mehiläinen.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta