Kun joku nykii, rykii tai toistaa sanoja, taustalla voi olla neurobiologinen oireyhtymä.

Touretten oireyhtymä  on neurobiologinen häiriö, jolle ovat ominaisia toistuvat, tahdosta riippumattomat, äkilliset ja nopeat liikkeet tai äänet, joita kutsutaan ticeiksi eli nykimisoireiksi.  

— Oireyhtymä johtuu aivojen dopamiinin puutteesta ja se on vahvasti periytyvä, kertoo erikoislääkäri ja neuropsykiatri Taina Nieminen-von Wendt.

Tourette diagnosoidaan sairaskertomuksen, omaelämäkerran ja haastattelun pohjalta.

— Millään kuvantamismenetelmillä tai veri­kokeilla sitä ei voida todentaa. Touretten oire­­yhtymään päädytään, mikäli henkilöllä on toistuvasti, vähintään vuoden ajan esiintynyt useita kertoja päivässä sekä äänellisiä että motorisia ticejä ja ne ovat alkaneet ennen kahdeksaatoista ikävuotta. Oireilussa voi olla taukoa muutamasta viikosta kahteen kuukauteen, Taina Nieminen-von Wendt kertoo.

Nyykimisoireet eli ticit

Motorisia ticejä ovat esimerkiksi silmien räpsytys, nenän rypistely, pään nykiminen tai hartioiden nostelu.  Ensimmäiset oireet ilmenevät yleensä kasvoissa.

Voimakkaammat ticit voivat ilmetä hypähdyksinä, potkimisena tai repimisenä. Toistoista voi olla myös tavaroiden tai ihmisten haistelu, toisten ihmisten tai tavaroiden koskettelu, pyörähtely ja toisten ihmisten matkiminen.

Äänelliset ticit vaihtelevat virkayskästä huudahduksiin. Ne voivat olla myös rykimistän, niiskutusta, vikinää, hyminää, kielen naksutusta, hengityksen pidättämistä ja ilman päästämistä suhisemalla, omien tai teoisen sanojen tai lauseiden toistamista ilman yhteyttä. 

— Ne voivat olla myös tiedostamatonta rumien sanojen huutelua, Taina Nieminen-von Wendt sanoo.

Lääkkeet ja terapia auttavat

Yleensä Touretten hoidossa turvaudutaan lääkitykseen, kun muut hoitokeinot eivät pure.

— Sopivan lääkityksen löytäminen on usein vaikeaa. Joskus joudutaan käyttämään 2—3 lääkettä yhtä aikaa, Taina Nieminen-von Wendt toteaa.

Vaikeissakin tapauksissa hoitotulokset ovat usein hyvät.

— Terapiahoito yhdistettynä lääkitykseen voi poistaa oireilun lähes täysin. Hoidettavanani on ollut poika, joka aloitti toistuvan niiaamisen 2-vuotiaana. Nyt kaksikymmentä vuotta myöhemmin hän on kuntoutuksen ja lääkityksen ansiosta lähes oireeton.

—  Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa puretaan yksi asia kerrallaan. Jos on esimerkiksi pakko sylkeä, huolehditaan siitä, että taskussa on aina nenäliina, jonka voi tarvittaessa panna suun eteen. Jos on kiroilua, harjoitellaan sitä, millaisia sanoja ei kiroillessa käytetä, Taina Nieminen-von Wendt sanoo.

Asiantuntijana Taina Nieminen-von Wendt Lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri, Helsinki

▶ Ei ole sairaus, vamma tai vika vaan neurobiologinen häiriö.

▶ Aiheuttaa tahdosta riippumattomia nykimisoireita eli ticejä.

▶ Useimmilla lisäksi pakkoajatuksia tai -toimintoja eli rituaaleja, ahdistusta, masennusta, univaikeuksia, aistiyli­herkkyyttä, mutta myös tarkkaavaisuus­häiriöt, ylivilkkaus, impulsiivisuus,
aggressiivisuus ja räjähdyksenomainen käytös ovat mahdollisia oireita.

▶ Esiintyy lievänä sekä vaikeana muotona. Lievä on yleisempi.

▶ Johtuu todennäköisesti dopamiinin ja serotoniinin epätasapainosta aivoissa.

▶ Noin 1–2 prosentilla väestöstä.

▶ Alkaa alle 18-vuoden iässä.

▶ Oireina voivat olla pelkästään ticit.

Lisää tietoa Suomen Tourette-yhdistys ry