Kun joku nykii, rykii tai toistaa sanoja, taustalla voi olla neurobiologinen oireyhtymä.

Touretten oireyhtymä  on neurobiologinen häiriö, jolle ovat ominaisia toistuvat, tahdosta riippumattomat, äkilliset ja nopeat liikkeet tai äänet, joita kutsutaan ticeiksi eli nykimisoireiksi.  

— Oireyhtymä johtuu aivojen dopamiinin puutteesta ja se on vahvasti periytyvä, kertoo erikoislääkäri ja neuropsykiatri Taina Nieminen-von Wendt.

Tourette diagnosoidaan sairaskertomuksen, omaelämäkerran ja haastattelun pohjalta.

— Millään kuvantamismenetelmillä tai veri­kokeilla sitä ei voida todentaa. Touretten oire­­yhtymään päädytään, mikäli henkilöllä on toistuvasti, vähintään vuoden ajan esiintynyt useita kertoja päivässä sekä äänellisiä että motorisia ticejä ja ne ovat alkaneet ennen kahdeksaatoista ikävuotta. Oireilussa voi olla taukoa muutamasta viikosta kahteen kuukauteen, Taina Nieminen-von Wendt kertoo.

Nyykimisoireet eli ticit

Motorisia ticejä ovat esimerkiksi silmien räpsytys, nenän rypistely, pään nykiminen tai hartioiden nostelu.  Ensimmäiset oireet ilmenevät yleensä kasvoissa.

Voimakkaammat ticit voivat ilmetä hypähdyksinä, potkimisena tai repimisenä. Toistoista voi olla myös tavaroiden tai ihmisten haistelu, toisten ihmisten tai tavaroiden koskettelu, pyörähtely ja toisten ihmisten matkiminen.

Äänelliset ticit vaihtelevat virkayskästä huudahduksiin. Ne voivat olla myös rykimistän, niiskutusta, vikinää, hyminää, kielen naksutusta, hengityksen pidättämistä ja ilman päästämistä suhisemalla, omien tai teoisen sanojen tai lauseiden toistamista ilman yhteyttä. 

— Ne voivat olla myös tiedostamatonta rumien sanojen huutelua, Taina Nieminen-von Wendt sanoo.

Lääkkeet ja terapia auttavat

Yleensä Touretten hoidossa turvaudutaan lääkitykseen, kun muut hoitokeinot eivät pure.

— Sopivan lääkityksen löytäminen on usein vaikeaa. Joskus joudutaan käyttämään 2—3 lääkettä yhtä aikaa, Taina Nieminen-von Wendt toteaa.

Vaikeissakin tapauksissa hoitotulokset ovat usein hyvät.

— Terapiahoito yhdistettynä lääkitykseen voi poistaa oireilun lähes täysin. Hoidettavanani on ollut poika, joka aloitti toistuvan niiaamisen 2-vuotiaana. Nyt kaksikymmentä vuotta myöhemmin hän on kuntoutuksen ja lääkityksen ansiosta lähes oireeton.

—  Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa puretaan yksi asia kerrallaan. Jos on esimerkiksi pakko sylkeä, huolehditaan siitä, että taskussa on aina nenäliina, jonka voi tarvittaessa panna suun eteen. Jos on kiroilua, harjoitellaan sitä, millaisia sanoja ei kiroillessa käytetä, Taina Nieminen-von Wendt sanoo.

Asiantuntijana Taina Nieminen-von Wendt Lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri, Helsinki

▶ Ei ole sairaus, vamma tai vika vaan neurobiologinen häiriö.

▶ Aiheuttaa tahdosta riippumattomia nykimisoireita eli ticejä.

▶ Useimmilla lisäksi pakkoajatuksia tai -toimintoja eli rituaaleja, ahdistusta, masennusta, univaikeuksia, aistiyli­herkkyyttä, mutta myös tarkkaavaisuus­häiriöt, ylivilkkaus, impulsiivisuus,
aggressiivisuus ja räjähdyksenomainen käytös ovat mahdollisia oireita.

▶ Esiintyy lievänä sekä vaikeana muotona. Lievä on yleisempi.

▶ Johtuu todennäköisesti dopamiinin ja serotoniinin epätasapainosta aivoissa.

▶ Noin 1–2 prosentilla väestöstä.

▶ Alkaa alle 18-vuoden iässä.

▶ Oireina voivat olla pelkästään ticit.

Lisää tietoa Suomen Tourette-yhdistys ry

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.