Tänään menen aikaisin nukkumaan. Tuttu päätös, joka harvoin toteutuu.

Öisin maailma tuntuu olevan täynnä kiinnostavia asioita, jotka vaativat huomiota. Tunnit hurahtavat ohi mitäänsanomattoman puuhastelun parissa, usein näyttöä tuijottaen. Facebookin päivitykset keräävät todistusaineistoa siitä, että monet valvovat vapaaehtoisesti.

Satunnainen iltatuntien venyttäminen on lähellä uni­tieteen ilmiötä nimeltä viivästynyt unijakso. Siitä kärsivät nukkuvat ja heräävät myöhemmin kuin muut. He elävät yhteiskunnan silmissä väärään aikaan, mutta heidän omalle sisäiselle kellolleen myöhäinen rytmi voi olla aivan tavallinen. Kun normaali uni sijoittuu iltakymmenen ja aamuyhdeksän välille, kukkuja käy yöpuulle aamuyöllä ja nousee sängystä myöhään päivällä.

Siinä ei olisi mitään väärää tai edes epäterveellistä, jos rytmi olisi säännöllinen. Yhteiskunta elää kuitenkin aivan toista rytmiä ja sosiaalinen kello pakottaa iltaihmiset olemaan aktiivisia aamuisin.

Kuulostaako tutulta? Loma-aikoina ja viikonloppuisin tolkutonta päiväkiertoa elää yhä useampi edes ajattelematta koko asiaa. Kun rytmi muuttuu, maanantaiaamu vapaan jälkeen on yhtä pöpperöä.

Kiire ja kaverit valvottavat

Unilääketieteen erikoislääkäri, lastenlääkäri ja -neurologi Outi Saarenpää-Heikkilä näkee työssään paljon nuoria, joiden vuorokausirytmi on häiriintynyt. He nukkuvat väärään aikaan ja liian vähän.

Saarenpää-Heikkilän mukaan on olemassa luonnostaan iltavirkkuja, mutta heitä on aika vähän. Suurimmalle osalle yöpainotteinen elämä on oma valinta. He eivät vain malta nukkua silloin kuin pitäisi.

Nuoria ja myös monia muita valvottavat nautinnonhaluinen ja kiireinen elämäntyyli, menestymisen tarve ja netissä roikkuminen.

— Erityisesti nuoret naiset pingottavat ja paahtavat elämässään. He haluavat olla sosiaalisia ja kauniita. Se nostaa stressitasoa ja luo paineita esimerkiksi opiskella myöhään illalla.

Poikia taas valvottavat tietokoneet. Teini-iässä opittuun tapaan valvoa tottuu helposti. Usein opiskelijat jatkavatkin yöllistä elämää, jos elämäntilanne ei estä sitä.

Unirytminsä sekoittaminen on helppoa, sillä keho omaksuu nopeasti valvomisen kierteen. Silloin aivot oppivat ajattelemaan, että yö on aamuneljästä kahteentoista.

Uni on peili terveyteen

Erilainen vuorokausirytmi voi aiheuttaa paljon harmia, joista suurin on unenpuute. Sen seurauksena oppiminen ja päättelykyky heikkenevät ja olo on ärtynyt.

Jos haluaa elää pitkään, kannattaa nukkua 7-9 tuntia vuorokaudessa. Nuoret tarvitsevat unta lähes yhdeksän tuntia, mutta silti heistä suuri osa nukkuu vain 6-7 tuntia yössä. Maailman terveysjärjestön WHO:n koululaistutkimuksen mukaan hyvät ja säännölliset yöunet ennustavat menestystä elämässä. Sen sijaan liian vähän tai liikaa nukkuminen lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Uni on tarpeen paitsi aivoille, myös keholle. Vähäinen uni vaikuttaa aivotoimintaan ja rutiineihin ja saa olon tuntumaan tahmealta. Myös jatkuva liikaa nukkuminen voi aiheuttaa humalaa vastaavan tokkuratilan.

Nuorille nukkumaanmenoajan siirto on erityisen helppoa, sillä unirytmi nytkähtää murrosiässä luonnollisesti noin tunnilla eteenpäin. Syynä on unihormoni melatoniini, joka alkaa erittyä myöhemmin illalla. Unentarve ei kuitenkaan katoa. Nuokkuminen koulun aamutunneilla ei ratkaise asiaa.

— Kaikki nuoret ovat iltavirkkuja ja heidän elämänsä iltapainotteista, joten koulujen tulisi alkaa vasta yhdeksältä, Saarenpää-Heikkilä sanoo.

Kuuntele omaa sisäistä kelloa

Vuorokauden pitäisi sisältää sopiva paletti unta, työtä, virkistystä ja joutenoloa. Nukkumisen ajankohdan voi valita itse, vaikka meidät onkin luotu liikkumaan päivällä. Valo ajastaa sisäisen kellomme. Jos rytminsä haluaa pitää normaalina, valoa pitäisi saada päivällä paljon ja illalla vähän.

Tavallaan nukkuminen on varsin joustavaa. 1700-luvun päiväkirjamerkintöjen mukaan ihminen nukkui yöunensa kahdessa erässä, illalla ja seuraavan kerran aamuyöstä. Hän saattoi herätä keskellä yötä hetkeksi ja kuluttaa hiljaiset tunnit haluamallaan tavalla. Siksi ei ole kumma, jos nykyihminenkin haluaa välillä lahjoittaa illan viimeiset tunnit itselleen. Oma aika on arvokasta.

Terveellisintä on noudattaa yksilöllistä, mutta säännöllistä rytmiä. Omaa kehoaan kannattaa kuunnella. Toiset kestävät paremmin satunnaisia muutoksia unirytmissään ja selviävät vähäisemmällä unella.

— Olemme yksilöllisiä siinä, miten hyvin pystymme palautumaan esimerkiksi huonosti nukutun yön jälkeen. Kaikilta se ei onnistu helposti, Saarenpää-Heikkilä sanoo.

Kiivastahtista elämää on vaikea vastustaa. Säännöllisiä tehonukkujia meistä tuskin tulee, mutta tärkeintä on suhtautumisemme uneen.

— Jos säännöllisesti nukkuu viikonloppuna itselleen tunteja takaisin, tietää nukkuvansa liian vähän. Toisaalta luulen, että kiireeseen on kyllästytty, joten unta on opittu arvostamaan. Silti on vielä opittavaa. Joskus itselleen on
annettava lupa mennä nukkumaan ennen kymmentä.

Asiantuntija Outi Saarenpää-Heikkilä, unilääketieteen erikoislääkäri Lastenneurologian yksikkö, TAYS

Lue lisää unettomuudesta

▶ Tarvitaan oma halu korjata rytmi.

▶ Kuuntele yksilöllistä unentarvettasi. Älä ohita otollisinta unentulovaihetta.

▶ Aloita aamusta: nouse aikaisemmin, niin unikin tulee aiemmin illalla.

▶ Säännöllistä päivärutiinit.

▶ Älä paistattele tietokoneen valossa viimeiseksi illalla vaan hämärrä valoja yötä kohti.

▶ Noudata rauhoittumisen rituaaleja ennen nukkumaanmenoa.

Vierailija

Unirytmi sekaisin - tee korjausliike

No, ennen tietokoneiden ja sosiaalisen median aikaa minä kukuin aina illalla. Aloin aina kaikki suuret projektit illalla, siivosin komerot, järjestelin valokuvat... Aamu tulee liian varhain, menisin luonnostaan nukkumaan noin klo 2 ja nukkuisin ainakin klo 10 saakka. Ja tietenkin kun sitten joutuu heräämään aikaisemmin (pääsen kyllä ylös) niin jossain kohtaa sitä tekee korjausliikkeen ja nukkuu pidemmät yöunet jonka jälkeen uni ei illalla tulekaan ja valvoo vielä pidempään. Maailma on aika...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Jos terveydentilasi epäilyttää, älä kysy lääkäriltä lupaa matkustamiseen, sillä hän ei voi sitä antaa.

– Vastuu on aina matkustajalla itsellään, lääkäri Ari Kinnunen Matkustajan Lääkäripalvelusta muistuttaa.

Hänen mukaansa joka vuosi kymmenet matkalla sairastuneet ja hoidosta huimasti maksaneet suomalaiset kokevat tulleensa petetyiksi, koska eivät ole tulleet ajatelleeksi, että omalla riskillä mennään. Jos vaikka Aasiassa kiertomatkalla sairastuu, jää yksin oman kielitaitonsa varassa sairaalaan, kun muut jatkavat matkaansa.

Matkavakuutuskaan ei aina pelasta. Se korvaa kyllä odottamattoman sairauden hoitokulut, mutta jos olemassa oleva sairaus pahenee matkalla, korvataan korkeintaan 7–14 vuorokauden välttämätön lääketieteellinen hoito. Muu hoito ja kuljetukset menevät omasta pussista.

– Ja jos paluu ei onnistu omalla lennolla, kroonikko maksaa myös matkansa ja sen vaatimat erikoisjärjestelyt. Ambulanssilento mantereelta toiselle maksaa 100 000 euroa, Ari Kinnunen muistuttaa.

Euroopassa turvallista sairastua

Kun matkustaa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä, on paremmassa turvassa. Matkalainen saa sairastuessaan lääkärin hoitoa samalla hinnalla kuin paikalliset. Sellainen sairaus hoidetaan, jonka hoito ei voi odottaa kotiinpaluuta.

Jos on eurooppalainen sairaanhoitokortti, saa matkan aikana hoitoa myös pitkäaikaissairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi. Kortin voi tilata ennen matkaa verkossa tai puhelimitse.

Apua hakevan on kuitenkin hyvä muistaa, että hoidon laatu ja määrä vaihtelee maittain. Esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa turisti ohjataan helposit yksityiselle puolelle hoitoon, koska julkinen on ruuhkautunut. Sitä Kela ei korvaa.

Pohjoismaissa ei välttämättä tarvitse eurooppalaista sairaanhoitokorttia, koska hoidon saa myös esittämällä voimassa olevan passin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen.

Euroopan ulkopuolella hoitoa voi saada paikallisen asiakasmaksun hinnalla ainoastaan Australian julkisessa terveydenhuollossa, kun esittää Kela-kortin ja passin. Muissa maissa joutuu maksamaan hoidon kaikki kustannukset itse.

Se on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomen valtio ei maksa ulkomailla sairastuneiden tai kuolleiden kuljetusta kotimaahan.

Lue lisää Kelan sivuilta hoidon korvaamisesta ulkomailla

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Ientulehdus on flunssan jälkeen toiseksi tavallisin infektiosairaus, jota moni potee tietämättään. Koska bakteerit eivät pysy vain suussa, tulehdus kannattaa pysäyttää alkuunsa.

Ienverenvuoto on tuttua lähes jokaiselle, mutta usein verenvuoto tulee ja menee. Jos se hetkeksi loppuu, koko asia unohtuu. Ientulehdus on kuitenkin mainio naamioituja. Se saattaa tehdä tihutöitään kaikessa rauhassa, vaikka verenvuoto hiipuisikin. Tupakoitsijoilla tilanne on astetta salakavalampi, sillä tupakka on myrkkyä ikenille. Nikotiini supistaa myös verisuonia, jolloin verenvuotoa ei aina tule.

– Ainoa tapa huomata suun piilevät tulehdukset onkin käydä säännöllisesti hammaslääkärissä, muistuttaa iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil.

Terve ien on väriltään kauniin vaaleanpunainen. Jos ikenet tihkuvat vähänkin verta, ne ovat tulehtuneet. Yksi ientulehduksen merkki onkin punastunut omena. Kun omenaa puraisee, siihen jää verinen viiru. Tulehtunut ien on myös usein turvonnut ja kipeä. Pahanhajuinen hengityskin voi kieliä infektiosta.

Hätkähdyttävää on, että jopa 65 prosentilla yli kolmikymppisistä todetaan syventyneitä ientaskuja, he siis sairastavat ientulehdusta, usein tietämättään. Ientulehdus saattaa iskeä herkästi esimerkiksi raskauden aikana, sillä tietyntyyppiset suun bakteerit lisääntyvät hormonaalisten tekijöiden vuoksi ja pääsevät aiheuttamaan ientulehdusta. Myös syljen eritys vähenee odotusaikana, jolloin hampaat reikiintyvät helpommin.

– Ientulehdusta aiheuttavat bakteerit siirtyvät syljen välityksellä jo äidistä vauvaan. Usein se tapahtuu niin, että tutin tippuessa lattialle äiti puhdistaa sen omassa suussaan tai maistaa samasta lusikasta, onko ruoka sopivan lämpöistä.

Aikuisilla bakteerit tarttuvat etenkin suudellessa.

Yksi hammas tai koko suu

Ientulehdus johtuu usein siitä, että ienrajojen ja hammasvälien säännöllinen puhdistaminen tuppaa unohtumaan, jolloin ienrajoihin kertyy bakteeripeitettä, plakkia. Kun bakteerit tekevät tuttavuutta syljen suolojen kanssa, muodostuu hammaskiveä, jonka karkea ja röpelöinen pinta on bakteerimagneetti. Toisille hammaskiveä syntyy puhdistuksesta huolimatta nopeammin, jopa parissa viikossa.

Kortteja ei jaeta tasan terveydenkään suhteen. On pieni joukko ihmisiä, joilla ientulehdus ei hoitamattomanakaan etene, mutta useimmille syntyy ajan mittaan kiinnityskudossairautena tunnettu parodontiitti. Silloin elimistön puolustussolut ryntäävät paikalle ja yrittävät vimmaisesti tappaa bakteereita.

Hammasta leukaluuhun kiinnittävät sidekudossäikeet haurastuvat, lopulta myös luuta tuhoutuu. Kun kudostuho etenee, hampaat alkavat liikkua, yläetuhampaat viuhkaantuvat ja hampaiden väliin syntyy rakoja.

–Pahimmillaan hammas voi irrota. Vaikeasti tulehtuneessa ikenessä ientaskumittari hurahtaa juuren kärkeen. Suun limakalvoille voi ilmestyä myös märkäpesäkkeitä, kertoo von Troil.

Parodontiitti voi rajoittua vain yhden hampaan tuntumaan, mutta pahimmillaan koko suu voi olla tulehduksen peitossa. Silloin tulehtuneen alueen pinta-ala saattaa olla kämmenen kokoinen. Harva meistä katselisi kovin pitkään tulehtunutta kämmentä.

Parodontiitti saattaa olla oireeton ja kivuton.

Sen kehittyminen vie yleensä vuosia, mutta joskus se voi kehittyä nopeamminkin.

Vaarallinen yleisinfektio

Vaikeaa, märkäistä ientulehdusta esiintyy erityisesti poikkeuksellisessa stressitilanteissa. Sitä nähdään joskus pakolaisilla ja sotien aikaan niin sanottu juoksuhautasuu oli yleinen myös Suomessa.

Jos ihminen sairastuu äkillisesti esimerkiksi keuhkokuumeeseen, influenssaan, syöpään tai sydäninfarktiin, suun tulehdus voi ryöstäytyä käsistä, sillä kehon puolustusta tarvitaan muualla. Kuume, yleiskunnon lasku ja nielemisvaikeudet ovat merkki siitä, että pitää mennä päivystävälle hammaslääkärille.

Kun bakteerit pääsevät verenkiertoon, ne voivat tarttua esimerkiksi vaurioituneisiin sydänläppiin tai keinoniveliin. Tulehdus voi johtaa myös ennenaikaiseen synnytykseen.

– Hoitamaton tulehdus saattaa viedä hampaat suusta, johtaa sydäninfarktiin, aivoverenkierron häiriöihin tai hengenvaaralliseen yleisinfektioon. Joka vuosi satoja ihmisiä joutuu sairaalaan, jopa tehostettuun hoitoon hammastulehduksen vuoksi. Usein heillä on jokin perussairaus tai haastava elämäntilanne, kuvailee von Troil.

Koska suussa muhivat tulehdukset heikentävät immuunipuolustusta, ne voivat pahentaa jo puhjenneita sairauksia. Joskus toistuvan poskiontelotulehduksen taustalta löytyy hammasjuuren infektio.

Diabeetikolla hoitamaton ientulehdus saattaa johtaa siihen, että verensokerit sahaavat ylös alas, insuliinin teho kudoksissa heikkenee ja lisäsairauksien vaara kasvaa. Reumaatikolla sairaus voi pahentua. Tulehtunut suu voi romahduttaa myös syöpäpotilaan kunnon ja heikentää syöpähoitojen tehoa. Syöpähoitojen alkaessa, samoin kuin esimerkiksi ennen lonkkanivelleikkausta, on tärkeää saada suusta tulehduspesäkkeet pois.

Kuin ruosteinen auto

Ihminen saattaa ajatella, että jos hammas parodontiitin vuoksi irtoaa tai joudutaan poistamaan ja jos tilillä on muutama tonni ylimääräistä, tilalle voi kätevästi pistää keinojuuren, implantin. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen.

– Samat bakteerit käyvät myös implantin kimppuun ja voivat irrottaa senkin. Puhutaan peri-implantiitista, muistuttaa von Troil.

Hammaslääkäri vertaa parodontiittia ruosteiseen autoon, jota voidaan hoitaa monella tavalla. Yksi vaihtoehto on laittaa maalia päälle, mutta jos saranatkaan eivät liiku, pitää vaihtaa koko ovi. Sama pätee parodontiittiin.

– Jos vaurioita on paljon, pelkästään mekaaninen puhdistus, hammaskiven poisto ja antibioottikuuri eivät auta. Tarvittaessa ientasku pitää avata ja vaurioitunutta aluetta hoitaa kirurgisesti. Joskus hampaita joudutaan myös poistamaan, ettei tulehdus etenisi, von Troil sanoo.

Parodontiitin hoidossa tarvitaan erikoishammaslääkäriä. Hoitosuunnitelma tehdään aina yksilöllisesti. Parodontologisen hoidon päättymisen jälkeen hoitoa voidaan myös jakaa hammaslääkärin ja suuhygienistin kesken, mikä laskee kustannuksia.

Asiantuntija: iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil, Oral Hammaslääkärit.