Oppisinko vielä uuden kielen? Kyllä se on mahdollista, kunhan haluat oppia. Edes masennus ei vie kykyä omaksua uutta, vakuuttaa professori Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopistosta.

1. Lapsi oppii ulkoa, aikuinen yhdistää kokonaisuuksia.

Tarua. Oppimista tapahtuu kaiken aikaa arjessa. Aikuiselle harva asia on täysin uutta, siksi oppiminen on entisen päälle rakentamista. Lapselle suurempi osa eteen tulevista asioista on uutta, ja oppiminen etenee puhtaalta pöydältä. Kun lapsi sanoo uusia sanoja aikuisten perässä, se näyttää ulkoa oppimiselta vaikka jo siinä lapsi rakentaa oppimansa päälle.

2. Oppimiselle on omat herkkyyskautensa. Kun ne menevät ohi, oppiminen vaikeutuu.

Totta. Vauvan aivojen kypsymisen alkuaikoina oppimista tallentavat hermoverkot muotoutuvat nopeasti. Ensimmäisenä elinvuotena kuultu puhe järjestää aivojen hermoverkkoja niin, että kuulojärjestelmä muuttuu pysyvästi eli lapsi oppii käyttämään hyväkseen sellaista, millä on hänelle merkitystä.
Myöhemmällä iällä uuden kielen oppiminen vaatii poisoppimista. Esimerkiksi suomalaisvauva herkistyy puhutun suomen kielen äänteiden kestovaihteluun (mato–matto) ensimmäisinä kuukausinaan. Kun samaisella kestolla on vaikka venäjän kielessä toisenlainen käyttö, suomen kielen haltuunotto venäläisnuorelle ei etene myöhemmin yhtä vaivattomasti. Vastaavalla tavalla muukin oppiminen on helpompaa, jos se voi tapahtua ilman, että aiemmin omaksutusta pitää oppia pois.

3. Täydellisen kaksikieliseksi oppii vain alle 10-vuotiaana.

Totta osittain. Myöhemmin vieraan kielen oppineen erottaa monesti pienen pienistä ääntämisen epätyypillisyyksistä. Ymmärtämisen kannalta näillä ei ole merkitystä. Siksi väitettä voi pitää yhtä hyvin vääränä, koska kielen tosiasiallisen käytön kannalta riittävä kaksikielisyys on saavutettavissa myöhemminkin.

4. Vanhemmiten oppii ulkoa vain yksinkertaisia asioita.

Tarua. Jos tämä väite olisi alkuunkaan totta, esimerkiksi näyttelijöiden eläkeikää tulisi rutkasti alentaa.

5. Jos on joskus oppinut uimaan tai ajamaan pyörällä, sitä ei unohda koskaan.

Totta. Motoriset taidot säilyvät hyvin.

6. Varsinaisia oppimisvaikeuksia ei ole, on vain vääriä tapoja opettaa.

Tarua. Oppimisvaikeuksia voi seurata väärästä opettelusta tai opetuksesta mutta myös biologisista syistä. Kehityksellisillä oppimisvaikeuksilla, vaikkapa lukivaikeuksilla eli dysleksialla, on geneettinen, suvussa kulkeva tausta. Toisaalta monessa kehitysmaassa vallitseva huono lukutaito kertoo riittämättömän opetuksen merkityksestä.

Suomessakin on mahdollista tuottaa lukemaan oppimisen ongelmia pitäytymällä opettamisessa ns. kokosanamenetelmässä unohtaen kirjainten ja äänteiden yhteyden harjoittelun.

7. Tärkeintä oppimisessa on oppia tuntemaan itsensä.

Tarua. Vaikka oman oppimisensa tietoinen kehittäminen on mahdollista, kaikenlaista omaksumista tapahtuu tehokkaastikin ilman oman tekemisensä tarkkailua.

8. Kertaus on opintojen äiti.

Totta. Toisto on oppimisen ydin riippumatta siitä, mikä on oppimisen kohteena. Mitä enemmän asiaa harrastat, sitä perusteellisemmin sen taidat.

9. Masentunut ei opi uusia asioita.

Tarua. Masentunut ei pysty parhaimpaansa mutta voi silti oppia uutta. Tahdonalaisesti opeteltavien asioiden oppiminen on sitä tehokkaampaa mitä monimuotoisemmin oppija pystyy suuntaamaan henkisiä voimavarojaan opittavaan asiaan.

10. Huonosti nukuttu yö vie kyvyn oppia uutta ja muistaa jo opittuja asioita.

Tarua. Vaikka oppiminen vahvistuu unen tuella, ei valvottu yö vie oppimisvalmiutta ja hävitä muistista opittua. Mieleen palautusta väsymys voi heikentää.

11. Mieluisassa ympäristössä uudet asiat painuvat hyvin mieleen.

Totta. Kaikki mikä parantaa opittavaan asiaan paneutumista, parantaa oppimistuloksia. Siksi mieluisa ympäristö parantaa valmiutta tallentaa kokemaansa pysyvästi mieleen eli oppia.

12. Aivojaan voi harjoittaa esimerkiksi sudokuilla ja ristisanatehtävillä.

Totta. Aivovoimistelu pitää mielen ja aivot virkeänä. Se myös vahvistaa henkistä kapasiteettia, joka iän myötä väistämättä heikkenee. Ihminen ei elä kuitenkaan ainoastaan hengestä. Aivovoimisteluun ja fyysiseen liikkumiseen käytetyn ajan on oltava tasapainossa. Molempia tarvitaan aivojen toimintakyvyn varjelemiseen.

13. Suuri älykkyysosamäärä takaa hyvät oppimistulokset.

Tarua. Vaikka olemassa olevat valmiudet, joita nimitetään älykkyydeksi, voivat antaa mahdollisuuksia valita tehokkaampia oppimisen tapoja, ei älykkyys vielä takaa aivojen parasta käyttöä. Esimerkiksi kiinnostus ja motivaatio ovat oppimistulosten kannalta tärkeitä.

14. Tietyt ravintoaineet, kuten omega-3-rasvahapot, edistävät oppimista.

Tarua. Useimmissa tutkimuksissa omega-3-rasvahappojen vaikutus oppimiselle on osoittautunut merkityksettömäksi.

15. Päivän aikana opittu vahvistuu yöunen aikana.

Totta. Näin asia tuntuu tutkimuksen valossa olevan. Unella on merkitystä erityisesti opittavan mieleen tallentumisessa.

Lue lisää
Eksyikö nuoren nukkumatti?

Auttaisiko muistisääntö?

NIMI MUISTIIN

  • Keksi ulkonäköön tai olemukseen perustuvia mielikuvia: Reetta voi olla Reetta Reipas. Ajattele herra Markkasen taskut täyteen kolikoita, mieti rouva Tuomisen kohdalla kukkivaa tuomipuuta.
  • Myös riimit auttavat muistamaan : ”Jukka, jolla on pitkä tukka.”
  • Joskus auttaa aakkosten läpikäynti. Oliko unohtunut nimi A niin kuin Ahti vai B niin kuin Björn?

NUMEROT RYHMIIN

  • Liitä numeroihin merkityksellistä tietoa, kun opettelet muistamaan pankkikortin tunnuslukua. Esimerkiksi luvun 2419 voi muistaa jouluaaton päivämäärästä ja oman syntymävuosiluvun alkuosasta.
  • Joskus auttaa, kun ryhmittelet numerot minkä tahansa loogisen yhteyden perusteella. Puhelinnumeron 3414150 muistaa vaikka seuraavasti: kolmen jälkeen tulee neljä, kaksi samaa 41-yhdistelmää peräkkäin, sitten viitonen jatkoksi aiemmin esiintyneisiin numeroihin 3 ja 4, lopuksi pienin luku tässä numerosarjassa.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.