Oppisinko vielä uuden kielen? Kyllä se on mahdollista, kunhan haluat oppia. Edes masennus ei vie kykyä omaksua uutta, vakuuttaa professori Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopistosta.

1. Lapsi oppii ulkoa, aikuinen yhdistää kokonaisuuksia.

Tarua. Oppimista tapahtuu kaiken aikaa arjessa. Aikuiselle harva asia on täysin uutta, siksi oppiminen on entisen päälle rakentamista. Lapselle suurempi osa eteen tulevista asioista on uutta, ja oppiminen etenee puhtaalta pöydältä. Kun lapsi sanoo uusia sanoja aikuisten perässä, se näyttää ulkoa oppimiselta vaikka jo siinä lapsi rakentaa oppimansa päälle.

2. Oppimiselle on omat herkkyyskautensa. Kun ne menevät ohi, oppiminen vaikeutuu.

Totta. Vauvan aivojen kypsymisen alkuaikoina oppimista tallentavat hermoverkot muotoutuvat nopeasti. Ensimmäisenä elinvuotena kuultu puhe järjestää aivojen hermoverkkoja niin, että kuulojärjestelmä muuttuu pysyvästi eli lapsi oppii käyttämään hyväkseen sellaista, millä on hänelle merkitystä.
Myöhemmällä iällä uuden kielen oppiminen vaatii poisoppimista. Esimerkiksi suomalaisvauva herkistyy puhutun suomen kielen äänteiden kestovaihteluun (mato–matto) ensimmäisinä kuukausinaan. Kun samaisella kestolla on vaikka venäjän kielessä toisenlainen käyttö, suomen kielen haltuunotto venäläisnuorelle ei etene myöhemmin yhtä vaivattomasti. Vastaavalla tavalla muukin oppiminen on helpompaa, jos se voi tapahtua ilman, että aiemmin omaksutusta pitää oppia pois.

3. Täydellisen kaksikieliseksi oppii vain alle 10-vuotiaana.

Totta osittain. Myöhemmin vieraan kielen oppineen erottaa monesti pienen pienistä ääntämisen epätyypillisyyksistä. Ymmärtämisen kannalta näillä ei ole merkitystä. Siksi väitettä voi pitää yhtä hyvin vääränä, koska kielen tosiasiallisen käytön kannalta riittävä kaksikielisyys on saavutettavissa myöhemminkin.

4. Vanhemmiten oppii ulkoa vain yksinkertaisia asioita.

Tarua. Jos tämä väite olisi alkuunkaan totta, esimerkiksi näyttelijöiden eläkeikää tulisi rutkasti alentaa.

5. Jos on joskus oppinut uimaan tai ajamaan pyörällä, sitä ei unohda koskaan.

Totta. Motoriset taidot säilyvät hyvin.

6. Varsinaisia oppimisvaikeuksia ei ole, on vain vääriä tapoja opettaa.

Tarua. Oppimisvaikeuksia voi seurata väärästä opettelusta tai opetuksesta mutta myös biologisista syistä. Kehityksellisillä oppimisvaikeuksilla, vaikkapa lukivaikeuksilla eli dysleksialla, on geneettinen, suvussa kulkeva tausta. Toisaalta monessa kehitysmaassa vallitseva huono lukutaito kertoo riittämättömän opetuksen merkityksestä.

Suomessakin on mahdollista tuottaa lukemaan oppimisen ongelmia pitäytymällä opettamisessa ns. kokosanamenetelmässä unohtaen kirjainten ja äänteiden yhteyden harjoittelun.

7. Tärkeintä oppimisessa on oppia tuntemaan itsensä.

Tarua. Vaikka oman oppimisensa tietoinen kehittäminen on mahdollista, kaikenlaista omaksumista tapahtuu tehokkaastikin ilman oman tekemisensä tarkkailua.

8. Kertaus on opintojen äiti.

Totta. Toisto on oppimisen ydin riippumatta siitä, mikä on oppimisen kohteena. Mitä enemmän asiaa harrastat, sitä perusteellisemmin sen taidat.

9. Masentunut ei opi uusia asioita.

Tarua. Masentunut ei pysty parhaimpaansa mutta voi silti oppia uutta. Tahdonalaisesti opeteltavien asioiden oppiminen on sitä tehokkaampaa mitä monimuotoisemmin oppija pystyy suuntaamaan henkisiä voimavarojaan opittavaan asiaan.

10. Huonosti nukuttu yö vie kyvyn oppia uutta ja muistaa jo opittuja asioita.

Tarua. Vaikka oppiminen vahvistuu unen tuella, ei valvottu yö vie oppimisvalmiutta ja hävitä muistista opittua. Mieleen palautusta väsymys voi heikentää.

11. Mieluisassa ympäristössä uudet asiat painuvat hyvin mieleen.

Totta. Kaikki mikä parantaa opittavaan asiaan paneutumista, parantaa oppimistuloksia. Siksi mieluisa ympäristö parantaa valmiutta tallentaa kokemaansa pysyvästi mieleen eli oppia.

12. Aivojaan voi harjoittaa esimerkiksi sudokuilla ja ristisanatehtävillä.

Totta. Aivovoimistelu pitää mielen ja aivot virkeänä. Se myös vahvistaa henkistä kapasiteettia, joka iän myötä väistämättä heikkenee. Ihminen ei elä kuitenkaan ainoastaan hengestä. Aivovoimisteluun ja fyysiseen liikkumiseen käytetyn ajan on oltava tasapainossa. Molempia tarvitaan aivojen toimintakyvyn varjelemiseen.

13. Suuri älykkyysosamäärä takaa hyvät oppimistulokset.

Tarua. Vaikka olemassa olevat valmiudet, joita nimitetään älykkyydeksi, voivat antaa mahdollisuuksia valita tehokkaampia oppimisen tapoja, ei älykkyys vielä takaa aivojen parasta käyttöä. Esimerkiksi kiinnostus ja motivaatio ovat oppimistulosten kannalta tärkeitä.

14. Tietyt ravintoaineet, kuten omega-3-rasvahapot, edistävät oppimista.

Tarua. Useimmissa tutkimuksissa omega-3-rasvahappojen vaikutus oppimiselle on osoittautunut merkityksettömäksi.

15. Päivän aikana opittu vahvistuu yöunen aikana.

Totta. Näin asia tuntuu tutkimuksen valossa olevan. Unella on merkitystä erityisesti opittavan mieleen tallentumisessa.

Lue lisää
Eksyikö nuoren nukkumatti?

Auttaisiko muistisääntö?

NIMI MUISTIIN

  • Keksi ulkonäköön tai olemukseen perustuvia mielikuvia: Reetta voi olla Reetta Reipas. Ajattele herra Markkasen taskut täyteen kolikoita, mieti rouva Tuomisen kohdalla kukkivaa tuomipuuta.
  • Myös riimit auttavat muistamaan : ”Jukka, jolla on pitkä tukka.”
  • Joskus auttaa aakkosten läpikäynti. Oliko unohtunut nimi A niin kuin Ahti vai B niin kuin Björn?

NUMEROT RYHMIIN

  • Liitä numeroihin merkityksellistä tietoa, kun opettelet muistamaan pankkikortin tunnuslukua. Esimerkiksi luvun 2419 voi muistaa jouluaaton päivämäärästä ja oman syntymävuosiluvun alkuosasta.
  • Joskus auttaa, kun ryhmittelet numerot minkä tahansa loogisen yhteyden perusteella. Puhelinnumeron 3414150 muistaa vaikka seuraavasti: kolmen jälkeen tulee neljä, kaksi samaa 41-yhdistelmää peräkkäin, sitten viitonen jatkoksi aiemmin esiintyneisiin numeroihin 3 ja 4, lopuksi pienin luku tässä numerosarjassa.
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti