Oppisinko vielä uuden kielen? Kyllä se on mahdollista, kunhan haluat oppia. Edes masennus ei vie kykyä omaksua uutta, vakuuttaa professori Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopistosta.

1. Lapsi oppii ulkoa, aikuinen yhdistää kokonaisuuksia.

Tarua. Oppimista tapahtuu kaiken aikaa arjessa. Aikuiselle harva asia on täysin uutta, siksi oppiminen on entisen päälle rakentamista. Lapselle suurempi osa eteen tulevista asioista on uutta, ja oppiminen etenee puhtaalta pöydältä. Kun lapsi sanoo uusia sanoja aikuisten perässä, se näyttää ulkoa oppimiselta vaikka jo siinä lapsi rakentaa oppimansa päälle.

2. Oppimiselle on omat herkkyyskautensa. Kun ne menevät ohi, oppiminen vaikeutuu.

Totta. Vauvan aivojen kypsymisen alkuaikoina oppimista tallentavat hermoverkot muotoutuvat nopeasti. Ensimmäisenä elinvuotena kuultu puhe järjestää aivojen hermoverkkoja niin, että kuulojärjestelmä muuttuu pysyvästi eli lapsi oppii käyttämään hyväkseen sellaista, millä on hänelle merkitystä.
Myöhemmällä iällä uuden kielen oppiminen vaatii poisoppimista. Esimerkiksi suomalaisvauva herkistyy puhutun suomen kielen äänteiden kestovaihteluun (mato–matto) ensimmäisinä kuukausinaan. Kun samaisella kestolla on vaikka venäjän kielessä toisenlainen käyttö, suomen kielen haltuunotto venäläisnuorelle ei etene myöhemmin yhtä vaivattomasti. Vastaavalla tavalla muukin oppiminen on helpompaa, jos se voi tapahtua ilman, että aiemmin omaksutusta pitää oppia pois.

3. Täydellisen kaksikieliseksi oppii vain alle 10-vuotiaana.

Totta osittain. Myöhemmin vieraan kielen oppineen erottaa monesti pienen pienistä ääntämisen epätyypillisyyksistä. Ymmärtämisen kannalta näillä ei ole merkitystä. Siksi väitettä voi pitää yhtä hyvin vääränä, koska kielen tosiasiallisen käytön kannalta riittävä kaksikielisyys on saavutettavissa myöhemminkin.

4. Vanhemmiten oppii ulkoa vain yksinkertaisia asioita.

Tarua. Jos tämä väite olisi alkuunkaan totta, esimerkiksi näyttelijöiden eläkeikää tulisi rutkasti alentaa.

5. Jos on joskus oppinut uimaan tai ajamaan pyörällä, sitä ei unohda koskaan.

Totta. Motoriset taidot säilyvät hyvin.

6. Varsinaisia oppimisvaikeuksia ei ole, on vain vääriä tapoja opettaa.

Tarua. Oppimisvaikeuksia voi seurata väärästä opettelusta tai opetuksesta mutta myös biologisista syistä. Kehityksellisillä oppimisvaikeuksilla, vaikkapa lukivaikeuksilla eli dysleksialla, on geneettinen, suvussa kulkeva tausta. Toisaalta monessa kehitysmaassa vallitseva huono lukutaito kertoo riittämättömän opetuksen merkityksestä.

Suomessakin on mahdollista tuottaa lukemaan oppimisen ongelmia pitäytymällä opettamisessa ns. kokosanamenetelmässä unohtaen kirjainten ja äänteiden yhteyden harjoittelun.

7. Tärkeintä oppimisessa on oppia tuntemaan itsensä.

Tarua. Vaikka oman oppimisensa tietoinen kehittäminen on mahdollista, kaikenlaista omaksumista tapahtuu tehokkaastikin ilman oman tekemisensä tarkkailua.

8. Kertaus on opintojen äiti.

Totta. Toisto on oppimisen ydin riippumatta siitä, mikä on oppimisen kohteena. Mitä enemmän asiaa harrastat, sitä perusteellisemmin sen taidat.

9. Masentunut ei opi uusia asioita.

Tarua. Masentunut ei pysty parhaimpaansa mutta voi silti oppia uutta. Tahdonalaisesti opeteltavien asioiden oppiminen on sitä tehokkaampaa mitä monimuotoisemmin oppija pystyy suuntaamaan henkisiä voimavarojaan opittavaan asiaan.

10. Huonosti nukuttu yö vie kyvyn oppia uutta ja muistaa jo opittuja asioita.

Tarua. Vaikka oppiminen vahvistuu unen tuella, ei valvottu yö vie oppimisvalmiutta ja hävitä muistista opittua. Mieleen palautusta väsymys voi heikentää.

11. Mieluisassa ympäristössä uudet asiat painuvat hyvin mieleen.

Totta. Kaikki mikä parantaa opittavaan asiaan paneutumista, parantaa oppimistuloksia. Siksi mieluisa ympäristö parantaa valmiutta tallentaa kokemaansa pysyvästi mieleen eli oppia.

12. Aivojaan voi harjoittaa esimerkiksi sudokuilla ja ristisanatehtävillä.

Totta. Aivovoimistelu pitää mielen ja aivot virkeänä. Se myös vahvistaa henkistä kapasiteettia, joka iän myötä väistämättä heikkenee. Ihminen ei elä kuitenkaan ainoastaan hengestä. Aivovoimisteluun ja fyysiseen liikkumiseen käytetyn ajan on oltava tasapainossa. Molempia tarvitaan aivojen toimintakyvyn varjelemiseen.

13. Suuri älykkyysosamäärä takaa hyvät oppimistulokset.

Tarua. Vaikka olemassa olevat valmiudet, joita nimitetään älykkyydeksi, voivat antaa mahdollisuuksia valita tehokkaampia oppimisen tapoja, ei älykkyys vielä takaa aivojen parasta käyttöä. Esimerkiksi kiinnostus ja motivaatio ovat oppimistulosten kannalta tärkeitä.

14. Tietyt ravintoaineet, kuten omega-3-rasvahapot, edistävät oppimista.

Tarua. Useimmissa tutkimuksissa omega-3-rasvahappojen vaikutus oppimiselle on osoittautunut merkityksettömäksi.

15. Päivän aikana opittu vahvistuu yöunen aikana.

Totta. Näin asia tuntuu tutkimuksen valossa olevan. Unella on merkitystä erityisesti opittavan mieleen tallentumisessa.

Lue lisää
Eksyikö nuoren nukkumatti?

Auttaisiko muistisääntö?

NIMI MUISTIIN

  • Keksi ulkonäköön tai olemukseen perustuvia mielikuvia: Reetta voi olla Reetta Reipas. Ajattele herra Markkasen taskut täyteen kolikoita, mieti rouva Tuomisen kohdalla kukkivaa tuomipuuta.
  • Myös riimit auttavat muistamaan : ”Jukka, jolla on pitkä tukka.”
  • Joskus auttaa aakkosten läpikäynti. Oliko unohtunut nimi A niin kuin Ahti vai B niin kuin Björn?

NUMEROT RYHMIIN

  • Liitä numeroihin merkityksellistä tietoa, kun opettelet muistamaan pankkikortin tunnuslukua. Esimerkiksi luvun 2419 voi muistaa jouluaaton päivämäärästä ja oman syntymävuosiluvun alkuosasta.
  • Joskus auttaa, kun ryhmittelet numerot minkä tahansa loogisen yhteyden perusteella. Puhelinnumeron 3414150 muistaa vaikka seuraavasti: kolmen jälkeen tulee neljä, kaksi samaa 41-yhdistelmää peräkkäin, sitten viitonen jatkoksi aiemmin esiintyneisiin numeroihin 3 ja 4, lopuksi pienin luku tässä numerosarjassa.