Elimistön kyky säädellä verenpainetta takaa sen, ettei maailma heitä häränpyllyä, kun nouset ylös. Verenapainetaudissa säätelykoneisto on pettänyt mutta se voidaan korjata.

Monella kesämökillä ämmänlänget ovat historiaa ja veden järvestä nostaa vesipumppu, johon on liitetty vesiletku. Mitä jäykempi ja pienempi letku on läpimitaltaan, sen suuremmalla paineella vesi suihkuaa saunan pataan. Kun letku on letkeä ja läpimitaltaan suuri, vesi virtailee leppeästi. Kun vesipumppu on tehokas ja hyvin huollettu, se jaksaa nostaa suurenkin määrän vettä yskähtelemättä.

Yksinkertaistettuna sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa voi verrata vesipumppuun ja -letkuun. Verenpaine on sydämen ja verenkiertoelimistön yhteistoimintaa, johon vaikuttaa sydämen pumppaama verimäärä ja verisuonten supistuminen.

Verenpainetta pitää yllä useampi kuin yksi säätelyjärjestelmä. Ne kaikki työskentelevät samansuuntaisesti pitääkseen veren virtaamassa.

– Tärkein verenpainetta säätelevä tekijä on ääreisverisuonten supistus. Mitä pienempi on suonen läpimitta, sen suuremmalla paineella veren pitää kiertää suonissa, jotta se saa kuljetettua happea ja ravintoa elimiin ja kudoksiin, sanoo professori Heikki Ruskoaho Oulun yliopistosta.

Aivojen, haiman, maksan, munuaisten, ihon ja muiden elimien ravinnonsaanti on kiinni siitä, että veri jaksaa virrata verisuonissa.

Valmiina, paikoillanne!

Verisuonten supistumista ja laajenemista säätelevät lähinnä sympaattinen hermosto sekä munuaisten oma paineenkohotusjärjestelmä, reniini-angiotensiinijärjestelmä. Munuaisten paineenkohotusjärjestelmä vaikuttaa verisuonten sileälihaksen supistusta sääteleviin soluihin. Näiden kahden järjestelmän lisäksi verenpaineeseen vaikuttaa koko joukko hormoneja.

– Levossa verenpaine on matalampi, koska vaakatasossa veri kulkeutuu aivoihin pienemmälläkin paineella. Seistessä verenpaine nousee, koska ylämäkeen noustessa tarvitaan suurempi työmäärä ja enemmän painetta suonissa. Silloin jalkojen ja ruumiin alaosan verisuonisto supistuu, jotta veri ohjautuu ylöspäin tehokkaammin, Ruskoaho kertoo.

Rasituksessa sydämen toiminta tehostuu, pulssi nousee ja verisuonet laajenevat, koska lihakset tarvitsevat enemmän verta. Yleensä sympaattinen hermosto aktivoituu jo pelkästä työn ajattelemisesta. Se alkaa jo ennen suoritusta viestittää aivoille, että nyt pitää valmistautua toimimaan.

Säätelyjärjestelmät pitävät huolta siitä, että verenpaine on koko ajan tarkoituksenmukaisella tasolla ja reagoi, kun ihminen pyrähtää juoksuun tai kölläyttää itsensä sohvannurkkaan.

Säätely pettää, paine nousee

Huimaus on merkki siitä, että verenpaine on matala. Varsinkin vanhemmiten verenpaineen säätelyjärjestelmät jäykistyvät ja elimistö tarvitsee hieman aikaan sopeutuakseen eri tilanteisiin. Nuori ihminen sen sijaan pystyy hyppäämään makuulta pystyyn ilman että tuntuu missään.

Kohonnut verenpaine on merkki siitä, että ihmisen verenpainetta säätelevät järjestelmät ovat pettäneet. Kun verenpaine nousee, sympaattisen hermoston vastinparin parasympaattisen hermoston pitäisi ryhtyä vastatoimiin ja laskea painetta.

Verenpaineen nousu aktivoi verisuonten seinämissä olevia tunnistinsoluja, jotka ärsyyntyvät siitä, että verenpaine on koholla. Jos ne eivät toimi kunnolla, myöskään sympaattisen hermoston aktiivisuus ei vähene, ja paine pysyy koholla.

Tämä on yksi kohonneessa verenpaineessa havaittava säätelyjärjestelmän häiriö. Verenpainemittarilla on helppoa mitata verenpaineen taso, mutta ei sitä, mikä verenpaineen säätelyjärjestelmistä on poikkeava.

Verenpaineen mittaaminen on hyvä ja helppo keino selvittää, onko hoito tehonnut, vaikka emme tietäisikään, mikä osa säätelyjärjestelmästä on vaurioitunut, Ruskoaho pohtii.

Vaurioita huomaamatta

Verenpaine on yksilöllinen, mutta kun luvut alkavat jatkuvasti olla yli tyydyttävän verenpaineen 140/90 mmHg rajan, hälytyskellojen pitää kilkattaa.

– Korkea verenpaine ei usein tunnu missään, mutta juuri se tekeekin siitä salakavalan kaverin. Se on suurin yksittäinen syy aivohalvauksiin. Jos verenpaineet saataisiin optimaaliseen tavoitetasoon 120/80 mmHg tai edes lähelle sitä, aivohalvaukset vähenisivät 70 prosenttia, Ruskoaho muistuttaa.

Muissakin sydän- ja verisuonisairauksissa verenpaine on yksi ainesosa diabeteksen, ylipainon, kohonneiden veren rasva-arvojen muodostamassa vaarasopassa.

Kohonneen verenpaineen takana ovat suola, ylipaino, liikkumattomuus, rasvan ahtauttamat verisuonet, stressi, alkoholi ja tupakka. Kaiken perustana on saamamme perintötekijät, mutta verenpaineeseen vaikuttavat myös elämäntapamme.

Ruskoaho muistuttaa, että iän karttuessa keho kuluu ja ajan merkit näkyvät myös sydämessämme ja verenpaineen säätelyssä.

– Verenpaine kohoaa hiljakseen, mutta verenpaineen tavoitetaso ei muutu.

Kun verenpaineet poikkeavat paljon ja mukana on koko riskiarsenaali, hoitoon on tartuttava tosissaan. Siihen tarvitaan lääkärin lisäksi ihmisen oma hoitopanos. Elämäntavoilla samoin kuin lääkkeillä pyritään vaikuttamaan niin sydämeen, verisuoniin kuin munuaisiinkin. Usein hoitojen yhdistäminen tehoaa parhaiten. Kun vaikutetaan verenpaineeseen, vaikutetaan myös veren sokeri- ja rasva-arvoihin – ja ylipainoon.

Asiantuntijana on molekulaarisen farmakologian professori Heikki Ruskoaho Oulun yliopistosta.

Lue lisää
Verenpainekohdalleen - omat ja lääkärin keinot
Miksi verenpaine kohoaa yöllä?
Älä tönkkösuolaannu

Verenpaine

  • tavoiteltava alle 120/80 mmHg
  • tyydyttävä alle 140/90 mmHg
  • lievästi kohonnut yli 140/90 mmHg
  • lääkehoitoon yli 160/100 mmHg
  • jos riskitekijöitä (diabetes, sydän- tai verisuonisairaus, munuaissairaus), lääkehoitoa suositellaan kun yli 140/90 mmHg

Painetta lisää

  • Stressi nostaa verenpainetta aktivoimalla sympaattista hermostoa. Hermopäätteistä vapautuu välittäjäainetta noradrenaliinia, joka aiheuttaa verisuonten sileälihasten supistumista, ja verisuoni ahtautuu. Myös sydänlihaksen hermopäätteistä vapautuu noradrenaliinia, jolloin sydänlihassolut supistuvat ja pulssi kiihtyy.
  • Suola nostaa verenpainetta, koska munuaiset tarvitsevat lisää verenpainetta pystyäkseen poistamaan elimistöstä natriumia eli suolaa. Jos munuaisten toiminta häiriintyy, suolaa ei poistu, mikä johtaa siihen, että tarvitaan lisää verenpainetta sen poistamiseksi.
  • Kova rasva kerrostuu verisuonten seinämiin, kovettaa ja ahtauttaa niitä. Rasva vaurioittaa verisuonen pintasolujen toimintaa ja suonen sileään lihakseen tulee rakenteellisia muutoksia. Rasvan aiheuttamat rakenteelliset muutokset tehostavat myös reniiniangiotensiini-järjestelmän verisuonia supistavaa vaikutusta. Kun verisuonen toiminta heikentyy, verenpaine on koko ajan koholla.
  • Ylipaino lisää rasvasolujen määrää ja heikentää verenpaineen säätelyä. Usein ylipainoisella ovat myös veren sokeri- ja rasva-arvot pielessä.
  • Tupakka on yksittäisistä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä vaikuttavin. Nikotiini on sydämen ja sympaattisen hermoston toimintaa kiihdyttävä aine. Pulssi nousee ja verisuonet supistuvat, jolloin verenpaine nousee.
  • Kylmä nostaa verenpainetta kaikilla. Lämmönsäätely käyttää samaa järjestelmää verenkiertoelimistön kanssa ja kun kylmä supistaa ääreisverenkiertoa pitääkseen elintärkeät sisäelimet lämpiminä, verenpaine nousee.
  • Lyhytaikainen liikunta saattaa nostaa verenpainetta, koska sympaattisen hermoston erittämä noradrenaliini vapautuu rasituksen aikana ja aiheuttaa sydämen toiminnan kiihtymistä.
Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.