Elimistön kyky säädellä verenpainetta takaa sen, ettei maailma heitä häränpyllyä, kun nouset ylös. Verenapainetaudissa säätelykoneisto on pettänyt mutta se voidaan korjata.

Monella kesämökillä ämmänlänget ovat historiaa ja veden järvestä nostaa vesipumppu, johon on liitetty vesiletku. Mitä jäykempi ja pienempi letku on läpimitaltaan, sen suuremmalla paineella vesi suihkuaa saunan pataan. Kun letku on letkeä ja läpimitaltaan suuri, vesi virtailee leppeästi. Kun vesipumppu on tehokas ja hyvin huollettu, se jaksaa nostaa suurenkin määrän vettä yskähtelemättä.

Yksinkertaistettuna sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa voi verrata vesipumppuun ja -letkuun. Verenpaine on sydämen ja verenkiertoelimistön yhteistoimintaa, johon vaikuttaa sydämen pumppaama verimäärä ja verisuonten supistuminen.

Verenpainetta pitää yllä useampi kuin yksi säätelyjärjestelmä. Ne kaikki työskentelevät samansuuntaisesti pitääkseen veren virtaamassa.

– Tärkein verenpainetta säätelevä tekijä on ääreisverisuonten supistus. Mitä pienempi on suonen läpimitta, sen suuremmalla paineella veren pitää kiertää suonissa, jotta se saa kuljetettua happea ja ravintoa elimiin ja kudoksiin, sanoo professori Heikki Ruskoaho Oulun yliopistosta.

Aivojen, haiman, maksan, munuaisten, ihon ja muiden elimien ravinnonsaanti on kiinni siitä, että veri jaksaa virrata verisuonissa.

Valmiina, paikoillanne!

Verisuonten supistumista ja laajenemista säätelevät lähinnä sympaattinen hermosto sekä munuaisten oma paineenkohotusjärjestelmä, reniini-angiotensiinijärjestelmä. Munuaisten paineenkohotusjärjestelmä vaikuttaa verisuonten sileälihaksen supistusta sääteleviin soluihin. Näiden kahden järjestelmän lisäksi verenpaineeseen vaikuttaa koko joukko hormoneja.

– Levossa verenpaine on matalampi, koska vaakatasossa veri kulkeutuu aivoihin pienemmälläkin paineella. Seistessä verenpaine nousee, koska ylämäkeen noustessa tarvitaan suurempi työmäärä ja enemmän painetta suonissa. Silloin jalkojen ja ruumiin alaosan verisuonisto supistuu, jotta veri ohjautuu ylöspäin tehokkaammin, Ruskoaho kertoo.

Rasituksessa sydämen toiminta tehostuu, pulssi nousee ja verisuonet laajenevat, koska lihakset tarvitsevat enemmän verta. Yleensä sympaattinen hermosto aktivoituu jo pelkästä työn ajattelemisesta. Se alkaa jo ennen suoritusta viestittää aivoille, että nyt pitää valmistautua toimimaan.

Säätelyjärjestelmät pitävät huolta siitä, että verenpaine on koko ajan tarkoituksenmukaisella tasolla ja reagoi, kun ihminen pyrähtää juoksuun tai kölläyttää itsensä sohvannurkkaan.

Säätely pettää, paine nousee

Huimaus on merkki siitä, että verenpaine on matala. Varsinkin vanhemmiten verenpaineen säätelyjärjestelmät jäykistyvät ja elimistö tarvitsee hieman aikaan sopeutuakseen eri tilanteisiin. Nuori ihminen sen sijaan pystyy hyppäämään makuulta pystyyn ilman että tuntuu missään.

Kohonnut verenpaine on merkki siitä, että ihmisen verenpainetta säätelevät järjestelmät ovat pettäneet. Kun verenpaine nousee, sympaattisen hermoston vastinparin parasympaattisen hermoston pitäisi ryhtyä vastatoimiin ja laskea painetta.

Verenpaineen nousu aktivoi verisuonten seinämissä olevia tunnistinsoluja, jotka ärsyyntyvät siitä, että verenpaine on koholla. Jos ne eivät toimi kunnolla, myöskään sympaattisen hermoston aktiivisuus ei vähene, ja paine pysyy koholla.

Tämä on yksi kohonneessa verenpaineessa havaittava säätelyjärjestelmän häiriö. Verenpainemittarilla on helppoa mitata verenpaineen taso, mutta ei sitä, mikä verenpaineen säätelyjärjestelmistä on poikkeava.

Verenpaineen mittaaminen on hyvä ja helppo keino selvittää, onko hoito tehonnut, vaikka emme tietäisikään, mikä osa säätelyjärjestelmästä on vaurioitunut, Ruskoaho pohtii.

Vaurioita huomaamatta

Verenpaine on yksilöllinen, mutta kun luvut alkavat jatkuvasti olla yli tyydyttävän verenpaineen 140/90 mmHg rajan, hälytyskellojen pitää kilkattaa.

– Korkea verenpaine ei usein tunnu missään, mutta juuri se tekeekin siitä salakavalan kaverin. Se on suurin yksittäinen syy aivohalvauksiin. Jos verenpaineet saataisiin optimaaliseen tavoitetasoon 120/80 mmHg tai edes lähelle sitä, aivohalvaukset vähenisivät 70 prosenttia, Ruskoaho muistuttaa.

Muissakin sydän- ja verisuonisairauksissa verenpaine on yksi ainesosa diabeteksen, ylipainon, kohonneiden veren rasva-arvojen muodostamassa vaarasopassa.

Kohonneen verenpaineen takana ovat suola, ylipaino, liikkumattomuus, rasvan ahtauttamat verisuonet, stressi, alkoholi ja tupakka. Kaiken perustana on saamamme perintötekijät, mutta verenpaineeseen vaikuttavat myös elämäntapamme.

Ruskoaho muistuttaa, että iän karttuessa keho kuluu ja ajan merkit näkyvät myös sydämessämme ja verenpaineen säätelyssä.

– Verenpaine kohoaa hiljakseen, mutta verenpaineen tavoitetaso ei muutu.

Kun verenpaineet poikkeavat paljon ja mukana on koko riskiarsenaali, hoitoon on tartuttava tosissaan. Siihen tarvitaan lääkärin lisäksi ihmisen oma hoitopanos. Elämäntavoilla samoin kuin lääkkeillä pyritään vaikuttamaan niin sydämeen, verisuoniin kuin munuaisiinkin. Usein hoitojen yhdistäminen tehoaa parhaiten. Kun vaikutetaan verenpaineeseen, vaikutetaan myös veren sokeri- ja rasva-arvoihin – ja ylipainoon.

Asiantuntijana on molekulaarisen farmakologian professori Heikki Ruskoaho Oulun yliopistosta.

Lue lisää
Verenpainekohdalleen - omat ja lääkärin keinot
Miksi verenpaine kohoaa yöllä?
Älä tönkkösuolaannu

Verenpaine

  • tavoiteltava alle 120/80 mmHg
  • tyydyttävä alle 140/90 mmHg
  • lievästi kohonnut yli 140/90 mmHg
  • lääkehoitoon yli 160/100 mmHg
  • jos riskitekijöitä (diabetes, sydän- tai verisuonisairaus, munuaissairaus), lääkehoitoa suositellaan kun yli 140/90 mmHg

Painetta lisää

  • Stressi nostaa verenpainetta aktivoimalla sympaattista hermostoa. Hermopäätteistä vapautuu välittäjäainetta noradrenaliinia, joka aiheuttaa verisuonten sileälihasten supistumista, ja verisuoni ahtautuu. Myös sydänlihaksen hermopäätteistä vapautuu noradrenaliinia, jolloin sydänlihassolut supistuvat ja pulssi kiihtyy.
  • Suola nostaa verenpainetta, koska munuaiset tarvitsevat lisää verenpainetta pystyäkseen poistamaan elimistöstä natriumia eli suolaa. Jos munuaisten toiminta häiriintyy, suolaa ei poistu, mikä johtaa siihen, että tarvitaan lisää verenpainetta sen poistamiseksi.
  • Kova rasva kerrostuu verisuonten seinämiin, kovettaa ja ahtauttaa niitä. Rasva vaurioittaa verisuonen pintasolujen toimintaa ja suonen sileään lihakseen tulee rakenteellisia muutoksia. Rasvan aiheuttamat rakenteelliset muutokset tehostavat myös reniiniangiotensiini-järjestelmän verisuonia supistavaa vaikutusta. Kun verisuonen toiminta heikentyy, verenpaine on koko ajan koholla.
  • Ylipaino lisää rasvasolujen määrää ja heikentää verenpaineen säätelyä. Usein ylipainoisella ovat myös veren sokeri- ja rasva-arvot pielessä.
  • Tupakka on yksittäisistä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä vaikuttavin. Nikotiini on sydämen ja sympaattisen hermoston toimintaa kiihdyttävä aine. Pulssi nousee ja verisuonet supistuvat, jolloin verenpaine nousee.
  • Kylmä nostaa verenpainetta kaikilla. Lämmönsäätely käyttää samaa järjestelmää verenkiertoelimistön kanssa ja kun kylmä supistaa ääreisverenkiertoa pitääkseen elintärkeät sisäelimet lämpiminä, verenpaine nousee.
  • Lyhytaikainen liikunta saattaa nostaa verenpainetta, koska sympaattisen hermoston erittämä noradrenaliini vapautuu rasituksen aikana ja aiheuttaa sydämen toiminnan kiihtymistä.