Mitä vanhemmat toivovat lapsilleen? No, tietenkin onnellista elämää.
Onnellisuus on valtava voimavara ihmiselle: Onnellisista lapsista tulee menestyneempiä aikuisia niin työ- kuin sosiaalielämässä. He saavat mielenkiintoisempia ja vaativimpia töitä, heillä on korkeampi palkka ja todennäköisesti onnelliset ihmiset ovat tyytyväisempiä avioliitossaan kuin onnettomat, kertoo Time-sivusto. Ja tätä kaikkeahan me haluamme lapsillemme, eikö?
Näillä keinoilla kasvatat onnellisemman lapsen:
1. Ole itse onnellinen
Lapsen onnellisuuteen vaikuttaa paljon se, kuinka onnelliseksi vanhempi tuntee itsensä. Tutkimukset osoittavat, että onnelliset vanhemmat kasvattavat onnellisia lapsia. Joten mitä pitäisi tehdä, jotta olisimme onnellisempia vanhempia? Ehkä ottaa viikottain omaa aikaa ja tehdä jotakin, joka tekee meidät onnelliseksi!
2. Vaali ihmissuhdetaitoja
Ihmissuhdetaidot ovat yksi tärkeimmistä taidoista lapsen loppuelämän kannalta, mutta kuinka moni vanhempi todella keskittyy opettamaan niitä lapsilleen? Ihmissuhdetaitokasvatukseksi ei ihan voi sanoa sitä, kun tokaiset riiteleville sisaruksille, että lopettekaas nyt. Mitä sitten voi tehdä? Vanhemman kannattaa aloittaa kannustamalla lasta pieniin, empaattisiin tekoihin: Auttavainen ja toisia kohtaan kauniisti käyttäytyvä ihminen on onnellisempi itsekin.
Ihmissuhdetaitokasvatukseksi ei ihan voi sanoa sitä, kun tokaiset riiteleville sisaruksille, että lopettekaas nyt. Mitä sitten voi tehdä?
3. Keskity matkaan, älä lopputulokseen
Muista kehua matkan varrella! Lapsilla, joiden vanhemmat korostavat jatkuvasti saavutuksia ja lahjakkuutta, on todettu olevan enemmän masennusta ja ahdistusta. He myös vertaavat helpommin itseään muihin ja pelkäävät epäonnistumista enemmän. Vanhemman kannattaakin suunnata huomionsa siihen, kuinka tarmokkaasti lapsi yritti, ei lopputulokseen tai lapsen luontaiseen lahjakkuuteen.
4. Opeta lasta ajattelemaan positiivisesti
Positiivisuus ja onnellisuus kulkevat käsi kädessä. Timen artikkelin mukaan optimistit menestyvät paremmin koulussa, töissä ja liikuntasuoritteissa. He ovat terveempiä ja elävät pidempään, ja heidän on helpompi selvitä masennuksesta tai ahdistuksesta. Ennakoi leikki-iän kiukkuja tai teini-iän angstia opettamalla lasta katsomaan asioiden valoisaa puolta.
Ennakoi leikki-iän kiukkuja tai teini-iän angstia opettamalla lasta katsomaan asioiden valoisaa puolta.
5. Sanoita lapsen tunteita
Tunneäly on opittava taito, ei sisäsyntyinen ominaisuus. Lapsi ei opi tunnesäätelyä itsenäisesti, vaan vanhemman olisi suotavaa pienestä lähtien sanoittaa lapsen tunteita. On tärkeää osoittaa lapselle, että kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja ja niistä voi selvitä. Näin lapsen on myöhemminkin helpompi ymmärtää ja tunnistaa omia tunteitaan, ja sitä kautta hallita niitä.
6. Tee onnellisuudesta tapa
Onnellisuudesta on helppoa puhua, mutta kuinka jalkauttaa onnellisuus omaan elämään, kuinka tehdä onnellisuudesta tapa? Kannattaa koota ympärilleen hyvältä tuntuvia asioita ja ihmisiä. Omasta onnellisuustavoitteesta voi tehdä julkisen, jolloin positiivisena pysymiselle on sosiaalinen tuki – ja paine.Ethän aseta omaa tai lapsesi onnellisuuden rimaa liian korkealle: yksi tavoite kerrallaan ja pienetkin edistysaskeleet ovat askel eteenpäin. Kaikki meistä taipuvat joskus negatiivisuuden alle. Onnellisuuden muuttuminen tavaksi vie aikaa: älä säikähdä takapakkeja.
Ethän aseta omaa tai lapsesi onnellisuuden rimaa liian korkealle: yksi tavoite kerrallaan
7. Kannusta itsehillintään
IItsehillintä on negatiivissävytteinen sana, mutta se on positiivinen asia: itsetuntemusta, omien mielihalujen ja tunteiden tunnistamista sekä mahdollisuutta vaikuttaa omaan käyttäytymiseen. Itsehillinnällä varustetut ihmiset kestävät stressiä ja turhautumista paremmin, ja heillä on laajempi sosiaalinen omatunto, joka tekee heistä hyviä tiimityössä.
8. Leikkikää enemmän!
Nykyään puhutaan paljon lasten mindfulness-taidoista, mediataatiosta ja mielikuvaharjoitteista, mutta usein unohdetaan leikki. Leikkihän on meditaatioharjoitus, jossa kuvitellaan positiivisia asioita, eläydytään jo koettuihin kokemuksiin, pelkoihin ja epävarmuuksiin. Leikissä lapsi keskittyy yhteen asiaan usein niin täysillä, ettei näe tai kuule, mitä ympärillä tapahtuu – täydellistä mindfulnessia. Leikki opettaa lapselle sosiaalisia taitoja, ongelmanratkaisua, luovuutta ja itsetuntemusta. Kannusta siis lastasi leikkimään, sillä onnelliset lapset leikkivät enemmän!
Ps. Ulkoleikissä lapsi saa myös raitista ilmaa ja liikuntaa, joka piristää mieltä.
Leikissä lapsi keskittyy yhteen asiaan usein niin täysillä, ettei näe tai kuule, mitä ympärillä tapahtuu – täydellistä mindfulnessia.
9. Muista: vähemmän laitteita, vähemmän konflikteja
Televisio, videopelit ja älykännykät ovat mukava lisä arkeemme, mutta liiallinen käyttö tekee lapsistamme levottomia, kiukkuisia ja turhautuneita. Joten yksinkertainen keino tehdä lapsesta onnellisempi on rajoittaa ruutuaikaa lapselle sopivaan määrään – ja totta kai varmistaa, ettei lapsi ruutuajallaan katso tai tee sellaista, josta hänelle jäisi paha olo.
10. Syökää yhdessä
Tämän tiesivät jo isovanhempamme: yhdessä syöminen edesauttaa koko perheen onnellisuutta. Jos perheessä harrastetaan niin paljon, että yhteisen ilta-aterian syöminen tuntuu mahdottomalta mahduttaa kalenteriin, voi yhteinen ateria olla myös aamu- tai iltapala. Laitteet kiinni, ruokapöydässä vallitsee keskustelurauha!
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.
