Allerginen vauva laittaa koko perheen koville. Meenan ja Eimin vanhemmat tsemppaavat: elämä helpottuu kyllä.
Heli ja Tero Suutarisen perheessä on välipala-aika. Eimi, 4, ja Meena, 2, rouskuttelevat heinäsirkkoja.
– Tilasin niitä netistä 40 grammaa 15 eurolla. Pussi kestää ikuisuuden! Itse en ole vielä uskaltanut maistaa niitä, Heli sanoo.
Helin ja Teron esikoisen allergiaoireet alkoivat neljä vuotta sitten, kun Eimi oli viikon ikäinen. Äkkiä puklua oli kaikkialla. Refluksioireiden lisäksi Eimin kasvot lehahtivat punaiseksi imetyksen yhteydessä.
Heli sanoo, että neuvolassa oireita ei otettu vakavasti. Yhden lastenlääkärin mukaan refluksitautia ei ole edes olemassa. Lopulta helsinkiläinen lasten allergologi totesi Eimin olevan kuin oppikirjatapaus allergisesta vauvasta. Verikokeissa todettiin vehnä-, ruis-, ohra-, maito- ja muna-allergiat.
– Jätin ne pois ruokavaliostani, ja oireet hävisivät. Kun neljän kuukauden iässä aloimme maistella kiinteitä, allergioita löytyi lisää.
Kaksi vuotta myöhemmin syntyi Meena. Tyttö oli itkuinen, ja hänen vaippansa oli täynnä vihreää limaa. Heli epäili ensin oireiden johtuvan omasta antibioottikuuristaan.
– Puolen vuoden iässä Meenankin iho alkoi kutista. Joka yö hän raapi nilkkansa ja polvitaipeensa verille. Olin kuitenkin helpottunut, koska tiesin, että lääkäri ottaa minut vakavasti, koska olin kokenut saman Eimin kanssa.
Ärhäkät allergiat johtuvat monista eri ruoka-aineista. Sallittujen ainesten lista on tiivis: perheessä syödään poroa, tattaria, kvinoaa, perunaa, bataattia, marjoja, avokadoa ja punajuurta – ja niitä heinäsirkkoja.
– Sopivien ruokien löytäminen on salapoliisityötä, Heli kuvailee.
– Piristän ruokailuja pikku jutuilla: pilkon ruokia ja muotoilen annoksista vaikka kukkia, aurinkoja ja pupuja. Juomana on vettä, mutta siitä tehdään iso juttu erilaisilla mukeilla.
– Usein vaikuttaa siltä, että joku ruoka-aine sopii, mutta yöllä Meenan ihoa alkaa kutittaa. Oireita helpottavat kipulääke, illalla annettavat antihistamiinitipat ja kortisonivoide.
Perhe on kokeillut montaa eri tapaa pärjätä allergian kanssa. Vinkkejä he ovat saaneet lääkäriltä ja Allergialapset ry:n vertaistukiryhmästä.
– Olemme kokeilleet rotaatiota, eli antaa yhtä ruoka-ainetta yhtenä päivänä, toista toisena. Lisäksi olemme testanneet viikon ajan yhtä samaa tuotetta päivittäin. Ehkä toimivin apu on ollut ruokapäiväkirjasta. Kirjoitan ylös päivän ruokailut ja yritän löytää yhteyksiä oireisiin. Näin bongasin esimerkiksi kaura-allergian.
Arjessa tarvitaan paljon ennakointia. Eväät kulkevat mukana kylmäkassissa. Kaupassa pitää varata aikaa lukea tuoteselosteet. Oireiden, lääkkeiden ja ruokien välisiä yhteyksiä tulee pohdittua alinomaa.
– Metatyön määrä on valtava. Mielessäni pyörii jatkuvasti lista siitä, mitä ruokaa pitää tilata netistä tai mitä rasvaa pitää hankkia.
– Suvaitsen nykyään paljon enemmän erilaisuutta, koska nyt tiedän, että perheillä voi olla tosi erilaisia tilanteita. Minulle ei tulisi mieleenkään tuomita muita vanhempia. Tiedän, että rättiväsyneenä äiti saattaa olla turhan kiukkuinen, Heli pohtii.
Vaikka lasten allergiat vievät voimia, parisuhdenäkökulmasta Helillä ja Terolla menee hyvin.
”Olemme pysyneet tiiminä ja ajatelleet, että tämä menee ohi.”
Niin on käynyt. Kolmivuotiaana Eimin allergiat alkoivat helpottaa, ja ovat nyt väistyneet lähes kokonaan.
– Nyt hän voi syödä kaverisynttäreillä kakkua. Samalla hän vahtii ja neuvoo, ettei pikkusiskolle saa antaa muita kuin omia herkkuja. Huolehtimista on ihana katsella.
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.
