Pelkällä ruokavaliolla ei masennusta hoideta, mutta se on hyvä lisä. Vaikka et itse välittäisi kasviksista, suolistomikrobisi välittävät ja niillä on suuri vaikutus myös mielen hyvinvointiin.
Yksinkertaisinta mikrobiston rikastuttaminen on ruoalla. Parasta ruokavaliota pohtiessa ei suuremmin tarvitse ottaa huomioon, haluaako edistää vatsan, aivojen tai mielen hyvinvointia – pääpiirteittäin kyse on samasta ruoasta.
Kasvisten syönnin lisäys sopii kaikille, lääkäri Anna Aatsinki kannustaa.
– Vaikka itse ei välittäisi kasviksista, mahan pikkuriikkiset asukit välittävät. Heidän takiaan kannattaa yrittää. Se koituu lopulta syöjän eduksi.
Aivoja pitää ruokkia siinä, missä suolistoakin.
– Aivot tarvitsevat ravintoaineita monissa eri aineenvaihduntaketjuissa sekä keskushermoston välittäjäaineiden valmistamisessa ja hyödyntämisessä, dosentti Anu Ruusunen kertoo.
Mielenterveydeksi pöytään
Minkälaista ruokaa suolistomikrobeille pitäisi antaa, jos haluaisi samalla hoitaa mielenterveyttään?
Ohjeet ovat tuttuja:
- Paljon kasviksia, marjoja, hedelmiä,
- täysjyväviljaa,
- palkokasveja ja
- kalaa.
Lisäksi kannattaa huolehtia, että mukana on
- hyvänlaatuisia rasvoja, kuten öljyjä, pähkinöitä ja siemeniä.
Tällainen ruokavalio muun muassa vähentää riskiä sairastua masennukseen.
Suolistomikrobien kannalta avainsana on kuitu.
Kaikkia kuidun hyviä ominaisuuksia ei edes vielä tiedetä, mutta se on tiedossa, että imeytymätön kuitu helpottaa suolen toimintaa. Lisäksi se suojaa suoliston seinämää ja sen solujen välisiä liitoksia sekä vahvistaa suoliston immuniteettijärjestelmää.
Masentuneelle välimerellistä
Välimeren ruokavalio on aika lähellä tavoiteltua, mutta myös esimerkiksi suomalaisia ravintosuosituksia seuraamalla pääsee samaan lopputulokseen. Välimerellinen tai sitä muistuttava ruokavalio on muutamissa tutkimuksissa toiminut masennuksen hoidossa lääkkeiden ja terapian tukena.
– Pelkällä ruokavalion viilauksella ei masennusta hoideta, mutta se on hyvä lisä, etenkin, kun mukaan liitetään liikuntaa, Anu Ruusunen kertoo.
Masentuneita Kuopion yliopistosairaalassa hoitanut Ruusunen muistuttaa, että hänen potilaillaan sekä tunnesyöminen että ahminta ovat yleisiä. Joillakin ruokahalu kasvaa ja paino nousee, toisilla taas ruokahalu katoaa kokonaan. Ateriarytmi on epäsäännöllinen ja ruokailutottumukset epäterveellisiä.
– Masennus vaikuttaa niin voimakkaasti jaksamiseen, ettei voimia hyvien valintojen tekemiseen ja ruoan valmistamiseen ole.
Tutkijat ovat kokeilleet masennuksen hoidossa probiootteja, joiden oletetaan muuttavan suoliston mikrobistoa suotuisaan suuntaan. Toistaiseksi ihmisillä tehtyjä tutkimuksia on vähän, mutta tulokset herättävät toiveita.
– Vaikeaksi toimivan hoidon kehittämisen tekee jokaisen oma, yksilöllinen suolistomikrobisto. Vaikka tutkimuksissa probiooteilla on pystytty vähentämään esimerkiksi ahdistusta tai masennusta, samat probiootit eivät toimi kaikilla. Tarvitaan tapoja tunnistaa kunkin oma mikrobikirjo ja sen jälkeen löytää siihen sopiva probiootticocktail, Anna Aatsinki toteaa.
ASIANTUNTIJAT: Anna Aatsinki, tutkijalääkäri, lääketieteen tohtori, Turun yliopisto, FINBRAIN-tutkimus. Leena Putkonen, laillistettu ravitsemusterapeutti, terveystieteiden maisteri. Anu Ruusunen, yliopistonlehtori, ravitsemustieteen dosentti, Itä-Suomen yliopisto ja KYS.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
