Kuva: <span class="photographer">Björgvin Hilmarsson</span>
Kuva: Björgvin Hilmarsson

Satu Rämö, 43, saa vastapainoa kirjailijan työlleen liikunnasta. Lenkillä harhailevat ajatukset selkiytyvät, ja lihastreenistä hän saa itsevarmuutta ja energiaa.

– Hallitsen stressiä liikunnalla. Ja jos minulla ei ole selvää kuvaa mitä kirjoitan, menen ensin kävelylle ja mietin, miten seuraava kohtaus tulee menemään. En tiedä miten selviäisin, jos liikunta vietäisiin minulta, sanoo erityisesti Islantiin sijoittuvista kirjoistaan tunnettu Satu Ramö.

Liikunta toimii hänellä kulloisenkin tarpeen mukaan.

– Jos tarvitsen energiaa tai itsevarmuutta, teen lihastreenin kuntosalilla. Jos haluan rauhoittua tai ajatukset harhailevat ja ahdistaa, toimii hidas juoksu- tai hiihtolenkki. Tunnin tai parin lenkin jälkeen ei vaivaa enää mikään.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Ei siis ihme, että Satu yllättyi ja säikähtikin, kun hänen vasemmasta lonkastaan löytyi pahimman laatuinen nivelrikko. Hän meni lääkäriin hierojansa suosituksesta, kun lonkka vaikutti vähän jäykältä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Yleensä neljännen asteen nivelrikko on tosi kipeä, mutta en tunne lonkassa särkyä ainakaan vielä. Voin onneksi jatkaa urheilua yhä entiseen malliin ja lääkettäkin on jo valmiina, jos kipua alkaa tulla.

"Hyväksyn jo itseni"

Satu sanoo olevansa työssään järjestelmällinen ihminen. Muuten hän luonnehtii itseään sanalla tunteikas.

– Välillä tunteita pursuaa yli niin, että lähipiirillä on kestämistä. Rakastan perhettäni, ystäviäni ja illan hetkiä, kun kaikki muut ovat menneet nukkumaan. Rakastan paljon myös itseäni. Itseni hyväksyminen on tullut vuosien mittaan itsevarmuuden kasvun kautta. Nyt sanon usein itselleni, että olen kyllä tosi kiva.

Islannissa perheensä kanssa asuva Satu on vaikuttunut maan luonnosta ja suurista kontrasteista. Kylmien vuodenaikojen ystävänä hän odottaa syksyä ja talvea.

– Islannin luonnossa kaikki on niin suurta.Tuuli on voimakas, vuoret isoja, jäätiköt laajoja ja tiet pitkiä. On kuumia lähteitä ja toisaalta kylmyyttä. Ihmisiä taas on hyvin vähän, ja silloin sosiaalisuus korostuu. Osaan islantia hyvin, mutta en vielä tajua kaikkia merkitystasoja eivätkä sanoilla leikittelevät vitsit ihan aina aukea minulle. Tunnustan, että nauran vieläkin joskus muiden mukana, vaikka en ole tajunnut juttua.

Lue lisää Satu Rämön terveystunnustuksista Hyvä terveys -lehden numerosta 9/2023!

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla