Pettymykset eivät koskaan tunnu kivoilta, mutta niitä tulee kaikille. Keinoja niiden sietämiseen voi oppia.
Kukaan ei välty pettymyksiltä. Vakavat takaiskut, kuten oma tai läheisen sairaus, onnettomuus, ero, työkriisi tai vaikkapa lemmikin kuolema voi lamata. Pettymys siihen, ettei kaikki sujunutkaan suunnitelmien mukaan, tuntuu musertavalta. Pelko ja katastrofiajatukset lähtevät vyörymään voimalla ja pettymyksen kourissa olevan elimistön autonomisen hermoston tasapaino järkkyy.
–Kaiken keskiössä on turvantunteen järkkyminen. Epävarmuus on nakertava ja erittäin epämiellyttävä tunne, psykoterapeutti ja työnohjaaja Pirjo Timperi kertoo.
Joku luhistuu, toinen hyökkää ja kolmas tekee jotain siltä väliltä. Mitä isompia vastoinkäymiset ovat, sen tärkeämpää on tuen, esimerkiksi keskustelun, merkitys.
–Yhdelle apua tuo läheinen ihminen, toiselle yhteys johonkin henkiseen, kolmannelle rauhallinen hengittely tai kävelylenkit luonnossa.
Tuen ja ajan avulla on helpompi hyväksyä pettymykset osaksi omaa elämänkaarta.
8 minuutin märehtimisaika riittää
Negatiivisten tunteiden äärelle pysähtyminen on haastavaa mutta se on opettavaista, aikuisenakin, Timperi muistuttaa.
Pirjo Timperi kertoo Aalto-yliopiston tutkimuksesta, jossa mitattiin tunnereaktioiden kestoa kehossa.
– Keskimäärin yksi tunne on valloillaan vain noin kahdeksan minuuttia.
Joku voi märehtiä isonkin pettymyksen siinä ajassa.
Useimmat meistä kuitenkin ruokkivat pettymystä uusilla ajatuksilla ja tunteilla, jotka tulevat aivan automaattisesti mieleen ja ovat hyvin inhimillisiä. Tämän vuoksi tunteet tulevat usein uudestaan, ja voimme juuttua johonkin asiaan ja tunteisiin pitkiksikin ajoiksi.
Kohti luovia ratkaisuja
Kun maailma seuraavan kerran tuntuu potkivan päähän, on aika tehdä eräs Pirjo Timperin lempiharjoitus. Laita silmät kiinni ja muistele itsellesi tärkeää ihmistä tai eläintä, jota et ole nähnyt pitkään aikaan. Mieti yksityiskohtaisesti jälleennäkemisen riemua. Miten kohtaatte? Mitä teette?
– Myönteinen mielikuva saa välittömästi aikaan virtapiikin kehossa, suupielet kääntyvät ylöspäin ja stressihormonitasot laskevat. Pettymyksen aikaansaama apeus hälvenee aivoissa saakka. Silloin mieleen raivaantuu tilaa löytää luovia ratkaisuja epätoivoon, Timperi kuvailee.
Esiin kutiteltu positiivisempi ote tulevaan säilyy ja vahvistuu, kun sitä ruokitaan konkreettisilla pienillä kivoilla jutuilla. Sytytä kynttilä, kipaise ulos, haukkaa hyvää tai soita ystävälle.
– Uudet pienet alut osoittavat, että pettymykset ovat osa elämää. Niitä tulee ja menee.
Toisin sanoen vastoinkäymisen voima hälvenee, kun tuskan hyväksyy, käsittelee ja pyrkii jatkamaan eteenpäin siipi maassakin.
– Tilanteeseen ei ehkä löydy ratkaisua, mutta mukava tekeminen ruokkii luovuutta, jolloin on helpompi löytää toiveikkuutta apeudenkin keskellä.
Pettymys ei ole osa sinua
On helpompi sietää pettymyksiä, kun pyrkii miettimään, mitä niistä voisi oppia.
Pieni moka, kuten avainten kotiin unohtaminen, antaa heti vinkkiä paremman järjestyksen tarpeesta eteisessä. Isojen pettymysten kohdalla oppimisnäkökulma on toki raaempi. Heti ei tarvitse löytää vaikkapa ihmissuhteen päättymisestä merkityksiä, sillä vain aika ja etäisyys auttavat. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että joskus vielä valkenee, millaista sisäistä ymmärrystä tai viisautta koettu pettymys meissä lisäsi.
– Pettymys on tunnereaktio, ei osa ihmistä.
Ajallaan kaikista elämän kompuroinneistakin löytyy merkityksiä. Jos ei muuta niin ymmärrystä kärsimyksen suuruudesta ja myötätuntoa toisia saman kokeneita kohtaan. Niitä odotellessa on hyvä ottaa tavoitteeksi vapauden kokemuksen löytämistä ikävistä asioista huolimatta.
– Aina on lupa kulkea selviytymisestä ylös- ja eteenpäin, kukoistamaan. Siinä auttavat itsemyötätunto ja armollisuus itseä kohtaan, tietää Timperi.
Isoja muutoksia tapahtuu harvoin nopeasti, joten on hyvä pilkkoa tavoitteet pieniksi mahdollisuuksiksi. Näin välietappien saavuttamisesta saa lisämotivaatiota. Omaan pettymyksen tunteeseen on hyvä luoda myötätuntoinen suhde, jolloin ristiriitatilanteet on helpompi sietää.
Asiantuntija Pirjo Timperi psykoterapeutti ja työnohjaaja, Hyvinvointi Onnela/ Silmuke.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
