Kun tiedostat stressin ja selkäkivun yhteyden, osaat pitää rangastasi parempaa huolta.
PITIKÖ SELÄN PETTÄÄ JUURI NYT? Kun kiire oli kovimmillaan ja työt oli saatava valmiiksi! Ei ole sattumaa, että selkä pamahtaa silloin, kun stressi sykkii kehossa ja päässä kieppuu loputon lista asioita, jotka pitää ehtiä hoitaa. Vaikka selän jumahtaminen tuntuu tulevan yllätyksenä, sen merkit ovat yleensä olleet ilmassa jo pidemmän aikaa. Et vain ole piitannut kehon ja mielen viesteistä, kun on ollut pakko puskea menemään.
Yleensä ensin kiristyy pinna, sitten alaselkä. Sen jälkeen ei enää puutukaan kuin yksi, mahdollisesti kiireestä ja hosumisesta johtuva, huolimaton kumartuminen tai liukastuminen ja – auts! Alaselässä vihlaise kuin joku tuikkaisi puukolla. Kipu lamaannuttaa kropan.
– Jos ihminen ei itse ymmärrä hidastaa tahtia, keho lyö jarrut päälle, sanoo fysioterapeutti Teija Moilanen.
Moilanen on erikoistunut psykofyysiseen fysioterapiaan, jossa näkökulmana on, että keho ja mieli ovat yhtä.
– Ei ole olemassa toista ilman toista. Itku on tästä hyvä esimerkki. Suru asuu mielessä, mutta purkautuu kehosta konkreettisesti kyyneleinä kyynelkanavia pitkin ja tuntuu puristuksena rinnassa. Kun taas varaudumme epämiellyttävään tilanteeseen, jännitämme vaistomaisesti lihaksia. Siitä syntyy jumeja kehoon.
Kipu pakottaa pysähtymään
Kun stressi hyökyy päälle, on yksilöllistä, mikä osa kehosta alkaa oikutella. Jonkun ohimoita jyskyttää, toisella oireilee vatsa. Selkäkipu on kehon voimakas vastalause.
– Selkä on niin keskeinen osa meitä. Selkäytimen kautta kulkee tietoa aivoista eri puolille kehoa. Jos selkä kipeytyy toden teolla, kyky liikkua menee lähes täysin. Silloin on aivan pakko pysähtyä.
90 prosenttia selkäkivuista johtuu siitä, että lihakset jännittyvät tai nikamien rakenteet ärtyvät ja niiden toiminta häiriintyy. Tällainen vaiva on esimerkiksi noidannuoli. Siinä selän pehmytkudokset venähtävät ja ärsyttävät lihasten kipuhermopäätteitä. Kramppi vetää selän vinoon ja liikkuminen on yhtä tuskaa. Noidannuoli on vaaraton ja ohimenevä, mutta ei iskiessään tunnu siltä.
Ehjä uni hoitaa selkää
Pitkäkestoinen stressi aktivoi sympaattista hermostoa. Verenkiertoon ryöpsähtää etenkin adrenaliinia ja kortisolia. Keho ja mieli virittyvät tilaan, joka on ennen valmistanut meitä pakenemaan tai taistelemaan.
Nykyajassa stressi ei siivitä taisteluun vaan jäytää kehoa monin eri tavoin, muun muassa valvottaa. Se on selän kannalta huono juttu. Unihäiriöt aiheuttavat selkävaivoja ja pitkittävät niiden paranemista.
– Kuten aivot, myös selkä tarvitsee lepoa, jotta sen rakenteet palautuvat ja kuona-aineet huuhtoutuvat pois. Sopivassa asennossa selän välilevyt vetävät yön aikana sisäänsä kudosnestettä, jolloin niiden kimmoisuus lisääntyy. Jotta selkä palautuisi päivän rasituksista, sen pitäisi saada levätä ilman häiriöitä ja keskeytyksiä, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen
Runsas istuminen liiskaa välilevyt
Stressi kietoutuu selkäkipuihin monella muullakin tavalla. Kun töissä on hoppu tai elämä muuten koettelee, unohdamme helposti pitää huolta itsestämme: istumme pidempään, emme ehdi harrastaa tai liikuskella ja syömme mitä sattuu.
Istumisella on tutkimuksissa havaittu suora yhteys selkäkipuihin. Jokainen lienee huomannut sen myös omassa elämässään: Jos istut pitkään koneen ääressä, sohvalla tai autossa, alaselkäsi alkaa kiristyä ja kipeytyä. Kun nouset viimein ylös, keho tuntuu jäykältä ja ensimmäiset askeleet haparoivilta. Alaselän rakenteet ovat kuin jyrän alle jääneet.
– Istuma-asennossa alimpien lannerangan välilevyjen paine nousee kolminkertaiseksi. Kun välilevy laajenee ja pullistuu, painetta kohdistuu etenkin sen ulkoreunaan. Jos siellä on rappeumaa, paine ärsyttää kipureseptoreita, Pohjolainen kertoo.
Välilevyrappeumaa on lähestulkoon kaikilla, joilla 30-vuotispäivät ovat jo takanapäin. Tiedämme myös, että kun arki on kiireistä, ei hyvä istuma-asento tule ensimmäisenä mieleen eikä tuolista muista ponnahtaa ylös suositusten mukaisesti, vähintään kerran tunnissa.
Lähes joka toisen vaiva
Selkäkivut ovat yleistyneet koko 2000-luvun ajan. Jopa 40 prosenttia suomalaisista on kokenut selkäkipua viimeisen kuukauden aikana.
Jokaisen kiputuntemus on yksilöllinen. Siihen voivat vaikuttaa henkinen kuormitus, stressi, aiemmat kipukokemukset, kulttuuri ja jopa lapsuudesta opitut tavat reagoida. Tärkeä viesti: paranet kyllä Yllättävää kyllä, myös kivun pelko voimistaa kipua. Selän pettäessä onkin tärkeää muistaa, että todennäköisesti – yhdeksässä tapauksessa kymmenestä – selkäsi ei ole vaurioitunut eikä pilalla.
Kipu helpottaa jo muutamassa päivässä ja selkä paranee ennalleen yleensä parissa viikossa. Selkä ei myöskään vääjäämättä säry kohta uudestaan.
Asiantuntijoina fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen ja fysioterapeutti Teija Moilanen
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
