Näin tyypin 2 diabetesta kannattaa hoitaa – lääkityksestä on mahdollista päästä eroon

Perinteisesti tyypin 2 diabetes on ollut sairaus, joka puhkeaa myöhäisellä iällä. Ylipainon yleistymisen myötä se on kuitenkin nykyään mahdollinen jo kolme-nelikymppisellä.

Yli 20 000 suomalaista saa joka vuosi tietää sairastavansa tyypin 2 diabetesta. Terveydenhuollon ammattilaisille diagnoosit ovat rutiinia, sillä tautia sairastaa ennestäänkin jo lähes 400 000 suomalaista. Yksilölle kyse on kuitenkin pysäyttävästä tiedosta.

Mieleen voi nousta itsesyytöksiä. Aiheutinko minä tämän itselleni? Moni menee nettiin etsimään tietoa. Vakavien liitännäissairauksien lista voi lisätä ahdistusta. Kakkostyypin diabetes muun muassa moninkertaistaa riskin saada sydän- tai verisuonisairaus tai aivoinfarkti.

Diagnoosi voi säikäyttää siksikin, että harva saa sen lääkärin vastaanotolla kasvotusten. Usein verensokeritason nousu käy ilmi vaikkapa työterveystarkastuksen jälkeen, kun verikoetulokset kilahtavat kännykkään ja paastoverensokeriarvon perässä on tähti sen merkiksi, että tulos on poikkeava. Silloin ei voi saman tien esittää omia kysymyksiä ja saada henkilökohtaista ohjausta.

Jos lääkärin tai hoitajan soittoaikaa ei ole varattuna, se kannattaa varata tulosten tultua.

– Polkuja diagnoosiin on toki muitakin. Aika monella on ollut jo pitempään janotusta ja jatkuvaa pissahätää, joiden vuoksi he ovat ehtineet miettiä, että ehkä verensokerissa on vikaa, kertoo asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä Diabetesliitosta.

Pimiä on huomannut, että potilaan reaktio riippuu usein siitä, miten läheiset ovat pärjänneet saman taudin kanssa.

– Tyypin 2 diabetes on niin vahvasti periytyvää, että monilla on kyllä jo tietoa sairaudesta jonkun lähisukulaisen kautta.

Säikähdyksestä toimintaan

Alkujärkytyksen voi kääntää positiiviseksi voimaksi. Sen avulla voi syntyä motivaatio, joka auttaa omaksumaan, mitä hoito vaatii ja jopa pääsemään eroon koko sairaudesta.

– Jos on ehtinyt tottua siihen, että riittää, kun ottaa lääkkeen kahdesti päivässä, elintapojen muuttamiseen ei ole samanlaista motivaatiota. Helposti ajattelee, että ennenkin on selvitty ilman. Alkujärkytys kannattaisi hyödyntää.

Tavoite ensimmäisille viidelle vuodelle tulisi olla sairauden saaminen remissioon juuri elintapamuutosten avulla. Remissio on tila, jossa ei ole diabeteksen oireita ja verensokeri pysyy normaalina ilman lääkehoitoa. Jos ylipainoa on, kakkostyypin diabeteksen hoitokeinoista tärkein on painonpudotus. Siitä on merkittävästi apua.

Geenit vaikuttavat siihen, millainen painonpudotus riittää korjaamaan verensokeriarvoja. Joillekin riittää jo 5–10 prosentin pudotus omasta elopainosta. 15 prosentin painonpudotuksella tyypin 2 diabetes poistuu lähes kaikilta.

Lääkkeistä saa hyvää tukea painonpudotuksessa, mutta tyypin 2 diabeteksen hoito perustuu elintapamuutoksille.

– Tutkimusnäyttö osoittaa, että elimistö hyötyy eniten elintapamuutoksista. Niitä kannattaa kuitenkin tehdä pienin askelin, ettei uuvu.

Hoida sydäntä, hoidat diabetesta

Kyllähän minä tiesin, että olisi pitänyt syödä toisin ja liikkua enemmän, mutta kun on ollut nämä ruuhkavuodet! Jos diagnoosi käynnistää tällaisen jälkiviisastelun, itseään voi lohduttaa sillä, että koskaan ei ole liian myöhäistä. Hyvät muutokset elintavoissa vaikuttavat aidosti. Ne ovat tärkeitä myös normaalipainoisilla.

Muutosten pitäisi olla sellaisia, joita voi toteuttaa loppuelämän. Parhaita ovat ne, joissa jotain ennemmin lisätään kuin poistetaan.

– Käytännössä se voi tarkoittaa aamupalan syömistä ja selkeämpää ateriarytmiä, ja että syö riittävästi kuitua ja proteiinia, jotka pitävät hyvin kylläisenä. Muutos ei tarkoita kaalisoppadieettiä tai kieltolistoja, Pimiä neuvoo.

Tyypin 2 diabeteksen yhteydessä puhutaan monesti kohonneesta verensokerista. Sairauden ongelmallisuus liittyy kuitenkin ylipäätään sokeriaineenvaihduntaan ja sen vaikutuksiin varsinkin valtimoterveyteen. Korkeaan verensokeriin liittyy usein korkea verenpaine, joka rasittaa munuaisia.

Siksi sydänterveellinen ruokavalio auttaa myös diabetekseen, eli koville rasvoille ja runsaalle suolan käytölle kannattaa etsiä vaihtoehtoja.

Jo lyhyet muutaman minuutin liikuntakerrat, kuten kotitöiden tekeminen, voivat vaikuttaa myönteisesti verensokeriin.

– Liikunta vaikuttaa kudosten insuliiniresistenssiin. Vaikka paino ei laskisi, liikunta muokkaa aineenvaihduntaa niin, että kudokset reagoivat kehon omaan insuliiniin paremmin. Liikunta myös parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa.

Myös tupakointi on syytä lopettaa.

Riittävä unen määrä ja laatu auttavat nekin. Huonosti nukutun yön jälkeen ihan normaali ateriakin saa verensokerin nousemaan selvästi korkeammalle kuin hyvien yöunien jälkeen. Väsyneenä mieliteot ovat suurempia.

Omia onnistumisen mahdollisuuksia voi parantaa asettamalla alusta alkaen konkreettisia ja saavutettavissa olevia tavoitteita.

– Alan syödä paremmin ja liikkua enemmän on huono suunnitelma. Syön joka aamu aamupalan, menen maanantaisin vesijumppaan ja keskiviikkoisin kävelen kaverin kanssa on paljon parempi.

– Monesti laihduttamisessa kuitenkin onnistutaan ensin upeasti, sitten paino lähtee jossain vaiheessa taas nousemaan ja diabeteskin palaa. Toki kaikki diabetesvapaat vuodet ovat elimistölle kevennykseksi ja ne parantavat ennustetta lisäsairauksien suhteen. Jos painonpudotus on pysyvää, diabeteskin voi pysyä poissa, Pimiä summaa.

Elintapamuutoksilla voi päästä jopa kokonaan eroon diabeteslääkityksestä. Diabeteksen hyvä hoito vähentää myös lisäsairauksien riskiä.

Artikkeli on julkaistu Hyvä terveys -lehden numerossa 1/2025.  Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.