Olen 48-vuotias nainen ja minulla on rinta- ja kaularangan rappeuma. Oireita tulee nostellessa ja kannellessa. Luin Hyvä Terveys -lehdestä, että D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin imeytymiseen. Itse en syö kalaa eikä munia. Voiko näin nuorena tullut rappeuma johtua D-vitamiinin puutteesta?

Selkärangan rappeuma on ilmeisesti todettu röntgenkuvassa. Luisten nikamien reunoissa näkyy muun muassa luun liikakasvua ja nikamien välissä olevat rustolevyt madaltuvat. Näihin muutoksiin D-vitamiinilla ei tiedetä olevan mitään osuutta. Kovin hyvin ei tunneta, miksi toisille rappeumamuutoksia tulee aikaisemmin kuin toisille. Ilmeisesti perinnöllisellä taipumuksella on osuutta. D-vitamiinilla on kyllä merkitystä luiden kannalta, sillä sen puute vähentää luun mineraalimäärää ja sitä kautta lisää osteoporoosin vaaraa.

D-vitamiinia syntyy ihossa ultraviolettivalon vaikutuksesta tai sitä saadaan ruoasta. Koska Suomessa on pitkä talvi, olemme suuren osan vuotta ruoasta saadun vitamiinin varassa. Suurin osa suomalaisten D-vitamiinista saadaan kalasta. Tosin nykyään margariineihin ja kohta myös maitoon lisätään D-vitamiinia saannin turvaamiseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Viime vuosina on ilmennyt, että monet suomalaiset saavat D-vitamiinia liian vähän. Vaara D-vitamiinin puutteeseen on tavallista suurempi, jos ei syö kalaa lainkaan. Silloin voi käyttää D-vitamiinivalmisteita, jos haluaa pelata varman päälle. Osteoporoosin estossa on mielekästä käyttää kalsiumtabletin ja D-vitamiinin yhdistelmiä, joita saa apteekista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pertti Mustajoki
professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

1.8.2012 Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 100 µg:aan. Vauvojen rajana EFSA pitää nyt 25 µg ja 1–10-vuotiaiden 50 µg päivässä. Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.

http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm

KYLLÄ

 

C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos. D-vitamiinin puute ei rajoitu vain pohjoisiin leveysasteisiin vaan on maailmanlaajuinen ongelma. Etelässä syynä ei ole auringonvalon puute vaan ratkaisevia ovat yksilöiden elämäntavat ja tottumukset.

C-vitamiinia 500-1000mg / vrk (uusimpien tutkimusten mukaan vähimmäistarve päivässä on 400mg)

D-vitamiinia 50-125µg / vrk

Magnesium (sitraattimuoto imeytyy parhaiten suomessa myytävistä valmisteista) 200-400mg/vrk (tutkimusten mukaan lähes 90 % ihmisistä kärsii magnesiumin puutteesta)

Suomalaisen ravitsemussuosituksen (VRN) mukaan Omega-3 rasvahappoja tulisi saada 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta n. 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä laadukkaita Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapoilla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.

Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä ja lähimarketistakin alle 50€:lla.

Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee yhteensä n. 5€.

D-vitamiinin lähde ihmiselle on aurinko. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.

Ruuan merkitys D-vitamiinin lähteenä on vähäinen. Suomalainen saa hyvästäkin ruokavaliosta (runsaasti kalaa ja suositusten määrän vitaminoituja maitotaloustuotteita) alle 10 µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa syödään pääosin kasvatettua kalaa, jossa ei juurikaan ole D-vitamiinia, johtuen kalan rehusta, joka ei sisällä D-vitamiinia. Muiden kalojen D-vitamiinipitoisuudet vaihtelevat suuresti, joissakin kaloissa se on nolla.

Albanyn yliopiston terveyden ja ympäristön tutkimuslaitoksen johtaja tutki kasvatettuja lohia. Miehen mukaan verkkoaltaissa kasvatettu soijalla syötetty lohi sisältää paljon luonnossa kasvanutta vähemmän D-vitamiina. Luonnon lohessa D-vitamiinia on keskimäärin 9µg/100g (fineli).

D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

Meillä asiantuntijat Ursula Schwab, Christel Lamberg-Allardt ja Suvi M. Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle, vaikka se estää ainoastaan riisitaudin. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.

Mistä tämä 50 nmol/l lukema on peräisin?

Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, luuston- ja lihasten heikkous, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.

Pelkästään luuston ja lihasten hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!

D-vitamiinin syönti purkista läpi vuoden pitäisi olla itsestään selvä asia, mutta yllättävän harva edelleen ymmärtää D-vitamiinilisän tärkeyden. Ja jos ymmärtää, niin valitettavan harva nauttii sitä riittävästi. Tutkimusten mukaan virallinen suositus ei riitä edes vastasyntyneelle. Viralliset suositukset eivät edes nouse.

Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, jonka sivut päivittyvät säännöllisesti uusimmista tutkimustiedoista.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

Sisältö jatkuu mainoksen alla