Elimistö pyrkii jatkuvasti ylläpitämään tiettyä energiatasapainoa. Periaatteessa se yrittää säilyttää nykyisen painonsa.

Syömisen määrää säätelee kylläisyyden tunne. Mutta asiaan liittyy myös paljon muuta, sillä ruokaa syödään eniten, kun se on hyvää ja maistuvaa.

Ruoan etsimiseen tai syömiseen meitä ohjaavat aivomme. Elimistö lähettää aivoille viestejä kylläisyydestä tai nälästä eri puolilta kehoa. Kylläisyyteen vaikuttavat paitsi tunne mahalaukussa, myös yleensä huomaamattomat viestit suusta, nielusta, ohutsuolesta, haimasta ja maksasta. Viestit voivat olla hormonaalisia, hermoston välittämiä ja liittyä esimerkiksi sokeriaineenvaihduntaan.

Pureskelu tekee kylläiseksi

Suussa tärkeää on ruoan maku mutta myös sen rakenne, niin sanottu suutuntuma. Monet ruoat ovat nykyään helposti syötäviä, ja se saa ihmiset syömään enemmän.

- Kun ruoka menee suun ohi nopeasti eli pureskeltavaa ei ole paljoa, niin ruoan vaikutus kylläisyyteen on vähäisempi, sanoo kylläisyyttä tutkinut filosofian tohtori Leila Karhunen Kuopion yliopistosta.

Tämän vuoksi kannattaa kiinnittää huomiota myös syömisnopeuteen: hitaasti syöminen täyttää paremmin kuin hotkiminen.

Myös ruoan laatu vaikuttaa. Energiaravintoaineista täyttävintä on proteiini, jota on paljon esimerkiksi lihassa. Jos verrataan samoja määriä eri ruoka-aineita, niin vähiten kylläisyyttä aiheuttaa runsaasti rasvaa sisältävä ruoka.

Kuitupitoinen ruoka eli esimerkiksi täysjyvävilja pitää kylläisenä pitkään, koska ihmisen ruoansulatuskanavan entsyymit eivät pysty hajottamaan kuitua. Kuitu kulkee ruoansulatuskanavan läpi suurena massana ja hidastaa muun muassa mahalaukun tyhjenemistä. Samalla se lisää suoliston alueelta aivoihin kulkeutuvien kylläisyysviestien määrää. Runsaasti kuitua sisältävässä ruoassa on yleensä myös paljon pureskeltavaa.

Vaihtelu lisää syömistä

Syömisen määrään vaikuttavat myös monet muut tekijät, jotka eivät liity suoraan elimistön fysiologiseen tilaan, esimerkiksi tunteet, uskomukset, tieto ja asenteet.

Joissakin yhteisöissä on arvostettua ”syödä kuin mies”, toisissa syömistä vahditaan. Tutkimukset kertovat, että myös sosiaaliset tilanteet vaikuttavat: seurassa syödään usein enemmän kuin yksin.

Myös monenlaisilla ruokaan liittyvillä ympäristön viesteillä, kuten näköhavainnoilla, on merkitystä. Tutkimustulokset kertovat, että kaikenlainen vaihtelu lisää syömistä. Vaikka syöjä olisi saavuttanut kylläisyyden tunteen tietystä ruoasta, ruokahalu herää uudelleen, jos pöytään kannetaan toista lajia.

Syömistä uudelleen kiihdyttävä asia voi olla jopa ruoan erilainen muoto. Esimerkiksi toisennäköinen pasta voi saada syömään, vaikka aikaisemmasta pastatyypistä olisi jo saanut kyllikseen.

- Kylläisyys kehittyy siis syödyn ruoan aistittavia ominaisuuksia kohtaan, kiteyttää Leila Karhunen. Yksi syy ihmisten lihomiseen nykyään voikin olla juuri suuri vaihtelun määrä: kun on monenlaista tarjolla, syödään kaikkea.

Lue myös:
Mistä kilosi tulevat?

Painonhallintaa kylläisenä

Ateriarytmi kohdalleen (Kiloklubi.fi:n artikkeli)

Tunnesyöminen ja makenhimo on usein nälkää (Kiloklubi.fi:n artikkeli)