Tunnet varmaan jo Viron lahjan Suomen joogaajille, mutta tiesitkö, että Kylli Kukk on myös fysioterapeutti, jonka tärkein viesti kuuluu: Pidä huolta selästäsi!

Joogaohjaaja Kylli Kukk on kokenut elämässään kovia: koulukiusaamisen Neuvosto-Virossa, aviomiehen alkoholismin ja ulkopuolisten vähättelyä. Silti hänet tunnetaan ennen kaikkea valoisasta elämänasenteestaan, lempeydestään ja taidostaan kylvää ympärilleen hyvää oloa.

Kylli ja yltiöpäisen positiivinen asenne elämään kuuluvat yhteen. Lähipiiri, joogaoppilaat ja tutut tuntevat hänen olemuksestaan huokuvan rauhan ja empatian, joka syntyy kun katsoo lempein silmin itseä ja maailmaa.
Sellaisia piirteitä voi itsessään kehittää.

— Kun on joogannut pitkään, mikään ei oikein enää saa mieltä sekaisin. Levollinen olo on vakiintunut ja  ympärillä näkee hyvät asiat. Olen pyrkinyt säilyttämään onnellisuuden ilman, että kukaan voi sitä horjuttaa.

Jos tuntuu epävarmalta, Kylli ojentaa ryhtinsä entistäkin uljaammaksi, lisää huulipunaa ja pyöräilee kesämekossa Töölön torille ostamaan kukkia ja leivoksen.

— Vastoinkäymisiä ja itkuja on ollut monia. Niihin voi joko takertua tai jättää taakseen. Mieli voi tehdä elämästä helvetin tai paratiisin. On helppoa olla onnellinen, kun ei kadota hilpeyttä, energiaa ja tunnetta, että elämä on vau.

Mielen hyvinvoinnin lisäksi Kylli muistuttaa, ettei sen temppeliä saa unohtaa:

— Meillä ei ole kuin tämä yksi ihana keho, josta kannattaa pitää huolta, mutta ilman stressiä. Jos vaikeuksia tulee, ajattelen, että kaikilla asioilla on alku ja loppu.

Fysioterapeutin näkökulmasta kehon osista yksi on muita tärkeämpi: selkä. Sitä tulee vaalia aivan erityisesti.

— Joogit tapaavat sanoa, että ihminen on sen ikäinen kuin hänen selkänsä. Vaikka vuosia olisi miten paljon, olonsa voi tuntea nuoreksi, jos selkä toimii.
Hyvä ryhti heijastuu olemukseemme ja mieleemme. Pystypäin kulkeva on harvoin alakuloinen.

Joogaopettaja ja fysioterapeutti Kylli Kukkin lempeät pikajumpat hoitavat selkää ja koko kehoa turvallisesti mutta tehokkaasti. Löydät ne kaikki täältä.

 


Kylli Kukin ja Virpi Mellerin kirjoittama Kyllin hyvä – lempeämmän elämän käsikirja ilmestyy 26.8. Kyllin tarinan lisäksi kirjassa on vinkkejä muun muassa kehonhuoltoon, selän vahvistamiseen, stressin lievittämiseen ja rentoutumiseen. Teos on tehty yhteistyössä Hyvä terveys -lehden kanssa ja sen kustantaa Sanoma Media Finland.

Tutustu uutuuskirjaan täällä.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Näin vartalonmuokkaus onnistuu.

Kiinteytyminen on sitkeimpiä laihdutusmyyttejä. Varsinkin naisia kehotetaan usein pumppaamaan kuntosalilla kevyitä ja pitkiä, yli 15 toiston sarjoja. Todellisuudessa pikkupainot eivät muokkaa kroppaa juuri lainkaan.

Kuormittava lihaskuntoharjoittelu muokkaa vartaloa parhaiten.

Kiinteytyminen tarkoittaa sitä, että ihonalainen rasvakerros pienenee ja lihas kasvaa. Lihasten kasvu taas vaatii isompia painoja.

Valitse vastukset, joilla jaksat tehdä 8–12 toistoa ja 3–4 sarjaa, sillä tällä alueella lihas kasvaa tehokkaimmin.

Kehoa muokkaavat perusliikkeet, kuten kyykyt, maastaveto ja erilaiset punnerrusliikkeet. Ne rasittavat isoja lihasryhmiä ja kuluttavat paljon energiaa myös treenin aikana.

Salitreeni ei lihota

Kova liikunta voi kerryttää lihaksiin nestettä ja nostaa vaakalukemia hetkellisesti.

Kova harjoittelu aiheuttaa lihaksiin pieniä repeämiä. Kun keho alkaa korjata vaurioita, lihaksiin pakkautuu tulehdusta parantavia aineita ja nestettä. Vaakalukemat saattavat hetkellisesti kivuta muutaman kilon. Tilanne kuitenkin tasaantuu yleensä viimeistään parin kuukauden jälkeen.

Myös lihasmassan kertyminen voi nostaa vaakalukemia. Lihas kasvaa kuitenkin hitaasti kuukausien saatossa. Aloittelija voi kerryttää tyypillisesti noin puoli kiloa lihasmassaa kuukaudessa säännöllisellä voimaharjoittelulla, kolme kiloa vuodessa on varsinkin naiselle jo kova saavutus.

Paino vaihtelee myös vuorokaudenajan mukaan. Vaakaa realistisemman kuvan laihtumisesta antaa mittanauha. Kokeile ensin treenata kuukausi ja vertaile lukemia vasta sitten.

Ajan kanssa vaatekoko todennäköisesti pienenee, sillä kilo lihasmassaa vie vähemmän tilaa kuin sama määrä rasvaa. Lihassolut pitävät myös aineenvaihdunnan vilkkaana: mitä enemmän lihasmassaa, sitä enemmän energiaa kuluu levossakin.

Asiantuntija: Katriina Kukkonen-Harjula, liikuntalääketieteen dosentti, erikoislääkäri, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.

 

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rivakka suursiivous voi olla yhtä hyvää rasvanpolttoliikuntaa kuin spinningtunti.

Kaikki liikunta polttaa rasvaa, spurttailu jopa tasaista puurtamista tehokkaammin.

Keho käyttää suhteessa enemmän rasvaa energianlähteenä, kun liikkuu matalalla sykkeellä, esimerkiksi kävellen. Kova treeni kuitenkin kuluttaa samassa ajassa enemmän energiaa, ja siinä sivussa rasvakin palaa tehokkaammin. Siksi kevyen reippailun kutsuminen rasvanpolttoliikunnaksi johtaa herkästi harhaan.

Harva myöskään tietää omaa maksimisykettään, josta rasvanpolttoalue lasketaan.

Joidenkin tuoreiden tutkimusten mukaan rasvasoluja polttaa parhaiten sykettä nostava intervallitreeni.

Eräässä tutkimuksessa lyhyet, kahdeksan sekunnin kiihdyttelyt puolen tunnin pyörälenkin lomassa kolminkertaistivat rasvan palamisen.

Yhtenä selityksenä tutkijat pitävät katekoliamiini-hormoneita, joita nopea spurttailu vapauttaa erityisen tehokkaasti. Ne polttavat etenkin keskivartalolle ja sisäelimien ympärille kertyvää rasvaa.

Intervalleilla voi kokeilla maustaa muuta liikuntaa vaikka kerran tai kahdesti viikossa.

Sykkeitä tai vauhteja tärkeämpää on se, että liikkuu usein.

Treenin jälkeen aineenvaihdunta kiihtyy, mutta vain tunniksi pariksi. Harjoittelun jälkeen keho alkaa välittömästi valmistautua seuraavaan koitokseen ja korjata itseään, jolloin aineenvaihdunta kiihtyy.

Jälkipolton roolia on kuitenkin liioiteltu rutkasti. Sitä on tutkittu lähinnä huippu-urheilijoilla, ei peruskuntoilijoilla. Tunnin hölkkälenkin jälkeen aineenvaihdunta palautuu yleensä jo tunnissa normaaliuomiinsa. Ekstrakaloreita kuluu tavallisesti muutama kymmenen, eli suklaapalan verran.

Asiantuntija: Katriina Kukkonen-Harjula, liikuntalääketieteen dosentti, erikoislääkäri, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.