Tunnet varmaan jo Viron lahjan Suomen joogaajille, mutta tiesitkö, että Kylli Kukk on myös fysioterapeutti, jonka tärkein viesti kuuluu: Pidä huolta selästäsi!

Joogaohjaaja Kylli Kukk on kokenut elämässään kovia: koulukiusaamisen Neuvosto-Virossa, aviomiehen alkoholismin ja ulkopuolisten vähättelyä. Silti hänet tunnetaan ennen kaikkea valoisasta elämänasenteestaan, lempeydestään ja taidostaan kylvää ympärilleen hyvää oloa.

Kylli ja yltiöpäisen positiivinen asenne elämään kuuluvat yhteen. Lähipiiri, joogaoppilaat ja tutut tuntevat hänen olemuksestaan huokuvan rauhan ja empatian, joka syntyy kun katsoo lempein silmin itseä ja maailmaa.
Sellaisia piirteitä voi itsessään kehittää.

— Kun on joogannut pitkään, mikään ei oikein enää saa mieltä sekaisin. Levollinen olo on vakiintunut ja  ympärillä näkee hyvät asiat. Olen pyrkinyt säilyttämään onnellisuuden ilman, että kukaan voi sitä horjuttaa.

Jos tuntuu epävarmalta, Kylli ojentaa ryhtinsä entistäkin uljaammaksi, lisää huulipunaa ja pyöräilee kesämekossa Töölön torille ostamaan kukkia ja leivoksen.

— Vastoinkäymisiä ja itkuja on ollut monia. Niihin voi joko takertua tai jättää taakseen. Mieli voi tehdä elämästä helvetin tai paratiisin. On helppoa olla onnellinen, kun ei kadota hilpeyttä, energiaa ja tunnetta, että elämä on vau.

Mielen hyvinvoinnin lisäksi Kylli muistuttaa, ettei sen temppeliä saa unohtaa:

— Meillä ei ole kuin tämä yksi ihana keho, josta kannattaa pitää huolta, mutta ilman stressiä. Jos vaikeuksia tulee, ajattelen, että kaikilla asioilla on alku ja loppu.

Fysioterapeutin näkökulmasta kehon osista yksi on muita tärkeämpi: selkä. Sitä tulee vaalia aivan erityisesti.

— Joogit tapaavat sanoa, että ihminen on sen ikäinen kuin hänen selkänsä. Vaikka vuosia olisi miten paljon, olonsa voi tuntea nuoreksi, jos selkä toimii.
Hyvä ryhti heijastuu olemukseemme ja mieleemme. Pystypäin kulkeva on harvoin alakuloinen.

Joogaopettaja ja fysioterapeutti Kylli Kukkin lempeät pikajumpat hoitavat selkää ja koko kehoa turvallisesti mutta tehokkaasti. Löydät ne kaikki täältä.

 


Kylli Kukin ja Virpi Mellerin kirjoittama Kyllin hyvä – lempeämmän elämän käsikirja ilmestyy 26.8. Kyllin tarinan lisäksi kirjassa on vinkkejä muun muassa kehonhuoltoon, selän vahvistamiseen, stressin lievittämiseen ja rentoutumiseen. Teos on tehty yhteistyössä Hyvä terveys -lehden kanssa ja sen kustantaa Sanoma Media Finland.

Tutustu uutuuskirjaan täällä.

Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.
Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.

Tänä keväänä minäkin pyrähdän juoksuun. Miten toimia, ettei into lopahtaisi heti alkuun? Valmentaja Kirsi Valasti neuvoo.

  1. Pidä juoksuosuuden lyhyinä, minuutin pyrähdykset kävelyn lomassa riittävät. Lisää vähitellen juoksun osuutta. Kun tulee päivä, jolloin lenkki ei maistu, harrasta suosiolla pehmeämpää liikuntaa: uimista, jumppaa tai pyöräilyä.
  2. Juokse vain juoksujalkineilla, ei pelitossuilla tai kävelykengillä. Kengän on vaimennettava iskua, mutta se ei saa tukea liikaa. Vaatteet voi valita makunsa mukaan eikä vesipulloa tarvita alle kahden tunnin lenkillä.
  3. Kivut johtuvat yleensä siitä, että keskivartalon tai pakaran lihakset pettävät. Hieronta ja lepo helpottavat, mutta lopullisen ratkaisun tuo vain lihasten vahvistaminen. Juoksijan pitää muistaa kasvattaa lihaskuntoa lenkkeilyn välipäivinä.

 

Aloita näin

1. VIIKKO

MA juoksu ja kävelyä 25–30 min

TI pehmeää liikuntaa, kuten vesijuoksua tai kevyttä jumppaa

KE lepopäivä

TO lihaskuntotreeni

PE pehmeää liikuntaa

LA juoksua ja kävelyä 25–30 min

SU lepopäivä

2.–3. VIIKKO

Sama ohjelma, mutta juoksu-kävelylenkkejä voi pidentää 5 minuutilla joka viikko.

Asiantuntija: Kirsi Valasti, valmentaja ja psykoterapeutti.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Liikunta
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen 31 v aktiiviliikkuja. Oikea pohkeeni on jonkin aikaa ollut todella kireä ja kipeä. Venyttely ei auta. Kävely sattuu hieman ja juoksu, silti olen niitä harrastanut. Pitäisikö välttää? Onko magnesiumsuihkeesta hyötyä?

LIHASPERÄISEN kivun hoidosta on vähän tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Revähdyksen tai venähdyksen aiheuttamaan kipuun auttaa kylmä paremmin kuin kuuma, kun taas ilman vammaa syntyneen lihaskivun hoidossa lämpöhoito voi toimia paremmin.

Kipualueelle levitettävät kipugeelit auttavat lihaskivun hoidossa kuten myös suun kautta otettavat tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni). Magnesiumsuihkeen hyödystä ei ole tutkimusnäyttöä. Kevyt venyttely, kevyt liike ja kevyt hieronta auttavat usein. Kipua pahentavaa liikuntaa tulee välttää. Kovassa kivussa kannattaa levätä.

Lihasperäinen kipu alkaa lievittyä muutamien päivien kulussa. Revähdyksessä se voi kestää vähän pidempään, mutta jos mitään äkkinäistä liikettä tai vääntöä ei ole tapahtunut, on vammaperäinen kipu epätodennäköinen.

Toispuoleisen pohjekivun taustalla voi joskus olla myös laskimotukos, mutta siihen liittyy yleensä myös pohkeen alueen turvotusta ja kipu on erilaista kuin lihaskivussa. Mikäli kipu ei käyttäydy kuten tyypillinen lihaskipu, kannattaa käydä lääkärin vastaanotolla.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.