Jooga on jo kuin kaurapuuro: melkein jokainen on sitä kokeillut – siis jos puhutaan hathasta. Mutta mitä ihmettä ovat jin, iyengar ja kundaliini? Testasimme kuusi erilaista joogaa.

Viisitoista vuotta sitten kokeilin ensimmäistä kertaa uutta liikuntalajia nimeltä jooga. Vanhan koulun hämärässä jumppasalissa ohjaaja teki helppoja venytyksiä t-o-d-e-l-l-a verkkaiseen tahtiin. Hathaa, kuulemma. Mielestäni parempi nimitys olisi ollut huuhaa – eihän liikkuessa kuulu palella. Sama kuin menisi löylyjen toivossa saunaan, joka ei koskaan lämpene. Lopetin heti. Silloin en vielä ymmärtänyt, että joogan tarkoituksena ei ole fyysinen rääkki vaan kehon ja mielen yhteistyö.

Myöhemmin testasin astangaa eli voimajoogaa. Tahti oli nopea ja asanat eli joogasennot melko haastavia. Tykästyin.

Enää jooga ei ole vain hathaa tai astangaa. Se on esimerkiksi jinia, kundaliinia, iyengaria, aerialia, flowta tai hotjoogaa. Valinnanvaraa on paljon, kysymyksiä vielä enemmän. Mitä mikäkin jooga tarkoittaa? Miten ne eroavat toisistaan? Ja ennen kaikkea, mikä sopii kenelle?

Mitä sinä haluat?

Joogaohjaaja ja fysioterapeutti Iia Lappalainen kannustaa kokeilemaan rohkeasti. Itselleen sopivan muodon löytää, kun on perillä omista toiveistaan ja tietää, mitä joogalta haluaa.

– Kestävyyttä, lihasvoimaa ja fyysistä harjoitusta kaipaavalle käy astanga. Jos on pedantti ja tahtoo, että keho on taatusti oikeassa asennossa, voi kokeilla iyengaria. Hathasta voi valita dynaamisen ja haastavamman version tai rauhallisen perusliikkeisiin ja mielenrauhaan keskittyvän vaihtoehdon, Lappalainen linjaa.

Tuntien sisältö vaihtelee paljon ohjaajan mukaan. Jos ensimmäinen kerta ei vielä vakuuta, kannattaa mennä toisen ohjaajan tunnille. Yhden, viisi tai kymmenen kertaa, kunnes löytää suosikkinsa.

Kokeilimme kuusi erilaista joogaa:

Lepoa mielelle ja keholle

Jin – Lempeän perusjoogan ystävälle

Jin-joogan avainsanoja ovat pehmeys, lempeys ja hitaus. Liikkeet tehdään rauhallisesti ja yksittäisissä asennoissa viivytään pitkään, jopa minuutteja. Ideana on päästä tilaan, jossa lihakset lepäävät.

Suurin osa asanoista eli jooga-asennoista tehdään jumppamatolla maaten tai istuen. Ohjaaja muistuttaa, että kroppaa ei pidä yrittää venyttää äärimmilleen, vaan jokaisen tulee jäädä asentoon, jossa on hyvä olla ja keho tuntuu lepäävän.

Tunnilla käytetään paljon apuvälineitä, kuten tyynyjä ja palikoita, joista on hyötyä etenkin aloittelijalle. Apuvälineiden tarkoituksena on auttaa joogaajaa pääsemään asentoon, jossa kehon ja mielen valtaa rentous eikä lihastyöskentelyä juuri tarvita. Hengityksellä on tärkeä rooli. Verkkaisen tempon vuoksi hengitys on helppoa tahdittaa yhteen asanoiden kanssa.

Mukana mantrat ja chakrat

Flow – Mielenrauhaa ja hengitysharjoituksia kaipaavalle

Flow-jooga on nimensä mukaisesti yhdistelmä virtaavia, liikesarjana tehtäviä asanoita. Tunti rakentuu hengityksen ja kevyiden, venyttävien liikkeiden varaan. Jokaisen venytyksen jälkeen tehdään vastavenytys.
Koetunnin alussa lausutaan mantroja ja tehdään ohjaajan opastuksella chakroja. Molemmat ovat sanskriittia. Mantra tarkoittaa ääneen tai äänettömästi lausuttavaa runoa tai tavua ja chakra on yhtä kuin kehon energiakeskus. Niiden tarkoituksena on viedä joogaaja harjoituksen ajaksi keskittyneeseen tilaan, jossa ulkomaailmaa ei ole. Tempo on rauhallinen ja lähes kaikki liikkeet tehdään istualtaan ja silmät kiinni. Pääpaino on hengityksessä, jonka avulla pyritään tyhjentämään mieli kaikesta turhasta. Liikkeet ovat välillä liiankin vaivattomia, suurin haaste on rentoutumisessa.

Pää alaspäin tuolilla

Iyengar – Kankealle ja tehokkuutta tahtovalle

Iyengar-joogassa kiinnitetään erityistä huomiota jalkaterien, käsien, lantion ja selkärangan linjauksiin. Asanat tehdään huolellisesti tietyssä järjestyksessä, jolloin koko tunti on kuin sarja sulavia siirtymiä liikkeestä toiseen. Apuvälineitä käytetään paljon, joten iyengar sopii kaikenkuntoisille.

Osa asanoista on monimutkaisia ja haastavia, mikä tuo tuntiin tehoa. Teemme liikkeitä esimerkiksi tuolilla pää alaspäin tai seinää apuna käyttäen. Jos jokin liike ei onnistu tai tunnu hyvältä, ohjaaja antaa helpomman vaihtoehdon. Näin jokainen pääsee keholleen sopivaan asanaan. Niissä viivytään hyvä tovi, jolloin myös mieli ehti harjoitukseen mukaan. Tunnilla on tekemisen meininki. Saa panna kehon lujille, silti lempeyttä unohtamatta.

Kolmas silmä haussa

Kundaliini – Rauhallista, meditatiivista joogaa etsivälle

Kundaliinijoogan ensisijaisena tarkoituksena on kehittää tietoisuutta ja lisätä itsetuntemusta. Asanat ovat melko yksinkertaisia ja niitä toistetaan. Tunti alkaa ja loppuu risti-istunnassa lausuttavalla mantralla. Asentoa vaihdetaan vain pari kertaa tunnin aikana, mikä koettelee kehoa etenkin, jos risti-istunta ei ole itselle kaikkein luontaisin valinta. Ja koska asentoa joutuu korjaamaan kesken harjoitusten, keskittyminen häiriintyy. Huomio kiinnitetään ylävartalon ja käsien liikkeisiin ja hengitykseen, jalat ja keskivartalo jäävät lähes vaille treeniä.

Ohjaaja käyttää tunnilla toistuvasti ilmausta kolmas silmä, jolla tarkoitetaan katseen kohdistamista kulmakarvojen yläpuolelle. Ideana on keskittyä hetkeen ja kääntää huomio itseen. Kolmas silmä -harjoitusta seuraa yllättävä yhteislauluhetki. Tarkoitus on vapauttaa kehosta huonoa energiaa ja avata mieltä, mutta yhteislaulua kammoavalle se on liikaa.

Hyvää hikitreeniä

Hotjooga – Lämmöstä nauttivalle fyysistä haastetta

Hot- eli kuumajooga on kuin hikitreeniä etelässä. Tunti aloitetaan hengitysharjoituksella salissa, joka on lämmitetty 38-asteiseksi. Asanat ovat samoja kuin hatha­joogassa, mutta lämpötilaero saa harjoituksen tuntumaan aivan omanlaiseltaan.

Lämpöön tottuminen vie aikansa, mutta tuntuu yllättävän hyvältä. Tempo on alusta pitäen melko nopea ja liikkeitä tehdään enimmäkseen istualtaan ja seisten. Seisoma-asennot treenaavat tehokkaasti tasapainoa. Vaikka hengityksellä on merkitystä myös hotjoogassa, tunti on ennen kaikkea fyysisesti raskas. Hengitys kulkee omaa tahtiaan, välillä oikein ja välillä väärin. Hiki virtaa ja vettä kuluu. Joihinkin asanoihin pääseminen vaatii pinnistelyä. Salin kuumuus kuitenkin lisää kehon liikkuvuutta ja helpottaa asanoihin taipumista, sillä lihakset ja nivelet pysyvät koko tunnin lämpiminä. Tämä on palkitsevaa etenkin, jos ei ole luonnostaan kovin notkea. Lihakset eivät myöskään kipeydy missään vaiheessa, koska ne eivät ehdi jäähtyä. Tunti päätetään kevyeen venyttelyyn ja loppurentoutukseen. Olo on hyvällä tavalla ryytynyt.

Melkein akrobatiaa

Ilmajooga – Kokeilunhaluiselle, leikkisälle ja rohkealle

Aerial-jooga eli ilmajooga on yhdistelmä akrobatiaa, pilatesta ja joogaa. Tunnin keskeisin elementti on tukeva, katosta roikkuva kangas, jota käytetään apuna kaikissa asanoissa. Nimensä mukaisesti asanoita tehdään myös ilmassa. Tunti treenaa tehokkaasti tasapainoa ja keskivartalon lihaksia. Ohjaajan mukaan moni tuki- ja liikuntaelinvaivainen saa ilmajoogasta apua ongelmiinsa.

Tunti alkaa lattialla tehtävillä venyttelyliikkeillä. Osa asanoista on hathajoogasta tuttuja, kuten soturi. Koska tukea haetaan kankaasta, asanoihin on tavallista helpompi venyä. Kankaan varaan seisomaan nousu tuntuu todelliselta akrobatialta. On luotettava siihen, että kangas kannattelee. Ensin tasapainoa ei meinaa löytyä millään, mutta kun siinä viimein onnistuu, olo on hieno. Jos lajia jatkaa, pää alaspäin roikkumistakin on luvassa.

Lue myös:

Kylli Kukkin joogasarja – katso video!

Kylli Kukkin lempeä soturi -liikesarja – katso video!

Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.
Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.

Tänä keväänä minäkin pyrähdän juoksuun. Miten toimia, ettei into lopahtaisi heti alkuun? Valmentaja Kirsi Valasti neuvoo.

  1. Pidä juoksuosuuden lyhyinä, minuutin pyrähdykset kävelyn lomassa riittävät. Lisää vähitellen juoksun osuutta. Kun tulee päivä, jolloin lenkki ei maistu, harrasta suosiolla pehmeämpää liikuntaa: uimista, jumppaa tai pyöräilyä.
  2. Juokse vain juoksujalkineilla, ei pelitossuilla tai kävelykengillä. Kengän on vaimennettava iskua, mutta se ei saa tukea liikaa. Vaatteet voi valita makunsa mukaan eikä vesipulloa tarvita alle kahden tunnin lenkillä.
  3. Kivut johtuvat yleensä siitä, että keskivartalon tai pakaran lihakset pettävät. Hieronta ja lepo helpottavat, mutta lopullisen ratkaisun tuo vain lihasten vahvistaminen. Juoksijan pitää muistaa kasvattaa lihaskuntoa lenkkeilyn välipäivinä.

 

Aloita näin

1. VIIKKO

MA juoksu ja kävelyä 25–30 min

TI pehmeää liikuntaa, kuten vesijuoksua tai kevyttä jumppaa

KE lepopäivä

TO lihaskuntotreeni

PE pehmeää liikuntaa

LA juoksua ja kävelyä 25–30 min

SU lepopäivä

2.–3. VIIKKO

Sama ohjelma, mutta juoksu-kävelylenkkejä voi pidentää 5 minuutilla joka viikko.

Asiantuntija: Kirsi Valasti, valmentaja ja psykoterapeutti.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Liikunta
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen 31 v aktiiviliikkuja. Oikea pohkeeni on jonkin aikaa ollut todella kireä ja kipeä. Venyttely ei auta. Kävely sattuu hieman ja juoksu, silti olen niitä harrastanut. Pitäisikö välttää? Onko magnesiumsuihkeesta hyötyä?

LIHASPERÄISEN kivun hoidosta on vähän tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Revähdyksen tai venähdyksen aiheuttamaan kipuun auttaa kylmä paremmin kuin kuuma, kun taas ilman vammaa syntyneen lihaskivun hoidossa lämpöhoito voi toimia paremmin.

Kipualueelle levitettävät kipugeelit auttavat lihaskivun hoidossa kuten myös suun kautta otettavat tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni). Magnesiumsuihkeen hyödystä ei ole tutkimusnäyttöä. Kevyt venyttely, kevyt liike ja kevyt hieronta auttavat usein. Kipua pahentavaa liikuntaa tulee välttää. Kovassa kivussa kannattaa levätä.

Lihasperäinen kipu alkaa lievittyä muutamien päivien kulussa. Revähdyksessä se voi kestää vähän pidempään, mutta jos mitään äkkinäistä liikettä tai vääntöä ei ole tapahtunut, on vammaperäinen kipu epätodennäköinen.

Toispuoleisen pohjekivun taustalla voi joskus olla myös laskimotukos, mutta siihen liittyy yleensä myös pohkeen alueen turvotusta ja kipu on erilaista kuin lihaskivussa. Mikäli kipu ei käyttäydy kuten tyypillinen lihaskipu, kannattaa käydä lääkärin vastaanotolla.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.