Kuva iStockphoto. Kuvan henkilö ei liity juttuun.
Kuva iStockphoto. Kuvan henkilö ei liity juttuun.

Minkälainen käytös on kiusaamista ja mikä jotain muuta? Tätä pohtii moni työpaikallaan. Ja yhä useamman pitäisi pohtia, sillä työpaikkakiusaaminen ei ole vain kiusaajan ja kiusatun välinen asia.

 

–Kiusaamisessa jokaisella yhteisön jäsenelle on oma roolinsa. On välinpitämättömiä, hännystelijöitä ja tukijoita. Kiusaaminen johtuu usein yhteisön toimintakulttuurista, jota muuttamalla kiusaamiseenkin voidaan vaikuttaa, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Tarja Salokoski.

Suomessa on enemmän työpaikkakiusaamista kuin muualla Euroopassa. Siitä kärsii Työterveyslaitoksen mukaan 140 000 suomalaista.  Kiusaaminen lisää sairauslomia, aikaistaa eläkkeelle siirtymistä ja heikentää työhyvinvointia — ja maksaa vuosittain 30 miljardia euroa.

– Kulttuurissamme työtä arvostetaan paljon. Ihmiset asetetaan kilpailutilanteeseen ja heitä vertaillaan eikä niinkään ajatella työtä yhteisenä hyvänä. Sitten on tietysti suomalainen kateus, joka johtaa helposti kiusaamiseen, Salokoski pohtii syitä.

Olosuhteet ovat otolliset kiusaamiselle, jos työ on huonosti organisoitua, keskustelukulttuuri puuttuu, työyhteisö on hierarkkinen, etsitään jatkuvasti syyllisiä tai kun työntekijät ovat stressaantuneita.

Tarja Salokosken mukaan ei ole kaavaa sille, kuka joutuu kiusatuksi.

–Tietyt ominaisuudet, kuten tunnollisuus, kiltteys ja perfektionismi, altistavat. Tällaiset ihmiset eivät osaa aina asettaa rajoja, jolloin he saattavat joutua helpommin narsistisen esimiehen tai työkaverin kohteeksi.

Kuuntele tunteitasi

Työpaikkakiusaamisen yksi ongelma ovat erilaiset tulkintatavat: Toiset ovat herkempiä reagoimaan kuin toiset. Joku pystyy suhtautumaan huumorilla rankkoihinkin kommentteihin, joista toinen ahdistuu.

– Ongelmien ratkomisessa olisi tärkeää olla herkkyyttä huomata toisen kokemus. Henkinen mitätöinti ja vähättely ovat ikävintä, mitä voi uhrille tehdä.

Usein kyse on vallasta. Työkaveri koetaan jostain syystä uhkaksi ja häntä aletaan kiusata.

Moni kiusattu häpeää tilannetta. Se taas estää hakemasta apua. Jos ympäristö vielä vähättelee kiusatun tunteita, on hyvin vaikea viedä asiaa eteenpäin. Kiusattu yrittää vain selviytyä, mutta tilanne pahenee.

– Omat tunteet ovat tärkeä mittari, ja niitä pitää kuunnella. Jos esimiehen tai työkaverin kohtaaminen tuntuu epämiellyttävältä ja aiheuttaa ikäviä tunteita, jotain on pielessä.

Hyväksytyksi tulemisen tarve on kaikille yhteinen. Kun sitä ei saa työssään, moni yrittää muuttaa käytöstään, että tulisi hyväksytyksi. Jos vastassa on narsistinen ihminen, ponnistelut ovat todennäköisesti turhia. Narsisti ei toimi samoilla säännöillä kuin muut. Hän ei tunne empatiaa ja pystyy ajamaan omaa etuaan häikäilemättä. Moni kiltti ihminen on jäänyt jalkoihin.

– Esimiehissä on runsaasti narsisteja. Heillä on sellaisia taitoja, jotka tukevat esimiestyötä, kuten johtamistaidot ja ulospäin suuntautuneisuus.

Uudenlainen ajatusmaailma

Vähitellen kiusattu alkaa uupua. Hälyttäviä merkkejä ovat negatiiviset tunteet, ahdistuminen ja univaikeudet. Myös fyysisiä reaktioita kannattaa tarkkailla. Hakkaako sydän töissä ja onko epävarma olo tutuissakin tilanteissa?

Univaikeudet voivat olla unettomuutta ja aamuyön heräilyä, jolloin jää miettimään työasioita. Näistä voi seurata hoitamattomana masennusta.

– Viimeistään tässä vaiheessa asialle pitäisi tehdä jotain. Voi mennä kertomaan asiasta työterveyteen, jossa pitäisi ohjata eteenpäin, esimerkiksi terapiaan. Kaikki eivät silti tarvitse terapiaa, jos itsellä on hyviä selviytymiskeinoja, Tarja Salokoski sanoo.

Masennuksen hoidossa on tärkeää kuunnella tunteitaan ja oppia uudenlainen ajatus- ja arvomaailma.

Voimavarojen löytyminen voi kuitenkin olla synkimmän olon keskellä vaikeaa. Pienetkin asiat tuntuvat ylitsepääsemättömältä. Juuri niitä asioita, joista saa voimia, ei jaksa. Ystävät ja harrastukset jäävät.

–Pahinta mitä masentuneelle voi sanoa on, että muuta tunteitasi, ole iloinen, piristy, Salokoski varoittaa.

Olisi kuitenkin tärkeää saada masennuksen kehää rikottua. Pienetkin ilon muruset auttavat yllättävästi. Se voi olla musiikki, luonto, eläimet, ystävät, mikä tahansa, joka mikä saa ajatukset kehältä pois edes hetkeksi.

Lääkärit määräävät masennukseen usein mielialalääkkeitä. Ne auttavat oireisiin mutta eivät itse ongelmaan. Lääkkeet eivät anna selviytymiskeinoja, mutta yhdistettynä terapiaan ne voivat edistää toipumista.

Tarja Salokoski uskoo voimavarakeskeiseen menetelmään, jossa ihmisessä itsessään on voima, joka on jäänyt vääristyneen minäkuvan alle.

– Kiusaaminen vaikuttaa minäkuvaan. Monelle on erityisen vaikeaa, jos sen seurauksena menettää työpaikan, koska työ on keskeinen osa elämää ja identiteettiä. Jos työ menee, tilalle ei jää mitään. Se syö itsetuntoa.

Jokainen voi vaikuttaa

Miten työpaikalla pitäisi toimia, jos siellä on kiusaaja?

– Työyhteisöissä, joissa on avoin keskusteluilmapiiri ja selvät pelisäännöt, kiusaamista on vähemmän. Kaikenlaiset sanattomat sopimukset, välinpitämättömyys ja jatkuva kilpailu ovat puolestaan hyvää maaperää kiusaamiselle, Salokoski sanoo.

Jokaisen pitäisi huolehtia hyvistä pelisäännöistä omalta osaltaan. Kukaan ei saisi ajatella, että nämä eivät koske minua, ei kiinnosta.

– Yksi selviytymiskeino on omien odotusten madaltaminen. Kun ei oleta, että toinen suhtautuu kuten toivon, ei pety.

Työssä voi pyrkiä olemaan mahdollisimman paljon myönteisten ihmisten kanssa ja välttää negatiivista ilmapiiriä aiheuttavia.

Yksi vaihtoehto on työpaikan vaihtaminen, mutta aina se ei ole mahdollista.

Lohduttavaa on, että työpaikkakiusaamisesta ja sen aiheuttamista seurauksista voi toipua. Ihmisessä on itsessään mahtavat voimavarat, kun ne vaan saa käyttöön

– Olen nähnyt vaikeasti masentuneita, jotka ovat menestyneet myöhemmin elämässään. He ovat vastoinkäymisistä huolimatta onnistuneet rakentamaan uusille arvoille perustuvan hyvän elämän, mutta se vaatii, että opettelee kuuntelemaan itseään ja tunteitaan, Tarja Salokoski sanoo.

TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA ON, JOS

  • vaaditaan kohtuuttomia työmääriä.
  • annetaan kohtuuttomia aikatauluja.
  • ei kutsuta kokouksiin eikä tiedoteta asioista.
  • annetaan osaamiseen nähden liian vaatimattomia tehtäviä.
  • eristetään sosiaalisesti.
  • huutaminen ja haukkuminen.
  • pilkkaaminen ja nöyryyttäminen.
  • perättömien tietojen levittäminen.
  • mielenterveyden kyseenalaistaminen.

LÄHDE: TYÖTERVEYSLAITOS

häirinnänpoisto

Kiusaaminen koskee kaikkia työpaikallakin

Totta, kun jollakin on kohteestaan todellinen pakkomielle, siihen on saatava loppu; pelkkä kosmeettinen keskustelu ja esille tuominen ei auta; sitä saadaan vähättelyä,asian kieltämistä ja nimenomaan häirikkö sen jälkeen esittämässä uhria. Ei ole eroa silloin käytöksessä oleeoa, on sitä 5-6 vuotta tai 30 vuotta. Itselläni lähinnä itsetunto kasvaa tuollaisissa tilanteissa. Otetaan esimerkiksi huono organisaatiokulttuurri / yhteisö (vaikka toisten esittämä kateus jumppasalilla, tai joku naikkonen...
Lue kommentti