Lapsen tai nuoren syömishäiriö voi ilmetä joko sairaalloisena laihduttamisena eli anoreksiana tai ahmimisena eli bulimiana. Häiriö on tyypillisesti tunnollisten, pikkutarkkojen tyttöjen vaiva. Häiriöistä kärsivillä saattaa samanaikaisesti esiintyä myös muita mielenterveyden häiriöitä. Sairaudesta paraneminen on pitkä prosessi, jossa tarvitaan monen eri alan ammattilaisia ja perheen tukea.

Laihuushäiriö vai ahmimishäiriö?

Anoreksiasta kärsivä rajoittaa syömistään ja samalla liikkuu runsaasti. Hän pitää tunnetasolla itseään liian lihavana mutta saattaa tiedon tasolla käsittää, että on liian laiha. Laihuushäiriö alkaa tyypillisimmillään nuoruusiän alkuvuosina, 12–16-vuotiaana.

Bulimiasta kärsivä ei hallitse syömistään. Kohtauksittaista ylensyömistä seuraa usein oksentaminen. Ahmimishäiriö ei ole samalla tavalla sidoksissa painoon kuin laihuushäiriö, vaan paino saattaa vaihdella alipainosta ylipainoon. Bulimia alkaa usein nuoruusiän loppuvaiheessa.

Oireet

Syömishäiriöön vaikuttaa pitkälti persoonallisuus. Sekä anoreksiaan että bulimiaan liittyy usein pakko-oireisen persoonallisuushäiriön piirteitä, kuten täydellisyyden tavoittelua, pikkutarkkuutta ja joustamattomuutta.
Potilas salaa usein syömishäiriönsä eikä pidä itseään sairaana. Niinpä muiden voi olla hankala huomata syömishäiriötä, ellei lapsi tai nuori laihdu kovin nopeasti. Aliravitsemuksesta kertovat kuitenkin turvotukset ja ihon kuivuus, tiheästä oksentamisesta puolestaan hampaiden kiillevauriot.

Hoito

Syömishäiriöisen nuoren hoito on hyvin kokonaisvaltaista. Perusarviointi tehdään usein perusterveydenhuollossa, mutta diagnoosin varmistamiseksi erityisesti laihuushäiriöpotilas tulisi tutkia perusteellisesti erikoissairaanhoidossa.

Syömishäiriöitä hoidetaan terapialla, usein monilla rinnakkaisilla terapiamuodoilla. Psykoterapiaa ei kuitenkaan kannata aloittaa ennen kuin syömishäiriöisen ravitsemustila on korjaantunut. Anorektikko tarvitsee sairaalahoitoa, jos hänen painonsa on alle 70 prosenttia normaalipainosta tai hänellä on vakavia fyysisiä oireita. Ravitsemushoidon suunnittelevat yhteistyössä ravitsemusterapeutti, hoitava lääkäri, potilas itse ja hänen perheensä. Potilaalle asetetaan tavoitepaino, joka on vähintään paino, jolla kuukautiskierto toimii normaalisti. Tämä tarkoittaa yleensä 90 prosenttia pituuden mukaisesta keskipainosta. Tavoitepainoa nostetaan kasvun myötä.

Noin puolet syömishäiriöisistä paranee. Laihuushäiriöisten luut jäävät kuitenkin heikommiksi kuin terveillä samanikäisillä. Vaikea laihuushäiriö lyhentää myös aikuisiän pituutta.

Lähde: Käypä hoito

Lue myös:
Anoreksia alkaa usein nuoruusiässä
Bulimia on anoreksiaa yleisempi syömihäiriö

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.